vietettiin kummipojan perheen kanssa Eicksin pikkukylässä ikivanhassa talossa, jonne mahtui hyvin 14 hengen porukka, ikäluokka 12-85v ja oli tosi kivaa.
Lauantaina tehtiin noin 13km patikkaretki kauniissa luonnossa.
Mitähän „Schlehe“ on suomeksi? Oratuomi? Ison mustikan näköiset marjat.
En voinut olla ottamatta kuvaa noista pudonneista ompuista, oli kuin taulu.
Oikeanpuolinen mustarunkoinen plataani on Saksan kallein puu
Puu on Saksan vanhimman asemarakennuksen vieressä ja sen juuret kasvavat rakennuksen alle ja uhkaavat tehdä pahaa tuhoa. Rakennuksesta on tarkoitus tehdä kulttuuri/tapaamispaikka ja kannattajayhdistys on tehnyt paljon työtä löytääkseen rahoja restauroimiseen. Kulttuuri-ihmisiä vastassa on luonnonsuojelijat, jotka haluavat säilyttää puun, vaikka tontilla on paljon puita. Asiaa on käsitelty jo ennen koronaan eri instansseissa, ei ainoastaan kaupungin vaan myös osavaltion ja ongelma vain jatkuu, kun luonnonsuojelijat keksivät uusia juttuja. Pari viikkoa sitten joku oli sytyttänyt puun, todella vaarallinen asia, sillä koko hieno rakennus olisi voinut palaa, onneksi joku oli huomannut palon ja soittanut palokunnan paikalle.
Rakennus on vuodelta 1839, jolloin rakennettiin rautatie, ns. Rautainen Rein korvaamaan kalliita laivakuljetuksia. Olemme olleet aktiivisena pelastamassa rakennusta. Sisällä on komeat vanhat portaat yläkerran belle etageen, jossa olisi tarkoitus pitää konsertteja ja muita tilaisuuksia. Tähän mennessä on menetetty KAKSI MILJOONAA EUROA, kun rakennuskustannukset nousee ja rahaa menee asianajajille jne. Joulukuussa oli vähän aikaa lupa kaataa puu, mutta kun kaadon sai hoitaa vain kaupunki, ei kaatoa ehditty tehdä ennen seuraavaa luonnonsuojelijoiden valitusta ja taas odotellaan.
Ajan rakennuksen ohi kun menen pyörällä kuntosalille ja pyörittelen vaan päätäni. Eläköön byrokratia!
Lehdessämme luki, että kännykän käyttö on hyvää terapiaa vanhuksille
Eipä ole juuri tullut oltua somessa. Pääasiassa olemme järjestäneet kotona tavaroita paikoilleen ison lattiaremontin jälkeen ja toisellakin kierroksella heittäneet tavaraa pois. Kamoja järjestellessä tuli esiin Tapio Wirkkalan paperipussivaasi ja luin, että se on mm. MoMassa ja Centre Pompidoussa joten kelpaahan se meidän pöydällekin.
Ehdimme sentään parin päivän polkupyörälomalle treenaamaan syyskuun oikeaa pyörälomaa varten.
Kummipojan ihana vaimo piti hienon konsertissa yhdessä Kölnin romaanisessa kirkossa
Sain vinkin tutkia Kansalliskirjastoa ja löysin sieltä useammankin maininnan isästäni, mm. tämä Kansan kuvalehden kansikuva on näköjään hänen ottama, jänniä muistoja
Nyt on kesä ja pihassa kukkii
Kimalaisille on tarjolla laventelia
Tomaatit alkaa saada väriä (kuvassa tosin vielä vihreitä)
Ja yrtitkin selvisi hengissä niistä mielettömän kuumista päivistä, nyt on enää +25C.
Kävimme Chagall-näyttelyssä Düsseldorfissa
ja saimme pitkäaikaisen remontin jälkeet ripustettua taulut seinille, mm. oman „chagallimme“ eli Olavi Vaarulan taulun
Ihana kummiminiämme piti konsertin söpössä pienessä romaanisessa kirkossa ja soitti mm. oman hienon sävellyksensä
Kävin tänään pitkällä sauvakävelyllä ja sitten istuskelin pihassa ja nautin Eeva Kilvestä ja last but not least Suomesta ostamistani VIBAe-kengistä, jotka on maailman parhaat.
Opin taas uuden sanan. Tekoäly sanoo, että se on „vacation taken in a destination with a cooler climate, often to escape the heat of traditional summer destinations“. Liian aikaisin lähdimme kesäkuun alussa Suomeen, nyt siellä olisi hyvä olla pakenemassa tätä hirmuhellettä. Meillä on kaikki kaihtimet kiinni ja ilmastointi päällä ja ulkona käydään vain aamukuudelta kastelemassa hortensiat ja oleanteri ja tomaatit. Onneksi tintit ehtivät lähteä mökistään ennen tätä saunailmaa. Linnuista puheen ollen, meidän ystävillä oli pihamökissä punatulkkuperhe, vanhemmat ruokkivat yhdessä pienokaisia kunnes yhtenä aamuna isä makasi kuolleena maassa, oli lentänyt päin ikkunalasia. Emo sitten jatkoi ruokintaa kunnes jo päivää myöhemmin olikin jo löytänyt uuden sulhon, joka heti auttoi lapsipuolten ruokkimisessa, liikuttavaa.
Olimme Allumiehen työkaveriporukan perinteisellä viikonloppukeikalla. Tällä kertaa me olimme organisaattoreita ja se olikin aika stressi, kun meillä oli vielä remontti vähän kesken emmekä ehtineet testaamaan ruokapaikkoja tai hotellia, mutta hienosti meni. Keikka tehtiin nyt Aacheniin, jossa meillä oli sekä kaupunkiopas että tuomiokirkon opastus ja opimme itsekin uutta.
Oppaan kanssa pääsimme jopa tuomikirkon yläkertaan, josta tämä näkymä.
Katsellessani lomakuviani huomasin miten monessa komeassa kirkossa kävimme kesäkuun lomamatkalla.
Hautausmaallakin kävimme, Hartolan hautausmaalta löytyi esivanhempien hauta, iso kiitos kirkkoherralle, joka itse lähti meille näyttämään missä hauta on. Piti oikein katsoa netistä mitä raamatunlausetta tuossa on siteerattu: Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
