Coolcation

 Opin taas uuden sanan. Tekoäly sanoo, että se on „vacation taken in a destination with a cooler climate, often to escape the heat of traditional summer destinations“. Liian aikaisin lähdimme kesäkuun alussa Suomeen, nyt siellä olisi hyvä olla pakenemassa tätä hirmuhellettä. Meillä on kaikki kaihtimet kiinni ja ilmastointi päällä ja ulkona käydään vain aamukuudelta kastelemassa hortensiat ja oleanteri ja tomaatit. Onneksi tintit ehtivät lähteä mökistään ennen tätä saunailmaa. Linnuista puheen ollen, meidän ystävillä oli pihamökissä punatulkkuperhe, vanhemmat ruokkivat yhdessä pienokaisia kunnes yhtenä aamuna isä makasi kuolleena maassa, oli lentänyt päin ikkunalasia. Emo sitten jatkoi ruokintaa kunnes jo päivää myöhemmin olikin jo löytänyt uuden sulhon, joka heti auttoi lapsipuolten ruokkimisessa, liikuttavaa.

Olimme Allumiehen työkaveriporukan perinteisellä viikonloppukeikalla. Tällä kertaa me olimme organisaattoreita ja se olikin aika stressi, kun meillä oli vielä remontti vähän kesken emmekä ehtineet testaamaan ruokapaikkoja tai hotellia, mutta hienosti meni. Keikka tehtiin nyt Aacheniin, jossa meillä oli sekä kaupunkiopas että tuomiokirkon opastus ja opimme itsekin uutta.

Oppaan kanssa pääsimme jopa tuomikirkon yläkertaan, josta tämä näkymä.

Aachenin tuomiokirkko oli meille kesäkuun toinen Unescon maailmanperinne, ensimmäinenhän oli Petäjäveden vanha kirkko, joka taitaa olla nyt se ykkönen.

Oli täydellinen kolmen päivän keikka mukavien ihmisten kanssa eikä ollut vielä tämä aivan kamala kuumuus. Lähden taas kellariin. 

Kirkkokierros kotimaassa

 Katsellessani lomakuviani huomasin miten monessa komeassa kirkossa kävimme kesäkuun lomamatkalla.

Paraisten kirkko

Rauman kirkko

Turun tuomiokirkko

Hattulan kirkko (Rottien pyhimys)

Ja kaikista kirkoista paras ja koko kahden viikon ehdoton highlight oli Petäjäveden kirkko, ansaitusti Unescon maailmanperinne, olen niin onnellinen, että menimme sinne ja kiitokset nuorelle opastytölle hyvästä opastuksesta.

Tämä kirkko on todella MUST eikä ihme, että hiirikin viihtyy siellä hyvin

Oli muuten kiva nähdä, että suomalaisissa kirkoissa oli lapsille leikkinurkkia.

Hautausmaallakin kävimme, Hartolan hautausmaalta löytyi esivanhempien hauta, iso kiitos  kirkkoherralle, joka itse lähti meille näyttämään missä hauta on. Piti oikein katsoa netistä mitä raamatunlausetta tuossa on siteerattu: Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.

Löytöjä viime vuosituhannelta

 Kun lähes koko talo on remontissa

15  muuttolaatikkoa kirjoja

saattaa löytää aarteita ensimmäiseltä kouluvuodelta. Osasin kirjoittaa hyvin kauniisti ja opettaja pani minut joskus kirjoittamaan jotain taululle esimerkkinä muille

Toukokuun satoa

Onpa hyvä tuuri kun tuli tämä vesivahinko esille ennenkuin viikon päästä laitetaan uusi lattia.

Tässä on joka päivä raahattu mööpeleitä ja kaikkea pikkukamaa, selkääni koskee kun kannoin Allumiehen kanssa painavia hyllyjä, mm. nämä tavarat piti siirtää eteiseen ja tämä on vielä alkua.

Terassillekin on viety yhtä sun toista.

