Donnerstag, 9. September 2021

Maijan synttärit



Tänään täyttää maailman ihanin mehiläinen Maija eli Biene Maja 45 vuotta💕
Pidän myös kovasti Maijan kaverista Willistä ja hänen äänestään.

Montag, 6. September 2021

Viikonloppu Sauerlandissa

 Sauerland on saksalainen keskivuoristo noin parin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Siellä on hyviä vaellusreittejä ja talvella hiihtolatuja ja laskettelumäkiä. Seudulla käy paljon hollantilaisia, jotka eivät välitä ajella alpeille asti. Meidän varaperheemme tytär juhli siellä perheen kesken viikonloppuna syntymäpäiväänsä ja kun meidätkin lasketaan perheeseen, saimme olla mukana. Noin 50 asukkaan Oberrarbachin kylästä oli vuokrattu talo, jossa oli kuusi makuuhuonetta ja paljon sänkyjä, kolme kylpyhuonetta ja lisävessoja ja iso hyvin varustettu keittiö ja iso ruokapöytä. Talo on todella rauhallisessa kylässä, jossa ei ole ohikulkuliikennettä ja se on hollantilaisen perheen omistuksessa ja todella halpa.




Puuristikkotalon oven yläpuolella lukee milloin ja kenelle talo on rakennettu timpuri Schmidtin ja muurari Stockhausin ja jumalan avulla ja pyydetään jumalaa vartioimaan taloa onnettomuuksilta.


Talon eteisen lattia oli hieno kivitys ja epäilimme, että toinen puoli rakennuksesta oli ollut talli/navetta ja toinen puoli asuinrakennus ja välissä tuo hieno lattia. Keski-Euroopassa ihmiset ja eläimet ovat asuneet saman katon alla, niin on ilmeisesti käytetty hyväksi eläinten ruumiinlämpöä, Suomessahan saman katon alla asuminen ei ole yleistä.






Sää oli koko ajan loistava ja niin oli maisematkin ja teimme pitkiä vaelluksia.





Yhden metsärinteen kohdalla Marliesin silmä osui kantarelliin ja wow mikä määrä niitä kasvoi siinä. Onneksi olimme ottaneet mukaan eväsleipiä ja iso tyhjä leipäpussi täytettiin sienillä.


Allumies putsasi ne ja paistoi ne illalla sipulin ja yrttien kanssa voissa grilliruoan lisukkeeksi.


Täydellinen viikonloppu


Mittwoch, 1. September 2021

Se on syyskuu



Joinakin kesinä satoi ja oli kylmää“. Just sellainen kesä meillä oli, huonoin kesä ikinä. Nyt sitten odotellaan millainen syksystä tulee. Lintujen ei tarvitse olla huolissaan, silläostin niille niin komean ravintolan. 

 

Freitag, 20. August 2021

Metzistä Burgundiin ja Elsassin kautta kotiin

Metzistä jatkoimme matkaa Burgundiin. Siellä oli ollut pitempään huono sää ja ystävämme olivat jopa joutuneet lämmittämään vanhaa paksuseinäistä taloansa, mutta me veimme mukana kauniin lämpimän sään. Muitakin tuliaisia meillä oli mukana, mm. hiustarvikkeita ystäviemme pojalle, joka asuu Singaporessa ja pääsi kuin pääsikin tulemaan isänsä syntymäpäiville. Aasiasta ei löydy ilmeisesti hyviä shampoita jne. koska kiinalaiset ystävämme vievät myös aina kaikki mukanaan. Singaporessahan on tarkat määräykset ja jossain vaiheessa ei olisi enää päässyt takaisin korona-alueilta. Nyt sentään riitti paluuseen pcr-testi ja kahden viikon karanteeni hotellissa eli siellä se Y nyt istuu hotellihuoneessaan. Kotikaranteenikin olisi ollut mahdollista, silloin olisi koko perhe karanteenissa jalka kahleessa ja kolme videopuhelua tulisi päivän aikana, joilla viranomaiset kontrolloivat ollaanko todella kotona. Eli vähän eri tyyli kuin Suomessa, jossa kesällä kaikki saksansuomalaiset pääsivät ilman mitään maahan ja heitä pyydettiin olemaan pari viikkoa karanteenissa. 

