Sonntag, 1. September 2019

Ai Weiwei kosketti

Kävimme eilen Düsseldorfissa Au Weiwein tähän asti suurimmassa näyttelyssä Euroopassa, aivan viime tipalla, sillä näyttely päättyy tänään. Olen ennenkin nähnyt jotain hänen töitään, mutta en nyt ole voinut sanoa, että hän olisi kaikista nykyajan taiteilijoista suosikkini, mutta vähän muuttui mielipide eilisen jälkeen, kun ymmärsin paremmin hänen sanomansa. Au Weiwein periaate on, että "Kaikki on taidetta, kaikki on politiikkaa". 

Tämän näyttelyn ehkä tärkein asia oli migraatio.

Life cycle oli 17m pitkä bambusta tehty "kumivene", jossa on 110 matkustajaa eri aikakaudelta ja kiinalaiset horoskooppieläimetkin olivat mukana veneessä.




Viereisessä salissa oli "pesula", jossa riippui 40 tangossa 2016 vaatekappaletta. Au Weiwei oli tiiminsä kanssa kerännyt näitä vaatteita pakolaisleireiltä ja ne oli pesty ja silitetty Saksassa ja ripustettu kokojen mukaan henkareihin. (Harmittaa, että tuo nainen oli ehtinyt pompata kuvaan, huomasin hänet vasta nyt.)


Nämä housut oli ihan pikkuisen lapsen, koosta saa vähän väärän kuvan. Kyllä siinä tuli mietittyä, minne tämäkin lapsi on joutunut. Onko hän hukkunut ja housut löytyneet merestä.


Tämän salin lattialla oli 650 neliön alueella yli 60 miljoonaa auringonkukansiementä.


Siemenet oli tehty Kiinassa posliinista. Mao kuvattiin usein nousevan auringon kanssa ja auringonkukkahan kääntyy aina auringon mukaan kuten sen ranskalainen nimi "tournesol" sanoo. Poliittinen sanoma siis tässäkin, ei saa aina kääntyä mukana.


Sunflower seeds-projektin jälkeen Weiweitä syytettiin verojen kiertämisestä ja hän joutui maksamaan 1,7 miljoonaa euroa veroja Kiinan valtiolle. Weiwei keräsi rahat velkakirjoilla, joista hän teki myöhemmin tapetin, jonka nimi on I.O.U., tulee englannin sanonnasta "I owe you".


Toinen tapetti on tämä, josta tarkemmin katsoen löytää mm. valvontakameroita, ketjuja, käsirautoja jne. Tapetin nimi on muuten "The Animal That Looks Like a Llama but is Really an Alpaca". Alpakka symbolisoi nettiaktivismia kiinalaisten nettisensuuria vastaan.


Kultaiset kiinalaiset horoskooppieläimet oli aseteltu kultaisen tapetin eteen. Tuo ikkuna on taidehallin ikkuna.


Study of Perspective muistuttaa katsomaan asioita monelta eri taholta. Weiwei on kuvannut tunnettuja ja paljon kuvattuja nähtävyyksiä keskisormensa kanssa.


Ja kappas vaan, siinä oli mukana myös Helsingin tuomiokirkko.


Onneksi jaksoimme lähteä näyttelyyn eilisestä läähättävästä helteestä huolimatta! Nyt meillä on ihanan viileää (+21C) ja tätä on luvattu moneksi päiväksi, juhuu!

Mittwoch, 28. August 2019

Kesäretki Ruhrin alueelle

Meillä on ollut taas vähän turhan kuumaa, mutta silti saimme aikaiseksi pyöräillä sunnuntaina 25 km auringonkukkapeltojen ohi Knechtstedenin luostariin jätskille.



Tänään ajelimme ilmastoidulla autolla Ruhrin alueelle Hattingenin söpöön kaupunkiin. Hattingen on vanha kaivoskaupunki ja siellä on paljon puuristikkotaloja 1600-luvulta.







Nämä kasvit ja tuolit kuuluvat talon asukkaille, joilla ei ole mitään muuta pihaa  kuin talon edusta, ihan kodikasta. Muutenkin kaupungissa oli valtavan paljon kukkia ja kaikki hyvin hoidettu.





Nämä rautaiset miehet muistuttavat Hattingenissa olleesta rautaruukista, joka oli juuri tässä kohtaa.


Tässä me söimme lounasta, tunnelma oli kuin jossain etelässä, varsinkin kun lämpötilakin oli sen mukainen.


