Muissa maisemissa

 Halusimme lähteä katsomaan baijerilaista ystäväämme, joka sai aivohalvauksen syyskuussa 2022 kun olimme pyörälomalla Ranskassa. Hänen tilansa on vähän parantunut ja kävely onnistuu ihmeen hyvin, mutta puhuminen ei taida enää koskaan palautua, mutta kyllä kaveri varmaan iloitsi käynnistämme, vaikka ei sitä pysty sanomaan. Kamalaa on mielestäni se, että Münchenin yliopistollisen sairaalan lääkäri oli sanonut ystävämme vaimolle, että miehenne ei tule koskaan kävelemään. Miten paljon helpompaa olisi kaikki olisi ollut ilman tuota prognoosia.

Olimme yötä läheisessä Herrschingin kaupungissa Ammersee-järven rannalla ja nautimme kävelystä ilta-auringossa.

Kun olimme jo sen verran lähellä alppeja, päätimme käväistä myös lempipaikassamme eli Oberstdorfissa ja meille sattui sielläkin aivan mahtavat ilmat.

Kävelimme joka päivä noin 15km ihanissa maisemissa.

Hotellin aamiaisella saimme taas nauttia baijerilaisesta Weisswurstista eli vasikanlihasta tehdystä makkarasta, jota syödään perinteisesti ennen kello 12. Perinne johtuu siitä, että makkaraa ei voitu ennen vanhaan säilyttää pitempään kun ei ollut vielä jääkaappeja. Se syödään Brezel-rinkilän ja makean sinapin kanssa.

Eilisellä kävelyllä ohitimme lentohyppymäen, jossa alkoi tänään maailmanmestaruuskilpailut.

Baijerissa on monet asiat vielä vanhoillisimpia kuin pohjoisemmassa Saksassa. Emme voineet maksaa kahvilassa kortilla, kortilla saa maksaa vain yli kympin ostokset. Tämä kyltti oli pakko kuvata kun se on muutenkin niin siisti.

Loppiainen ja kolme kuningasta

 Meillekin tuli talvi

ja Itämaan tietäjien varpaita alkoi palella ja ne muuttavat kellariin lämpimään laatikkoon odottamaan muiden joulukoristeiden kanssa  ensi vuotta 

Talvipäiviä Pariisissa

 Vietimme viime vuonna välipäivät Venetsiassa ja kun se onnistui hyvin, lähdimme nyt  samaan aikaan Pariisiin, sinne pääsee meiltä mukavasti reilussa kolmessa tunnissa junalla. Metrosysteemi on tänä vuonna muuttunut ja oli helppo käyttää, lippu on voimassa koko Ile de Francessa eikä tarvitse miettiä mitä matka kulloinkin maksaa. Automaatista voi ostaa Navigo easy-kortin (sitä sanotaan passiksi) ja sen avulla ostetaan lippu automaatista maksamalla pankki- tai luottokortilla. Kun sen tajuaa, se on helppo käyttää, mutta nyt oli automaateilla vielä paljon avuttomia turisteja. (Panin tuon käyttöohjeen tänne vain ihan itsellekin muistiin)

Navigo pass 

Kuten viime vuonna Venetsiassa, meillä oli nytkin hyvä onni sään kanssa, paitsi että oli paljon viileämpää ja Myssyfarmin myssy oli tarpeen. Välillä tuli tunne, että ollaan Suomessa kun näki ihmisillä jopa karvalakkeja.

Olimme varanneet kämpän ZOKU hotellista ja se oli meille täydellinen, sisustuksessa käytetty Marimekon ja Artekin tyynyjä! 

Hotellia vastapäätä oli Pariisin uusi oikeuspalatsi, komeassa rakennuksessa, jonka keskikerroksessa kasvoi puita. Muutaman sadan metrin päässä oli pieni ”telttakylä”, missä majaili asunnottomia, mutta he eivät häiritseneet, vaikka joku netissä valittikin asiasta, me ei nähty ketään asukasta. Pariisista löytyy hienoa arkkitehtuuria, vanhaa sekä uutta.