Olimme varanneet ystäviemme pikkukylästä b&b eli chambre d'hôtes, oikein kiva paikka, tosin olivat pistäneet kolmannenkin asukkaan meidän huoneeseen. Huoneemme oli toisessa kerroksessa

ja yön aikana talon kissa oli hiippaillut hiljaa ränniä pitkin ikkunalaudalle ja nukahtanut nojatuoliin Allumiehen housujen päälle.

Näköala huoneestamme oli todella hieno, mikä idylli ja hiljaisuus, kylä on Morvandin luonnonpuistossa.

Tuli mieleen vanhat muistot, kun ennen oli saksalaisissa majataloissa pitempään asuville kankaasta ommeltu pussi servieteille. Viereisen pöydän belgialaiset olivat kaksi viikkoa talossa ja heillä oli pussit, me sentään saimme joka päivä puhtaat servietit.

Tässä emäntä valmisteli aamiaisen, joka tosin oli ihan tavallinen ranskalainen, patonkia, voita, erilaisia marmeladeja ja joskus croissant, joskus kakkupala.
 

Yhtenä iltana olimme buukanneet majapaikastamme koko porukalle illallisen, sillä talo tarjoaa haluttaessa myös table d'hôtes ja mm. yksi belgialaisperhe söi siellä aina. Normaalisti kaikki vieraat syövät samassa pöydässä, mutta kun Y pelkäsi kovasti tartuntaa, joka olisi saattanut aiheuttaa porttikiellon Singaporeen, pyysimme saada istua erikseen ja hienon paikan saimmekin.


 

 

Teimme pyörällä ison lenkin moneen tunnettuun viinikylään, tosin punaviiniä ei kovalla helteellä uskallettu kokeilla. Oli niin kuuma, että singaporelainen sai melkein auringonpistoksen, hänhän ei ole vuosiin ajanut pyörällä eikä ollut auringossa, sillä Singaporessa oleskellaan vain viileissä ilmastoiduissa tiloissa. 




Seuraavana päivänä otimme iisisti ja ajelimme Lac de Pannecière-järvelle piknikille ja uimaan. Siellä oli kiva nauttia varjosta ja minäkin sain heitettyä talviturkin.


Laiskottelun jälkeen oli vuorossa taas pyöräilyä, mutta tällä kertaa kanavan rantaa monen sulun ohitse eli iisiä polkemista. Yhdessä kylässä kävimme nopeasti juomassa jotain kylmää ennenkuin käännyimme ajamaan takaisin kanavan toista rantaa ja taas olimme kaikki sitä mieltä, että on kivempi ajella pyörällä kuin madella eteenpäin veneellä.


 

Illalla ajelimme vielä Autunin kaupungin kautta, se on tunnettu mm. komeasta katedraalistaan.



Perjantaina 13.päivä oli ystävämme synttäri ja silloin menimme kolmen tähden ravintolaan syömään mitä ihanampia herkkuja. Pääruoka oli kyyhkystä, mutta kun olen kerran saanut vielä vähän veristä kyyhkystä ja muutenkin ajattalen aina inholla keskikaupungin inhottavia puluja, en suostu syömään kyyhkystä, joka muiden mukaan maistuu hyvälle. Minä sain sen sijaan hienon annoksen ankkaa. Olipa taas aika hieno kokemus, hyvä palvelu, hyvät viinit ja loistava ruoka. Ravintolassa on normaalisti 75 paikkaa, mutta koronan takia he saavat täyttää vain 45 paikkaa.

Lauantaina paluumatkalla kotiin yövyimme vielä kerran tutussa hotellissa Elsassissa ja Allumies sai rakastamiansa haukipullia.


