Freitag, 14. Juni 2024

Empty nest syndrom

 Aamulehdessä oli artikkeli minkä ikäisenä miespuoliset tyypit lähtee eri maissa kotoa. Italiahan on mm. aina ollut tunnettu siitä, että Hotel Mama pitää pojat pitkään kotona.  Maailman onnellisin kansa eli Suomi on tässäkin asiassa ykkönen, lapset saa lähteä jo keskimäärin 21v, ehkä se onnellisuus johtuu siitä.😂 Meillä on naapurissa yksi 37v, joka asuu edelleen pienessä lastenhuoneessaan, liekö opettajapariskunta onnistunut erikoisen hyvin kasvatuksessa vai onko ajatus, että ei tarvitse mennä vanhainkotiin kun kotona on lapsi hoitamassa. Perhe on erikoinen muutenkin, tarvitsemme harvoin kelloa, kun tiedämme, että lauantaina kello 9:50 pariskunta lähtee kaupungille aamiaiselle, tietenkin aina samaan kahvilaan. Viikon kesäloma ja viikon syysloma on aina samassa paikassa samassa kämpässä. Nurmikko leikataan maanantaisin kello 9:15. Ehkä se on ihan kätevää, ei koskaan tarvitse miettiä mitä tekisi.


Saapa nähdä miten empty tästä meidän pesästä sunnuntaina tulee, olisi nimittäin tarkoitus lähteä tänne


Mutta mutta, tuo kämppäkaveri on vähän sairastellut, ei mitään vakavaa, mutta emme vielä tiedä onnistuuko matka hänen puolestaan. Minun on pakko lähteä, onneksi mukana on ystäväpariskunta enkä ole ihan yksin. Allumiehen luottokortissa on peruutusvakuutus ja lennon voi muutenkin perua tai siirtää. Aloin tässä itsekin tutkia vakuutuksiani, sairasvakuutus maksaa kaiken ulkomailla, myös siirron kotiin jos välttämätön. Maksavat myös 2500€ korttien väärinkäytöstä, tulkit, asianajajat ja vaikka mitä, hyvä kun tajusin lukea ehdot. Hätänumeroon voi soittaa 24h, hieno juttu.

Säätiedotuksen mukaan kannattaa ottaa lämmintä vaatetta mukaan, mutta siihenhän tässä on totuttu, kun Saksassa on ollut aivan onneton toukokesäkuu. En muista koskaan ennen ottaneeni kesäkuussa käsineitä sauvakävelylle mukaan.

Olen nyt ihan hermorauniona kaiken stressin jälkeen, mikään ei ole toiminut viime kuukausina kuin olisi pitänyt, aina on jouduttu jännittämään, että joku tulee ajoissa, viimeksi odotin KOLME viikkoa PINiä luottokorttiin, ilman sitä ja ilman Allumiestä olisin ollut rahaton Kanadassa. Koskaan ei ole ollut näin ei-kiva lähteä matkalle, mutta minkäs teet. Pidetään peukut pystyssä, että kaveri saa luvan lähteä matkaan. 🙏

No niin, eihän se PIN toiminut, tuli ekalla yrityksellä tieto, että väärää numeroa yritetty liian usein, mutta ihmeitä tapahtuu Saksan maallakin ja Postipankissa, joka on tunnettu kivikauden aikaisesta IT:stään, saivat kuin saivatkin virheen pois ja kortti toimii.

