Sonntag, 4. Dezember 2016

Toinen adventti 2016

Viime yönä oli pakkasta ja aamulla aurinko kultasi kotikoivumme viimeiset lehdet


ja sulattaa vähitellen terassin lasikattoa, joka oli aamulla näin kaunis


Iltapäivällä on Allumiehen kuoron konsertti ja sen jälkeen pikkujoulujuhla ja leivoin sinne chorizopiirakan ja toivon, että suunnitelmani panna palaset tarjolle suodatinpussissa onnistuu. Siitä olisi niin helppo ottaa pala käteen ja olisi samalla jonkunlainen servietti.
Konsertissa kuullaan mm. tämä, mutta varmaan vähän huonompi esitys.
Kivaa adventtisunnuntaina kaikille♥

Donnerstag, 1. Dezember 2016

Uusia mausteita

Olen ostanut kahtakin (minulle) uutta maustettta.

Ensimmäinen on sumakki, jonka kyllä nimeltä tunnen mm. Ottolenghin keittokirjoista, mutta en ollut sitä tullut ostaneeksi, kun olisi pitänyt lähteä toiseen kaupunginosaan turkkilaiseen kauppaan. Nyt huomasin sattumalta uuden maustekaupan ostoskeskuksestamme ja sieltähän löytyi sumakkia ja sitä on jo käytettykin.


Toinen mauste on cassispulveri eli siis mustaviinimarjasta tehty pulveri. Sitä on viime aikoina näkynyt joissakin resepteissä. sopii leivonnaisiin tai vaikkapa punakaalin mausteeksi. Löysin yhdestä blogista tryffelireseptin, jossa pulveria tulee tryffelin sisään ja lopuksi tryffelit pyöritellään vielä pulverissa. Voisi olla ihan kiva joululahja vaikkapa naapureille.


Dienstag, 29. November 2016

Keuhkoja tuulettamassa

Täällä on ollut aivan mahtava sää ja päätin lähteä vähän ulos tuulettamaan keuhkojani. Taivas oli niin sininen, ei tietoakaan harmaasta marraskuusta. Yöllä oli jopa muutama aste pakkasta ja ilma tuntui raittiilta, jos se nyt täällä ylipäänsä raitis voi olla. Pitää ottaa ensi kerralla puukko mukaan, että saan muutaman marjaisen oksan maljakkoon.



Tähän oli ilmeisesti kylvetty jotakin viljaa, joka jo vähän orastaa.


Peltojen laidalla oli valtavia kasoja rehujuureksia, tässäkin kohtaa varmaan 200m pitkä kasa. Tuolla taustalla häämöttää luostarin kirkko.


Tätä idyllistä kämppää himoitsen aina ohimennessäni,se on tehty varmaan vanhaan maalaistalon rakennukseen, Siinä on kaunis lammikko ja keskellä olevassa omenapuussa roikkui omenat, joita melkein luulimme joulukuusen palloiksi. Valitettavasti oli vain kännykkä mukana enkä kehdannut mennä kovin lähelle kuvaamaan.


Sonntag, 27. November 2016

Freitag, 25. November 2016

Täydellinen päivä

Me lähdemme jouluksi Suomeen ja oli pakko ostaa kunnon talvikengät ja olin niin onnellinen kun heti ensimmäisestä kaupasta löytyi Panama Jackin saappaat, nyt ei tassut palele pohjoisessakaan.


Onnellisena kävelin joulutorin ohi, joka on pimeällä paljon kauniimpi kuin valoisalla, mutta eipä tuo aurinko, sininen taivas ja tuomiokirkko rumia olleet nekään. Marraskuu osaa joskus olla kauniskin.



Puoli yhdeltä oli treffit kahden serkkutytön kanssa Philharmoniassa, jossa kuuntelimme, miten orkesteri harjoitteli Ravelin Boleroa.


Musiikin jälkeen menimme Philharmonian viereiseen bistroon syömään lounasta


ja sitten tulimme meille kotiin juomaan kahvia ja syömään paistamaani pekaanipiirakkaa, joka oli niin hyvää, että laitan tänne linkin. Se on mausteiltaan niin sopiva tähän vuodenaikaan. Ei ollut viimeinen kerta kun sitä paistoin.