Kotimatka (noin 400 km) meni hienosti kunnes saavuimme Ahrjoen periferialle, jossa oli kuukausi sitten ne kamalat tulvat ja viimeisiin 60 kilometriin taisi mennä yli tunti, kun jouduimme ajamaan paikoista, joiden olemassaolosta emme ole ennen kuulleetkaan, pieniä kyliä ja ahtaita teitä, mutta mieluummin ajelen hiljaa kyläteitä kuin seison paikallani autoletkassa moottoritiellä. Tulvat aiheuttivat uskomattomia ongelmia, kun esim. teiden pohjustan kunnosta ei ole tietoa ja olisi suuri riski avata tiet liikenteelle ennenkuin asia on tutkittu.

Ranska oli taas yhtä ihana kuin ennenkin. Kielitaitoni on aina ollut hyvin heikko, mutta nyt se oli entistä huonompi ja naureskelin itsekin, kun välillä tuli ruotsia, mutta Allumies opiskelee netin kautta ja osaa  nyt vähän paremmin, ja nälkäänhän me emme ainakaan kuole, ruokasanasto osataan hyvin.

Matkustelu oli niin kivaa ja nyt odotetaan jo innolla syyskuun pyörämatkaa ja toivotaan, ettei neljäs aalto estä toteutumista.







Montag, 16. August 2021

Ranskan matka/Metz

 Ystävillämme on pieni talo Ranskan Burgundissa ja saimme kutsun isännän pyöreille synttäreille perjantaina 13. elokuuta ja kun koronarajoitukset antoivat luvan lähteä, lähdimme mielellämme matkaan.

Ensimmäinen stoppi oli Metzissä, joka on kiva kaupunki Moselin rannalla. Ensimmäisenä menimme katsomaan Centre Pompidoun museota, jonka edessä seisoimme jo kerran suljettujen ovien takana, sillä museo olikin kiinni tiistaina eikä maanantaina kuten useimmat muut museot. Ensimmäistä kertaa saimme nyt näyttää rokotuspassiamme eli koronavilkussa olevaa qr-koodia, joka vaaditaan nyt Ranskassa museioissa ja ravintoloissa, Ranskassa se on terveyspassi nimeltään.





Museossa oli erilaisia näyttelyjä, mutta pääasiassa olimme kiinnostuneet arkkitehtuurista. Metzin tuomiokirkossa on Chagallin ikkunoita ja jotan Chagallia löytyi yhdestä näyttelystäkin.




Illalla kävimme pienessä bistrossa syömässä ja sen jälkeen kiertelimme kaupunkia.



Vastaan tuli niin hieno jäätelöputiikki, että oli ihan pakko ostaa jätskit. Vasemmassa jugurtti, suklaa ja passiohedelmä, oikeassa musta viinimarja ja suklaa, nam nam.


Hotellin aamiaisella oli voiannos niin nätissä paketissa, että oli pakko ottaa kuva. Aamiaishuoneeseen mennessä piti näyttää terveyspassi ja buffetille mennessä piti sitten aina desinfioida kädet.



Dienstag, 3. August 2021

Kolme päivää entisessä pääkaupungissa

Meillä on viiden pariskunnan porukka, joka tapaa koko porukalla kerran vuodessa to-su. Viime vuonna hotelli oli varattu Strasbourgin läheltä eli siis Ranskan puolelta, mutta sitten tuli korona ja seudusta todellinen hotspot, josta jouduttiin tehohoitopaikkojen puutteessa viemään potilaita niinkin kauas kuin Lyypekkiin ja jouduimme siirtämään keikan vuodella. Sitten tuli vuosi 2021 ja todettiin, että ei nytkään lähdetä porukalla ulkomaille, vaikka Ranskan puolelta tosin pääsee aika hyvin Saksaan, ja keikka siirrettiin vuodelle 2022. Kun muut kuuluvat vähän nukkuvien puolueeseen, niin joukossa on yksi, joka ottaa aisat käteen ja keksii keinoja ja niin sitten Allumies keksi lähettää porukalla viestin ja ehdotti tapaamista Bonnissa, joka on maantieteellisesti aika keskellä eli hampurilaisparilla ja müncheniläisparilla on lähes sama matka ja heti tuli kaikilta vastaus, hieno idea, tulemme mielellämme. Eipä sitten muuta kuin varaamaan hotelli ja kiva ja edullinenkin löytyi Reinin rannalta läheltä keskustaa. Hotellin terassi on hieno ja voimme syödä aamiaista aina ulkona ja katsella maisemia.



