Mittwoch, 20. Februar 2019

Viime päivien satoa

Oli taas jo korkea aika saada se luottosairaus eli virtsarakontulehdus eikä siihen auta sitten karpalomehu eikä sianpuolukka vaan taas pakko ottaa antibioottia, ei hyvä.


Täällä on ollut niin hienot ilmat, että lähiravintolassa lounasasiakkaat istuivat ulkona ja itse olen voinut istua ulkona terassilla lukemassa.


Yksi parhaita ostoksia Suomesta on ollut Iittalan Ruutu-sarjan maljakot, joihin en jaksa kyllästyä. Ne maksavat maltaita, mutta en ole kertaakaan katunut ostosta.





ZEIT-lehdessä on aika järkyttävä artikkeli noin nelikymppisestä saksalaisnaisesta, jonka biologinen isä on sperman luovuttaja. Nainen on ehkä 20v yrittänyt saada selville isän identiteetin. Sairaala, jossa hedelmöitys suoritettiin, oli muka hävittänyt dokumentit eikä lääkäri muistanut tapausta.. Kun DNA-analyysi tuli mahdolliseksi, nainen aloitti etsimisen uudelleen ja puolisisaruksia löytyi aika joukko, mutta kukaan heistä ei tuntenut biologista isää. Sitten löytyi yksi sukulainen Kanadasta ja hänen nimensä löytyi netistä hänen isänsä kuolinilmoituksen omaisten joukosta ja siinä oli mukana myös saksalaisen hedelmöityslääkärin nimi ja sitä kautta löytyi DNA-yhteys lääkäriin, joka oli aina väittänyt, että ei muista mitään. Hyvin tylyn kohtelun nainen sai, kun otti yhteyden "isäänsä". Hän ei odottanutkaan mitään positiivista, aikaisemmat keskustelut lääkärin kanssa eivät olleet mitenkään hyvässä muistissa. Lastensa albumeihin hän oli kuitenkin laittanut lehdestä löytämänsä valokuvan ja merkinnyt sinne, että kyseessä on lasten biologinen isoisä.
Tilasin ihan vaan huvikseni DNA-analyysin ja tänään posti toi pakkauksen ja tein kokeen ja vein jo postiin, vastaus tulee 4-6 viikon päästä.


Varmaan fuskua koko juttu ja jos väittävät, että olen 100% saksalainen, niin sitten ainakin tiedän, että mikään ei pidä paikkaansa. Jotenkin kiinnostaa se alkuperä, mitään geneettisiä sairauksiani en halua tietää.

Allumies pääsi tänään sairaalasta ja aloittaa huomenna kolmen viikon kuntoutuksen. Hienoa miten lääketiede on kehittynyt, kun vertaan miten lonkkaleikkaukset tehtiin muutama vuosi sitten ja nyt kaveri pystyy tekemään vaikka jo "Vierfüßlerstand" (mitä se on suomeksi?).

Image: Steinsieker

Tänään alkaa siis karrieerini omaishoitajana, ensimmäisistä tehtävästi eli potilaan hakemisesta sairaalasta kotiin ja teen keitosta selvisin hienosti.



Samstag, 16. Februar 2019

Kun kevät kaunis tuli


Lämmintä riittää, eilen oli lähistöllä ollut jopa +19C. Meillä kukkii edelleen jouluruusut ja lumikellot ja naapuritalon pihassa oli jo paljon krookuksia auki.



Kämppäkaveri sai eilen uuden varaosan ja kävelee jo niinkuin ei olis mitään. Hänellä on paljon kokemusta "sauvakävelystä", sillä kun polvi leikattiin viime vuosituhannella, hänellä oli kolme kuukautta kipsi ja sen kanssa matkustettiin Suomeenkin ja kun meillä ei ollut siellä autoa mukana, hän ajoi pyörällä, siis tuon kipsin kanssa. Minä juoksin hänen perässään ylämäessä, jossa oli raskasta polkea yhdellä jalalla ja olin varuilla työntämässä, mutta hienosti selvittiin ja niin selvitään toivottavasti nytkin.