Montag, 10. Juni 2024

Maanantain musiikki 1


Ich hab neulich geträumt
Von einem Land, in dem für immer Frühling istHier gibt es Kaviar und Hummer im ÜberflussKeiner hier, der hungert, und niemandem ist kaltVanilleeis zum Nachtisch, alle sterben alt
In das Land, in dem für immer Frühling istDarf jeder komm'n und jeder geh'n, denn es gibt immer ein'n Platz am TischRot karierter Stoff, keine weißen Flaggen mehrAlle sind willkomm'n, kein Boot, das sinkt im Mittelmeer
La-la-la, la-la-la-la-la-la-laLa-la-la, la-la-la-la-la-la
In dem Land, in dem die Winter nicht so trübe sindIst der Himmel nur noch blau und rosarotKinder an die Macht, keine hohen Mauern mehrKarmakonto voll, alle Waffenspeicher leer
In dem Land, in dem die Sommer kühler sindHab ich keine Angst zu sagen, was ich fühl (was ich fühl)Das Herz wohnt auf der Zunge, die Sonne auf der HautKeiner ist im Soll, sag mir einfach, was du brauchst
La-la-la, la-la-la-la-la-la-la (sing es laut)La-la-la, la-la-la-la-la-la (so laut)La-la-la, la-la-la-la-la-la-laLa-la-la-la-la, la-la-la-la-la
Du nennst es Utopie, ich nenn es HeimatRevolutionierte FreiheitUnd wenn ich in mei'm Bett abends einschlafTräum ich davon
Von dem Land, in dem für immer Frühling istVon dem Land, in dem ich noch was fühlVon dem Land, in dem die Sommer grüner sindVon dem Land, von diesem Land (für immer Frühling)
Und bis ich da bin, träum ich davon

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Vapaasti käännettynä:

Näin äskettäin unta
maasta, jossa on aina kevät
Missä on ylen määrin kaviaaria ja hummeria
Ei ketään, joka näkee nälkää tai palelee
Vaniljajäätelöä jälkiruoaksi ja kaikki kuolevat vanhana

Maahan, jossa on aina kevät
saa jokainen tulla ja mennä
pöydän ääressä on aina tilaa
punaruutuinen liina eikä enää valkoisia lippuja
Kaikki ovat tervetulleita,
ei enää veneitä, jotka uppoavat Välimereen.

Maassa, jossa talvet ei ole niin pilvisiä
on taivas aina sininen ja roosanvärinen
Valta lapsille eikä enää korkeita muureja.
Karmatili täynnä, kaikki asevarastot tyhjänä

Maassa, jossa kesät ovat viileämpiä,
ei pelota kertoa tunteistaan
Sydän asuu kielen päällä, aurinko iholla
Kenelläkään ei ole velkaa, sano minulle vain mitä tarvitset

Sinä sanot sitä utopiaksi, minä kodiksi
Uudistettu vapaus, 
ja kun illalla menen sänkyyn,
unelmoin siitä,
maasta, jossa on aina kevät,
maasta, jossa tunnen vielä jotain,
maasta, jossa kesät ovat vihreämpiä,
maasta, tästä maasta

Siihen asti kun pääsen sinne, unelmoin siitä.

Samstag, 8. Juni 2024

Miten ostetaan ulkomaalaisella EU-reseptillä lääkettä Suomesta?

 Luulisi olevan iisiä, eu-healthcare.fi sanoo että


Aika thriller siitä ostamisesta tuli. Lähetin kaverille Suomeen reseptini postissa ensinnäkin tajuamatta, että Suomessahan kannetaan kirjeposti vain tiettyinä päivinä jolloin pitää varmaan olla vielä täysikuu. Eihän sakemanni, joka on tottunut siihen, että Kusti polkee joka arkipäivä eli myös lauantaina ja tuo kotiin kirjeet (nykyään pääasiassa kyllä laskuja) ja paketit. Vähän jännitti ehtiikö posti ennenkuin kaverit tulee meille house sitteriksi, mutta ehti se onneksi. Sitten alkoi odysseia, kun apteekissa ei hyväksytty saksalaista paperireseptiä  ja jos olisi muuten hyväksytty, sitä ei suostuttu millään antamaan vieraalle ihmiselle. Ihmettelen vähän, että pitääkö Suomessa puolikuoliaankin hakea itse lääke apteekista, mutta siellä on kai suomi.fi-sivulla mahdollisuus antaa valtuuksia toiselle. Saksalaiset on näköjään iisejä, kun apteekissa annetaan lääke sille, joka tuo reseptin, esim. jos minä makaan puolikuoliaana sängyssä, Allumies saa ilman valtakirjaa hakea apteekista reseptilläni lääkärin määräämän lääkkeen.  Kyselin jo tutuilta farmaseuteiltakin apua  ja olisin saanut lääkkeen Joensuusta tai Turusta, mutta kun kaverini asuu Helsingissä ja siellä ollaan tarkkoja. Kun sitten monien keskustelujen jälkeen näytti siltä, että pääkaupungissakin oltaisi ehkä kuitenkin valmiita myymään lääke, syntyi ongelma kuinka isosta pakkauksesta on kyse. Saksalaisessa systeemissä lääkäri määrää aina pakkauksen koon,  N1 on pienin pakkaus, N3 suurin ja kun aina joudun lääkettä käyttämään, saan  N3 = 12 tablettia, mutta apteekissa tulkittiin, että määräys on kolme tablettia. Taas lähetin sähköpostia ja tarvittiin vielä  oikein proviisori myymään oikean lääkkeen ja koon. Ensi kerralla haen taas Belgiasta. Hyvin tarkkoja ovat näköjään, olen Italiassa ja Ranskassa saanut jopa ilman reseptiä kilpirauhashormoneja antibioottia virtsarakontulehdukseen ja olen siitä vieläkin kiitollinen, etten joutunut ajamaan kamalissa kivuissa kymmeniä kilometrejä jonnekin etsimään lääkäriä. Onneksi ystäväni saavat ongelmitta tuotua tilaamani kirjat ja Vaasan ohutta ruisleipää, nam nam.

