Freitag, 16. Februar 2024

Friday Favourite Photo


 Leikittiin romania (vai oliko sintiä), minä oikealla😀

Montag, 12. Februar 2024

Pikaloma Philipin suvun jäljillä

 Lähdimme pariksi päiväksi muihin maisemiin tuttuun kivaan hotelliin pohjois-Hesseniin. Näitä vanhoja taloja ei koskaan kyllästy katsomaan.



Tämä Saksan vanhin ristikkotalo raatihuone näkyi meidän ikkunastakin.


Illalla saimme ei vain maukasta vaan kaunistakin ruokaa.



Sunnuntaina sää ei ollut erikoinen, mutta pääsimme sentään tekemään reilun kuuden kilsan lenkin Battenbergin pikkukylässä. Prinssi Philipin suku äidin puolelta on ollut aikanaan köyhää aatelistoa Battenbergistä ja Battenberg on käännetty Mountbatteniksi.


Keltainen rakennus on ollut 1700-luvulla metsästyslinna

Kylästä lähti noin 5km kävelylenkki ihan kivoissa maisemissa.




Rakastan sammalta





Kotimatkalla poikkesimme vielä Berg-Neustadtiin ja siellä vanhaan söpöön kirkkoon ja ihailimme urkujen alla olevia hedelmiä 


ja kirkon lähellä vielä käytössä olevaa postilaatikkoa




Mittwoch, 7. Februar 2024

Huominen hullunmylly

Huomenna alkaa taas katukarnevaalit ja juhlia kestää tuhkakeskiviikkoon asti. Kävin tänään keskikaupungilla ja siellä oli varustelut ihmismassoja vastaan meneillään. Ovia ja ikkunoita suojataan, aivan summia tuhlataan ja tuhansiakymmeniä poliiseja tulee muualta(kin) valvomaan tilannetta, tänne odotetaan 1,5 miljoonaa katsomaan kulkueita.
Tässä on talojen näyteikkunat suojattu.



Monessa paikassa on rakennettu ihmisille katsomoita, niistä voi varata maksua vastaan paikan ja katsella kulkueita.


Meidän karnevaalit supistuu klovniin, jonka sain kauan sitten Allumiehen työkavereilta, kun kestitsin heitä ja karnevaaliaikaan otan sen joulukoristelaatikosta esiin keittiön ikkunaan.


Jotain hyötyäkin karnevaaleista on, sillä  sain tämän komean kukkakimpun naapurin tytöltä, joka on töissä kukkakaupassa, joka menee karnevaaliajaksi kiinni ja tyttö sai ottaa tuoreita myymättömiä kukkia mukaansa.



Sonntag, 28. Januar 2024

Me näemme auringon laskevan


 Me näemme, miten aurinko hiljalleen laskee ja kuitenkin pelästymme, kun yhtäkkiä tulee pimeä.               - Franz Kafka

Tuulan muistoa kunnioittaen💐

(Tuula kuvassa vasemmalla, minä toinen oikealta, kuvan otti isäni)

Sonntag, 21. Januar 2024

Mieltä osoittamassa

 Viime päivinä on Saksassa ollut paljon mielenosoituksia oikeistoradikaaleja vastaan, varsinkin sen jälkeen kun kävi ilmi, että ne piirit olivat keskustelleet ulkomaalaisten karkottamisesta. Tänään mekin ehdimme mukaan mielenosoitukseen, jonne tuli yli 70000 ihmistä näyttämään, että emme tarvitse vaihtoehtoa Saksalle.



Monilla oli AfD-vastaisia plakaatteja, mm. kummipoika oli keksinyt hyvän tekstin ”karkottakaa itsenne”.


Köln on Saksan kaupungeista varmaan suvaitsevaisimpia, täällä muistetaan, mistä kaikkialta asukkaat ovat tänne tulleet, ensin roomalaiset, sitten Napoleon Ranskasta, turkkilaisia Fordin tehtaalle jne. Koronarokotteen turkkilaissyntyinen keksijä on käynyt koulunsa Kölnissä. Kölnin sukupuusta on paikallinen bändi tehnyt laulunkin.

Meillä on ollut uskomattoman upea tammikuu, tässä muutama impressio:





Nyt on kyllä ilma alkanut lämmitä ja kotiin tullessamme oli jouluruusu tullut lumen alta näkyviin.






Lumi on kaunista, mutta pelkään hysteerisenä liukkautta ja siksi en pahoittele, jos lumet taas sulaa.

Sonntag, 14. Januar 2024

Nuutinpäivä

 Saksalaiset tuntevat Nuutinpäivän oikeastaan vain Ikean mainoksesta, jossa joulukuusi lentää ikkunasta ulos. Itse ihan sattumalta päätin viedä joulukoristeet juuri tänään kellariin odottamaan ensi joulua




ja punainen väri vaihtui violetiksi, kun sain esille Suomesta ostamani Iittalan vuosikuution 2021, joka oli vihdoinkin alennuksessa.


2021 oli koronan kulta-aikaa ja tuo kuutio muistuttaa jotenkin niin viirusta. 

Foto: apotheka.ee





Iittalan liikkeessä oli tehty kiva asetelma Aalto-maljakkoon, ensi patikkaretkellä aion tuoda metsästä sammalta ja matkia tuota.



Sonntag, 7. Januar 2024

Lukemista lapsille ( ja itsellekin)

 Olen kyllä tiennyt, että Suomessa luetaan paljon, mutta silti olin joululomalla  todella innostunut näkemään, miten lasten lukemista edistetään.

8 veet lukivat joka päivä ainakin varttitunnin  ääneen ja heille luettiin myös ennen nukkumaanmenoa.


Myös 6 kk luki mielellään kangaskirjaansa.


Ja oikein hieno oli toisen 8 veen koulusta saama joululomatehtävä, jossa pyydettiin lukemaan mm. tonttulakki päässä tai pehmolelulle tai villasukat jalassa, loistava idea.



Vaikka itselläni on kindlessä lukemattomia lukemattomia, oli pakko ostaa Dostojevskin Peluri, kun sitä kuukauden sisällä sattui parikin kaveria suosittelemaan. 


Dostojevskista tuli mieleen isäni, joka oli hänen faninsa ja lause isän sodanaikaisesta päiväkirjasta, siinä meni Viipurin pommituksessa isän dostojevskit


Ei enää sotaa kiitos🕊️