Kävelimme neljän päivän aikana yhteensä varmaan ainakin 40km. Ensimmäisenä päivänä oli ohjelmassa Petit Palais ja siellä Pekka Halosen upea näyttely Hymni Suomelle. En meinannut usko silmiäni nähdessäni kassajonon ja sisällä oli hyvin täyttä ja ihmiset ostivat museokaupasta paljon kataloogeja ja julisteita ja kortteja.

Taulujen lisäksi seinällä oli myös hauskannäköinen Suomen kartta ja kartassa kaikki tärkeät suomalaiset paikkakunnat kuten kotipaikkakuntani Toijala.😁

 Vastapäätä pientä palatsia oli iso palatsi, mutta sinne emme ehtineet.

Olimme joskus aikaisemminkin käyneet Pariisissa talvella ja yrittäneet mennä Pere Lachaisen hautausmaalle, mutta se oli silloin liukkauden takia suljettu. Se onkin aika kukkulaista maastoa eli varmaan vaarallinen liukkaalla. Nyt oli mitä kaunein talvipäivä ja pääsimme vihdoinkin kivalle kierrokselle

Tämä oli varmaan jonkun taiteilijan hauta, siinä oli edessä oikealla mm. korkokenkä.

Ykskaks seisoimme Chopinin haudan edessä.

Välillä käytiin lämmittelemässä kaakaolla

Notre Damiin oli tietenkin pitkä jono, mutta ihmeen nopeasti pääsimme kuitenkin sisään

Sacre Coueriin emme edes yrittäneet

Tätä ihanaa kimppua ihailin aina hotellin aamiaisella

Paris, je t‘aime❤️ 

Onnellista uutta vuotta 2026

 Muutama päivä sitten kävelimme Pariisissa vuoden 2015 terroristi-iskussa surmansa saaneiden muistomerkin ohi

ja poikkesimme kuvassa olevaan kirkkoon ja siellä vallitsi sellainen rauha, jota voisi toivoa tälle alkavalle vuodelle. 

P.S. Sain kummipojalta joululahjaksi pilapiirroksen itsestäni ja laitoin sen blogini profiiliin.😂

Joulukoristeet

 Pohjoismaat voittaa joulukoristeissa, meillä on eniten suomalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia joulukoristeita

Uusia koristeita sain tänäkin vuonna syntymäpäivälahjaksi.

Kun kesän remontissa innostuin viemään paljon kamaa kadulle ja sillä oli hyvä menekki (silloin en vielä tiennyt, että on oikeastaan kielletty laittamasta mitään kamaa kadulle roskispäivän ulkopuolella, se on „laitonta jätehuoltoa“) sain nyt aikaiseksi tyhjentää joulukoristemäärääni. Katumme varrella on päiväkoti ja joulukoristeille löytyi ottajia.

Yksi koriste, josta en koskaan luovu, on pari viikkoa sitten tuonilmaisiin siirtyneen  pitkäaikaisen blogiystäväni Clarissan tekemä savikoriste, se tulee löytämään aina kunniapaikan kodissani❤️

Joulutorilla

 En kovin usein käy joulutoreilla, koska useimmilla myydään vaan krääsää, mutta eilen oli lehdessä suositus käsityöläisten joulutorista komean linnan pihassa ja lähdimme sinne eikä petytty. 

 

Meroden linna on alunperin 1100-luvulta, mutta on kärsinyt paljon sodista ja paljon on jouduttu kunnostamaan

 Tässä kuvassa oleva ylimmäinen ikkuna aukesi pimeän tullen ja sinne ilmestyi elävä enkeli toivottamaan vieraille saksaksi, ranskaksi ja englanniksi hyvää joulunalusaikaa

Paljon oli myynnissä käsityöläisten tuotteita, joulukoristeita, koreja, koruja, neuleita, ruokia jne

ensi vuonna uudelleen❤️