En tiedä miten tästä ruljanssista selvitään, kun olkkarin jälkeen tulee vielä kolme huonetta. Onneksi saan turkkilaisen ystävän kantamaan satoja kirjoja. Olisipa kiva, jos pystyisi luopumaan kirjoista, se helpottaisi tilannetta.

Kun ei enää jaksa sisällä tehdä mitään, voi mennä välillä ulos nauttimaan kesästä.

Thaimaa 2025/6

 Nyt vähän kasveja

 

Lootuksen kukka symbolisoi buddhalaisille puhtautta ja valaistumista. Monet kastoivat temppelissä kukkavarren nuppuineen veteen ja „vihtoivat“ sillä itseään, ei se ainakaan meidän ystäville onnea tuonut, sillä he joutuivat paluulennolla odottamaan kaksi kotonaista tuntia matkalaukkujaan kun meidän laukut tuli kuudessa minuutissa.

Kaikista hauskin kasvi oli nippelihedelmä eli saksaksi Kuheuterpflanze eli lehmänutarekasvi

Thaimaa 2025/5

 Huomasin juuri, että olin edellisen Thaimaa-postauksen otsikoksi laittanut vuoden 2035 ja siitä tuli mieleen, että ihmettelin kun Thaimaahan saavuttua kännykän kalenterissa oli joku ihmeellinen vuosiluku ja sitten kävikin ilmi, että heidän buddhalaisen ajanlaskun mukaan ollaan jo vuodessa 2568. Hautausmaalla näkyikin sitten niitä erikoisia vuosilukuja.

Kännykästä puheen ollen mietin ennen matkaa miten ihmeessäThaimaassa selviää ilman kännyä, kun siellä ei ole EU-hintoja eli jos alkaa jossain Bangkokissa etsimään kartasta tietä , saattaa saada isomman laskun. Yksi mahdollisuus on ostaa paikallinen sim-kortti, mutta kortti pitäisi sitten vaihtaa puhelimessa mikä olisi tylsä juttu. Sitten sain selville, että nykyään on olemassa ns. eSIM, jossa ei tarvitse ottaa omaa korttia pois. Jonkin aikaa siinä meni ennenkuin sain sen ladattua ja oli pakko selvitä siitä yksin, kun kaverit oli sitä mieltä, että sellaista hömpötystä ei tarvitse kun voi aina käyttää hotellin wifiä. Hah hah, aika usein sitten joutuivat pyytämään katsomaan jotain kartasta tai muuten netistä. Kokonaista 7 dollaria maksoin kortista. Ystäväpari on lähdössä Englantiin ja hekin aikovat ostaa eSIMin. Helposti tässä vielä unohtaa, että GB ei ole enää EU:ssa ja pitää olla passi, varsinkin saksalaiselle, joka yleensä matkustaa Euroopassa henkkarilla.

Taas vähän temppelinälkään temppeleitä, esim. valkoista ja sinistä, kitsch as kitsch can

ja kultaa

Huhtikuun ohjelmaa

2.4. kaverin synttäreillä japanilaisravintolassa, nam nam

 3.4. Club for fiven konsertissa, hieno

5.4. elokuvissa , pidimme kovasti

7.4. Philharmoniassa Elisabet Leonskaja ja 89v (!) israelilainen kapellimestari Eliahu Imbal

9.4.  en voi lopettaa näiden puiden ihailemista. Monet lähtevät Bonniin ihailemaan kirsikkapuita, meille kelpaa nämä naapurikadun puut, en tiedä mikä puu on kyseessä, ilmeisesti joku koristekirsikka

10.4. Taidemuseossa sveitsiläisen Langmatt-kokoelman tauluja Renoirista Cezanneen,

11.4. Ystävämme/naapurimme vernissage

Näyttelyn vieressä oli  uusi talo, jossa komea vihreä julkisivu

12.4. eli tänään huomasin, että meillä kukkii sekä kamelia että tuomi. Kamelia oli vähän kärsinyt kylmästä talvesta, mutta ei sentään heittänyt henkeään.