Tänään ei sitten olekaan niin täydellinen päivä, sillä mulla on TAAS aivan kamala nuha. Miten ihminen voi sairastaa yhden kuukauden aikana kaksi kertaa???? Onko tämä seurausta flunssarokoituksesta, jonka otin tänä syksynä ensimmäistä kertaa elämässäni?

Dienstag, 22. November 2016

Mummon pitsiliinat

Konmarinoin yhtä kaappia ja törmäsin näihin pitsiliinoihin, joita en missään tapauksessa heitä pois, vaikka Marie Kondo sanoisi mitä.


Liinat ovat ikivanhoja, ne on tehnyt vanha Ida-rouva, joka oli lapsuudessani meillä siivoamassa. Ida virkkasi kovasti ja antoi äidilleni liinoja tai enemmänkin luulen, että äiti hyvää hyvyyttään osti niitä Idalta, joka on köyhä sotaleski. Ida asui pienessä mökissä ja joutui myöhemmin vanhainkotiin. Hänen poikansa asui perheineen toisessa kaupungissa eikä pojalla ollut koskaan aikaa  haluja käydä katsomassa äitiään. Äitini kävi säännöllisesti Idaa katsomassa ja lähetti minutkin sinne hyvin usein. Kuinkahan monena äitienpäivänä ajoin pikkutyttönä polkupyörällä äitienpäiväruusun kanssa vanhainkotiin. Vieläkin muistan sen oleskeluhuoneen, jossa oli räsymattoja lattialla ja pelakuita ikkunalaudalla ja monta vanhusta istui keinutuolissa ja kun tulin huoneeseen, he huusivat kuorossa, että Ida, eikös me sulle sanottu, että ei se rouva Allunäiti sinua unohda, kyllä se vielä tulee tuomaan ruusuja. Myöhemmin äiti vie joka joulu kynttilän Idan haudalle ja minä jatkoin perinnettä, jos olin Suomessa, mutta nyt on hauta ollut pitkään ilman kynttilää.

Sonntag, 20. November 2016

Mitähän tässä on sateella tehty?

No, esimerkiksi käyty Bonnin taidehallissa katsomassa taidenäyttelyä, jossa  oli mm. monta Edvard Munchin taulua.


Enemmän kuin Munchista tykkäsin tällä kertaa saksalaisesta Fritz Radiwillista, jonka pyyheliinaa joutui tuijottamaan oikein läheltä ennenkuin uskoi, että se on maalattu eikä siinä roiku oikea pyyhe.


Tädiltäni peritty tinanen kynttilänjalka oli aivan musta ja keksin ottaa esille vanhan luotettavan DDR-tuotteen eli Elsterglanzin, jolla voi kiillottaa vaikka mitä metallia. Elsterglanz on hyvin suosittu aine (moottori)pyöräiljöiden joukossa.


Ja, voilá, tässä tulos:


Elokuvissakin käytiin vihdoinkin katsomassa saksalainen Oscar-ehdokas Toni Erdmann, joka tulee näköjään ennen joulua Suomenkin elokuvateattereihin. Hauska tragikomedia eläkkeellä olevasta isästä, joka päättää lähteä Romaniaan tapaamaan  tytärtään, joka tekee 24h työpäivää konsulttina ja jolla isän mielestä ei ole lainkaan omaa elämää. Ei voi sanoa, että saksalaisilla ei olisi huumoria, vieläkin koskee vatsalihaksiin.



Ja onhan sitä kaksi kertaa piipahdettu nopeasti uloskin. Perjantaina oli 1,5 tuntia satamatta ja ehdin sauvakävelylle ja siellä tuli tällainen maisema eteen, en voinut olla kaivamatta kännykkää esiin ja ottamatta kuvaa, ihan kulta siinä loisti,  mutta tosiaan vain 1,5 h, sitten alkoi taas tuulla ja sataa.


Ja kun otin kuvan jostain naapuristosta kadonneista kaneista meidän nurmikolla, huomasin siitä kuvasta, miten kamalan epäsiistiä meillä on ja pienestä sateesta huolimatta otin esille lehti-imurin ja imuroin nurmikon.