Oli torstaina ihan pakko ottaa kuva erikoisesta taivaasta


Nyt on vihdoin ollut kunnon kesäiltoja ja on voinut istua terassilla kirjan kanssa. 



Luen parhaillaan tanskalaisen jazzmuusikko Benjamin Koppelin perhesaagaa juutalaisesta suvusta Tanskassa, saksaksi Annas Lied, englanniksi Anna’s dollhouse, ilmeisesti ei vielä suomennettu. Rupesin tässä miettimään, että aika vähän olen elämässäni lukenut tanskalaisia kirjoja, mieleen tulee nyt vain Tove Ditlevsen.

https://youtu.be/o2s36lDGteI?si=P5hg2Kazaf1tJ5zF

Sain ihailijaltani komeita valkoisia pioneja.






Samstag, 1. Juni 2024

Adieu toukokuu!

Kamalin muistamani toukokuu onneksi loppui, aivan hirveän sateista ja kateeksi käy, kun kuulen säätiedotuksia Suomen helteestä. Talossa on ollut jatkuvasti työmiehiä, jotka monen arkipyhän takia aina jättivät jonkun homman odottamaan muutamaksi päiväksi. Kaiken kukkuraksi pudottivat ikonini, jonka restaurointi maksaa 1300€, onneksi firman vastuuvakuutus maksaa viulut. Tylsä kuukausi näkyy myös kännykässä, jossa ei ole juuri muita kuvia kuin rikkaruohoista.




Kesäkuu alkoi yhtä pilvisenä, mutta saimme sentään vaihtelua Arp-museossa , jossa oli näyttely Maestras, naistaidemaalareita 1500-1900



Näyttelyssä halutaan näyttää, että tunnettujen miesmaalareiden ohella on maailmassa ollut myös hyviä naistaiteilijoita. Vanhimmat heistä kuvittivat ensin kirjoja, esim. Hildegard von Bingen, mutta ajan mittaan he saivat  maalata myös tauluja.


Kiva yllätys oli, että siellä oli myös kaksi suomalaista taulua, Helene Schjerfbeck


ja Elin Danielson-Gambogi


Kotimatkalla poikettiin vielä Remageniin, joka on pääasiassa tunnettu ei enää olemassa olevasta sillastaan. Toinen nähtävyys on Apollinariksen  kirkko, vähän pimeä sisältä, emme olleet sitä koskaan läheltä nähneet, nyt on sekin sivistysaukko paikattu.





Toivotaan, että kesäkuusta tulee parempi, viimeistään 16.6. kun lähdemme lomalle🇨🇦

Dienstag, 21. Mai 2024

Musiikkia ja taidetta

 Helluntaimaanantaina kävimme Mönchengladbachin kaupungin museossa katsomassa fluxusta/happeningiä, jossa oli mukana kummipojan ihana vaimo. Eri muusikoista tehty porukka esiintyi museossa, milloin missäkin, välillä soittivat jossain jotain, välillä tapesoivat nuoteilla seinää, välillä hajuatuivat hyvin kaikuvan museon eri kolkkiin laulamaan, kaikki yksitellen, joka nurkasta kuului laulua.