Donnerstag, 14. Februar 2019

You have got a friend

Posti toi söpön viestin Lahdesta vanhalta ystävältä. Äitimme olivat jo lapsena ystäviä ja välimatkasta huolimatta ystävyys on jatkunut vielä meidänkin sukupolvessa. Kiitos Liisa♥


Lähetin Liisalle meilinä alla olevan kuvan, jossa on naapuriston lapsia, joista hänkin tuntee muutaman kyläkäynneiltään. Mutta hauskinta tässä kuvassa on se, että minulla on päälläni Liisalta peritty mekko. Liisa on minua pari vuotta vanhempi ja muistan, että he toivat kylään tullessaan aina Liisalle pieneksi käyneitä vaatteita, joista iloitsin kovasti. Kolme näistä tytöistä muutti paikkakunnalta pois ja yhteys katkesi, mutta kolmen kanssa olen edelleen yhteydessä.


Hyvää ystävänpäivää♥

You have got a friend.

Dienstag, 12. Februar 2019

Taivaallinen kurpitsansiemenparfait

Tarjosimme tätä vieraille ja resepti lähti heti kiertoon.♥

4 annosta

60 g kurpitsansiemeniä
40 g (valkoista) sokeria
4 keltuaista
50 g fariinisokeria
1 rkl konjakkia
2 rkl kurpitsansiemenöljyä
2 dl kermaa

Paahda kurpitsansiemenet pannulla ilman rasvaa vähän ruskeaksi ja anna niiden jäähtyä.
Sulata samalla pannulla (valkoinen) sokeri ja kun se on sulanut, lisää joukkoon siemenet ja levitä massa leivinpaperilla päällystetylle pellille ja anna sen kovettua. Laita päälle toinen paperi ja
rullaa levy kaulimella hienoksi krokantiksi.
Laita munankeltuaiset, fariinisokeri ja konjakki metalliseen astiaan ja vatkaa vesihauteessa.
Sekoita joukkoon 50g krokantista. Vatkaa kerma vaahdoksi ja nostele se varovasti joukkoon.
Laita massa neljään pieneen vuokaan tai kahvikuppiin ja laita pakastimeen ainakin neljäksi tunniksi.
Ota vuoat vähän ennen tarjoilua pois pakastimesta ja anna vähän lämmetä ja irroita vuoasta lautaselle ja koristele lopulla krokantilla.

En tiedä onko kurpitsansiemenöljy suomalaisille kovin tuttu. Se on hyvin tumma öljy, jonka sanotaan olevan erittäin terveellisitä ja me käytämme sitä silloin tällöin salaattiin. Parhaat öljyt tulevat Steiermarkista Itävallasta. Ai, nyt löysin sen tältä sivulta, Steiermark on näköjään suomeksi Styria.

On muuten niin väritön postaus, pitää laittaa muutama tulppaani väripilkuksi.





Sonntag, 10. Februar 2019

Japanilaistähti, antikarnevaali ja myrkkydiesel

Tällä viikolla kävimme Düsseldorfissa syömässä japanilaisessa tähtiravintolassa, joka voittaa jokaisen japanilaisravintolan, missä kävimme lokakuussa Japanissa syömässä. Sain joulukuussa synttärilahjaa lahjakortin ja nyt lunastin sen. Amazing♥ Düsseldorfhan on japanilaisten keskuspaikka Euroopassa, siellä on satoja japanilaisia firmoja ja asuu tuhansia japseja.
Kuvassa ensimmäinen jälkiruoka eli japanilainen tiramisu. Se ei ollut ainoastaan kaunis vaan maistui taivaalliselta.


Karnevaalisesonki on meneillään ja se onkin tänä vuonna aika pitkä, koska pääsiäinen on niin myöhään. Parasta Kölnin karnevaalissa on antikarnevaali eli Stunksitzung, jonne onnistuimme saamaan liput. Kun ne tulevat myyntiin, ihmiset menevät tuoli mukanaan jo tunteja ennen lippuluukulle. Ohjelma oli taas loistava, siellä vitsaillaan perinteisen karnevaalin ja nykyhetken politiikan kustannuksella, hyvää musiikkia ja todella neroja esityksiä.