Hotellin rannasta pääsi laivaan ja sillä matkustimme tunnin verran Königswinterin pikkukaupunkiin. Siellä alkaa jo viininviljelyalue.

 Matkalla on kiva katsella maisemia ja komeita taloja Reinin rannalla, toivottavasti tarpeeksi korkealle rakennettu, nyt kun tulee ensimmäisenä mieleen tulvat.


Königswinteristä pääsee joko kävellen tai hammasratajunalla Drachenfelsin vuorelle, jota leikillisesti kutsutaan Hollannin korkeimmaksi vuoreksi, koska hollantilaiset tulevat mielellään sinne ihmettelemään heille korkeaa vuorta.  Reitin puolivälissä on Drachenburgin komea linna, jossa olimme joskus hienossa konsertissa hienoissa puitteissa.


 

Ylhäällä vuorella on Drachenfelsin raunio ja sieltä hienot näkymät alas Reinille. 





Hotellihuoneen ikkunasta näkyi muuten Drachenfels, sinisen nuolen kohdalla oikealla. Siebengebirge muodostuu seitsemästä kukkulasta kuten nimi sanoo.

Illemmalla Bonnin kolme korkeampaa rakennusta näkyivät hienossa valossa, kuvassa mm. United Nations-rakennus.


 

Bonn oli 40v Saksan pääkaupunki. Berliinihän jaettiin sodan jälkeen miehitysvaltojen kesken ja venäläisten osuudesta DDR teki pääkaupunkinsa ja Länsi-Saksa valitsi pienemmän Bonnin, mm. sen takia, että liittokansleri Adenauer asui Bonnin lähellä. Lauantaina teimme kävellen kaupunkikierroksen miesten entisen pomon johdolla. Bonn on kiva kaupunki ja siellä on mm. hienoja vanhoja taloja, sillä kaupunkia ei pommitettu sodan aikana niinkuin Kölniä. Beethovenin kotitalon vieressä on yksi Bonnin vanhimmista taloista ja sen  seinällä on tuollainen "figuuri", joka on ollut talon merkki silloin kun kaduilla ei ollut vielä nimiä. Nimi Mohr tarkoittaa samaa kuin n-sana, jota ei saa enää käyttää. Saapa nähdä milloin tuokin nimi pyyhitään pois talon seinästä. Monikossahan se on Mohren ja meilläkin on Mohrenstrasse-niminen katu, johon joku vitsiniekka on jo pistänyt kaksi pistettä oon päälle ja sitten se on Möhrenstrasse eli porkkanakatu.




Samstag, 24. Juli 2021

Kauhun paikat

 Katselin tässä vanhoja blogikuvia paikoilta, joita ainakin osittain en ole enää olemassa.

Tätä siltaa ja kollaasin ravintolaa ei enää ole.



Täällä varmaan kaikki veden alla.


 
Ja tämä ravintola on täysin tuhoutunut, juuri kun lockdownin jälkeen bisnes alkoi vähitellen toimia.


Tämä taitaa olla kamalinta, mitä olen elämässäni nähnyt tai siis pahinta on nähdä yksityishenkilöiden kuvat ja videot ja kuvitella, mitä kauhun hetkiä he ovat kokeneet. Ihmisiä pelastettiin helikopterilla taloista ja puista ja paljon myös kuoli. Nyt uhkaa kaiken lisäksi koronainfektiovaara. Uhrit saavat ensihätään 3500 euroa, raha maksetaan tilille, mutta mitäs teet, kun pankkikortti meni tulvan mukana eikä ole oikein kunnon liikenneyhteyksiä, kun sillat,  junan raiteet ja tiet eivät ole kunnossa, sähköt ei toimi, kännykkä ehkä hävisi myös. 

Illaksi on luvattu taas kovaa sadetta, oh no!