Yhdessä vaiheessa sai yleisökin laulaa jonkun muusikon rinnalla ja meistä toinen tietysti lauloi ja se toinen en ollut minä.

Tänään lähdimme ikonini kanssa Koblenziin restauroijan luokse, siellä kaksi eksperttiä ihastui kovasti Markukseeni ja tekevät nyt tarjouksen entisöinnistä, on kuulemma hieno ikoni. Nyt rupes ajatuttamaan (onko tuollainen sana suomen kielessä?), että onkohan ne muutkin ikonit arvokkaita, pitänee ottaa selvää, niitä on useampia tässä huushollissa.


Kotiin tullessa oli pakko näpsätä pari kuvaa kotipihan kukkaväreistä.


rikkaruohotkin on kauniita


Mittwoch, 15. Mai 2024

Banaanivaltiossako asun?

Kun joku vuosi sitten Saksasta loppui verenpainelääke, siis ihan tavallinen yleinen lääke, jota miljoona ihmistä varmaan joutuu käyttämään, tuli nyt uusi yllätys, osteoporoosilääkettäni ei ole saatavilla. Se on tärkeä lääke, joka pitää aina ottaa samana viikonpäivänä puoli tuntia ennen aamiaista ja sen jälkeen ei saa mennä enää pitkälleen. Hupsista, mitäs nyt? Katsoin netistä, että sitä saa Belgiasta ja eipä sitten muuta kuin lähdettiin Eupeniin Belgiaan.




Se täällä Keski-Euroopassa asumisessa on hyvä, että pääsee nopeasti muihinkin maihin. Eupeniin oli tunnin matka ja sieltä olisi löytynyt montakin pakkausta, jos olisi ollut useampi resepti.

Kesäkuussa saamme ystäväpariskunnan Suomesta talonvahdiksi ja päätin hommata sitäkin kautta vielä yhden reseptin, he voisivat tuoda yhden pakkauksen varmuuden vuoksi, kun ei ole harmaata aavistusta miten kauan täällä puute kestää. Siitäpä tulikin sitten ongelma, kun useammassa suomalaisessa apteekissa sanottiin, että saksalaisella reseptillä ei Suomessa saa lääkettä, vaikka

Onneksi nyt kuitenkin löytyy apteekki, joka tajuaa, että ollaan EU:ssa.

Seuraava retki tehdään Koblenziin, löysin restauraattorin edellisen postauksen ikonille. Sain suomalaiselta asiantuntijalta lausunnon, että ikoni on taidehistoriallisesti arvokas ja kannattaa korjauttaa.
Viulut maksaa miehen työnantajan vastuuvakuutus, jippii.

Joskus kauan sitten Ranskasta tuomani köynnösruusu kukkii🌷




Donnerstag, 9. Mai 2024

Yhtä ja toista tulee ja lähtee

 Kun kellariin piti löytää paikka  aurinkosähkövarusteita varten, piti heittää jotain muuta ulos ja heitettiin nämä



Appiukon postimerkkikokoelma sai lähteä. Mitä tehdä postimerkeille, joita ei juuri kukaan enää kerää? Jostain luimme, että ne voi lahjoittaa  hyväntekeväisyyteen ja nyt ne lähtee terre des hommes’ille lasten hyväksi.

Postimerkit lähti ja tilalle tuli


Työmiehille kävi moka ja he pudottivat Eine-tädiltä perimäni ikonin ja se halkesi keskeltä. Nyt yritän saada selville mikä ikonin arvo oli, onko kympin vai satasen, ken tietää.  Aurinkopaneelifirman vastuuvakuutuksen pitäisi korvata vahinko, tunnejuttua ei korvaa mikään raha. Jos joku tuntee asiantuntijan, niin kertokaapa.



Jotain kivaakin sattui kun Suomesta tuli 8v ystävältäni postia, mm.hieno parsatanko sopivasti parsa-aikaan.


❤❤❤❤❤