Perjantaina meidän myrkkydiesel lähti matkaan, en tiedä mihin maahan se lähti, tiedä vaikka olisi lähtenyt Suomeen vai onko sielläkin jo ajokieltoja dieselautoille. Tuli kova kiire ostaa uusi auto ja kiersimmekin sitten monella autokauppiaalla ennenkuin saimme hyvän tarjouksen. Autoliike löytyi tämän sivun kautta, sivua voimme suositella auton ostajille. Pääsiäisen aikoihin auton pitäis tulla. Toisen kauppiaan kautta olisimme saaneet vielä vähän enemmän alennusta, jos olisimme muka antaneet minun vanhan Yarikseni vaihdossa. Siinä tapauksessa autoliike laittaisi autoni muutamaksi päiväksi omiin nimiinsä ja siirtäisi sitten taas minun nimiini, mutta en jaksa tuollaista petkuttamista, olen rehellinen suomalainen.


Tänään tulee ruokavieraita ja nyt kiire valmistamaan jälkiruoaksi kurpitsansiemenparfait.

Mittwoch, 6. Februar 2019

Maya Angelou ja kolmen päivän sattumat

Ensin törmäsin netissä Maya Angeloun hienoon runoon "Still I rise"

You may write me down in history
With your bitter, twisted lies,
You may trod me in the very dirt
But still, like dust, I'll rise.

Does my sassiness upset you?
Why are you beset with gloom?
'Cause I walk like I've got oil wells
Pumping in my living room.

Just like moons and like suns,
With the certainty of tides,
Just like hopes springing high,
Still I'll rise.

Did you want to see me broken?
Bowed head and lowered eyes?
Shoulders falling down like teardrops,
Weakened by my soulful cries?

Does my haughtiness offend you?
Don't you take it awful hard
'Cause I laugh like I've got gold mines
Diggin' in my own backyard.

You may shoot me with your words,
You may cut me with your eyes,
You may kill me with your hatefulness,
But still, like air, I'll rise.

Does my sexiness upset you?
Does it come as a surprise
That I dance like I've got diamonds
At the meeting of my thighs?

Out of the huts of history's shame
I rise
Up from a past that's rooted in pain
I rise
I'm a black ocean, leaping and wide,
Welling and swelling I bear in the tide.

Leaving behind nights of terror and fear
I rise
Into a daybreak that's wondrously clear
I rise
Bringing the gifts that my ancestors gave,
I am the dream and the hope of the slave.
I rise
I rise
I rise.

Sitten luin sunnuntaisesta lehdestä artikkelin Mayasta.


Ja, kolmas kerta toden sanoo: sain maanantaina kaverilta tuliaisina Mayan omaelämäkerrallisen kirjan. Kirja on ilmestynyt saksaksi jo 1980, mutta siitä on nyt otettu uusi painos.  Alkuperäinen nimi on I Know why the Caged Bird Sings. Ilmeisesti kirjaa ei ole käännetty suomeksi.


Mitä enemmän luen Mayasta, sitä enemmän ihailen häntä enkä yhtään ihmettele, että Obama on antanut hänelle "Medal of Freedom".

https://www.youtube.com/watch?v=E2S22Co2528

Freitag, 1. Februar 2019

Friday Favourite Photo


Löysin kellarista muutaman kerän lankaa, en edes tiedä mihin tarkoitukseen olen sitä joskus ostanut. Tässä on pienen flunssanpoikasen takia paljon aikaa olla tekemättä mitään ja siksi otin esiin sukkapuikot ja aloin kutoa. Puikkoja etsiessä tuli kaapista vastaan aikamoinen kokoelma, mm. varmaan 15 pyöröpuikkoa. Ihmettelen, että mitähän niilläkin olen tehnyt. Samoin sellaisia esineitä kuin pahvilappu, jonka rei'istä voi tarkastaa puikon numeron ja laskumittari rivejä varten. Ihan kuin olisin muka joku oikea kutoja, heh heh.