Aika spontaanisti päätin lähteä käymään kirjamessuilla ja yhtäkkiä mieskin halusi Suomeen ja matkasta tulikin ihan kympin arvoinen, paljon ystäviä, kulttuuria ja hyvää ruokaa eikä edes satanut. Kun aamulla matkalla kirjamessuille kävelin Kampin ja metroaseman kautta rautatieasemalle, ihmettelin miten puhdasta Suomessa on, ei missään roskia niinkuin täällä meillä ja lentokenttäjunassa ihmettelin ja ihailin fiksuja koulupoikia, ehkä 10v, jotka kertoivat menevänsä kirjamessuille ja olin täysin pöllämystynyt, en voisi kuvitella saksalaiskoulupoikien menevän innoissaan kirjamessuille, hyvä Suomi!
Alakoulun aikainen luokkakaverini oli kutsunut meidät lounaalle ja vei meidät ensin Didrichsenin museoon, jossa tanskalaisen Carl-Henning Pedersenin näyttely, aivan uusi nimi meille, monet työt muistutti Picassoa, vähän satumaisia kuvia.
Didrichsenin museossahan kannattaa käydä jo pelkästään ikkunamaiseman takia.
Musiikkitaloonkin pääsimme toisen lapsuudenystäväni kanssa RSO:n konserttiin, hieno talo kerta kaikkiaan, mutta vähän ihmettelimme miten niin uuteen rakennukseen on voitu laittaa niin matalat istuimet ja miten vähän siinä oli tilaa jaloille. Jos Allumies ei olisi sattumalta istunut reunassa ja voinut ojentaa pitkän koipensa käytävän puolelle, hän olisi tuskin pystynyt istumaan kahta tuntia. Muuten sali on hieno ja uudet urut kuin taideteos ja konsertti oli todella hieno, kapellimestarina meille ennestään tuttu Elim Cham, istuimme orkesterin takana ja oli kiva nähdä Elimin mimiikka.
Lauantaina kävimme ensin Ateneumin Gothic Modern-näyttelyssä, aivan mahtava näyttely ja myöhemmin vietimme laatuaikaa kummipojan ja hänen vaimonsa kanssa, olivat Tampereelta asti tulleet moikkaamaan kummituksia ja sunnuntaina lähdimme ystäväpariskunnan kanssa (alunperin blogin kautta tutustuttu, blokkaus kannattaa ) ajelulle Gumbostrandiin ja siellä ykskaks kekkasin, että Allumiehen serkun perheen loma-asunto on aika lähellä ja sinne sitten lähdimme kurkistamaan paikkoja ja kyllä kannatti, jo pelkkä leikkimökkikin oli jo näkemisen arvoinen.
Matkalla Helsinkiin poikkesimme Porvooseen kahville, kaupunki oli täynnä aasialaisia turisteja ja siitä tulee mieleen, että Singaporessa asuvan saksalaisen tuttavamme (singaporelaisen) vaimon perhe, neljä aikuista ja neljä lasta lähtevät talvella Suomen Lappiin kolmeksi viikoksi katsomaan lunta ja joulupukkia. Kun kysyin missä he asuvat, kuulin, että heillä on KAHDEKSAN sisämaan lentoa, kaikki aina Helsingin kautta, ilmeisesti esim. ensin Leville, sitten Helsingin kautta Rovaniemelle ja sieltä Helsingin kautta Ivaloon jne. Tuollaista voi tehdä vain aasialaiset.
Kerrankin Porvoon tuomiokirkko oli auki ja pääsimme sisällekin katsomaan.
Helsingissä kävimme katsomassa uuden Sokos-hotellin kattoterassia. Hotelli on rakennettu puusta! Kesällä on varmaan hienoa istuskella siellä ja ihailla maisemia, nyt oli vähän liian kylmä, mutta kannatti katsoa.
Ei voi taas muuta sanoa kuin että Suomi on hieno maa❤️ Kiitos teille kaikille, jotka jaksoitte kestitä ja kuljettaa meitä. Ja oli kiva tavata mm. Lumiomenan Katja kirjamessuilla, vaikkakin vaan muutaman minuutin ajan.
Nj