Hattingen♥

Freitag, 23. August 2019

Ihana elokuu

Ai että meillä on hieno sää, ei enää niin tukahduttava helle, ei enää trooppisia öitä vaan vilpoisat 15C, kyllä kelpaa.


Luonto tekee muutenkin parhaansa, kärhöt kukkii uudelleen.


Onkohan tämä syyspäivänhattu, vaikka se on kukkinut jo vaikka kuinka kauan, on kasvanut jo parimetriseksi, ihana muisto Tante Käthestä, jolta saimme aikanaan taimen.


Näitä söpöjä pienokaisia jaksaisin katsella vaikka kuinka pitkään. Heitin keväällä jostain pussista siemeniä ruukkuun ja sieltä tuli esiin kiva yllätys.


Maanviljelystäkin on harrastettu, tässä ensimmäinen sato. Todella hyviä pullonmuotoisia pieniä tomaatteja, lisää on tulossa.


Tutkistelen tässä vuorotellen uutta Ikean kataloogia ja Irlannin matkaopasta.


Olen muuten katsellut juutuubista amerikkalaisten vloggareiden "Aikea häcks" ja saanut aika paljon ideoita miten voi organisoida Ikean tuotteiden avulla. Nyt olen ihastunut tähän henkarimalliin, joka on tosi kätevä vaatteille, noihin "koukkuihinkin" voi ripustaa vaikka mitä ja yhden henkarin otin käyttöön koruille.


Montag, 19. August 2019

Viikonloppu Moselilla

Vietimme viikonlopun Mosel-joen maisemissa enkä muista varmaan koskaan nähneeni Hollannin ulkopuolella niin paljon hollantilaisia kuin siellä oli. Leirintäalueet ovat todella hyviä ja kauniilla paikoilla ja asuntoautoja oli vaikka kuinka paljon liikkeellä. Yöpyä voi tietenkin myös hotelleissa tai viininviljelijöiden luona, joillakin saattaa olla vain yksi tai kaksi vierashuonetta. Me olimme pienessä hotellissa Trittenheimin kylässä, heillä ei ole edes nettisivua ja olimme oikein tyytyväisiä.
Trittenheim sijaitsee paikassa, jossa Mosel tekee aikamoisen "kierukan" tai mitä se on suomeksi, saksaksi Schleife, englanniksi loop. Yritin saada siitä kuvaa, mutta tuossa edessä ovat nuo pensaat vähän tiellä eli joki ei näy.




Trittenheimer Apotheke on yksi tunnetuimpia Moselin Riesling-rinteistä.



Oli kiva pyöräillä kauniissa maisemissa ja ennen kaikkia hyvillä pyöräteillä.



Matkan varrella tulee aina vaan uusia viinikyliä kuten tässä Piesport


tai Kesten


ja kivoja pieniä baareja/kahviloita/viinipaikkoja on vaikka millä mitalla



 Poikkesimme matkalla myös Luxemburgin puolelle, tuolla se on Moselin toisella rannalla.


Luxemburgissa kannattaa käydä tankkaamassa, bensa on siellä todella halpaa, samoin kahvi on halvempaa ja huoltoasemalla onkin oikein iso kahvikauppa.


Ja kun lähellä oltiin poikkesimme myös Trieriin. Trier on Saksan vanhin kaupunki, roomalaiset ovat sen perustaneet vuonna 7 eKr.  Kaupungin kuuluisin rakennus on Porta nigra, vanha kaupungin portti, joka on rakennettu 170 jKr eli mikään uusi juttu sekään.


Kaupunki on oikein kiva. Kävimme mm. näissä kahdessa kirkossa, jotka ovat aivan vierekkäin, vasemmalla tuomiokirkko, oikealla Liebfrauenkirche.


Tuomiokirkossa oli aika erikoisen näköiset urut.


Donnerstag, 15. August 2019

Mitä tehdä kontrollifriikille?

Naapurissa asuu äskettäin eläkkeelle jäänyt opettajapariskunta. He olivat 30v töissä samassa koulussa, lähtivät aamulla yhdessä kouluun ja palasivat iltapäivällä yhdessä kotiin. Koskaan kumpaakaan ei näkynyt yksin, aina yhdessä, vaikkapa vain hakemassa supermarketista leivinjauhetta, joka oli sattunut loppumaan. Mies ajoi autoa, vaimo istui vieressä ja yhdessä mentiin kauppaan ja yhdessä palattiin kotiin sen leivinpulverin kanssa.
Nyt kun se entinen strukturoitu arki loppui, vaimo rupesi miettimään elämäänsä ja totesi, että se eroaa hyvin paljon muiden, esim. meidän elämästä ja alkoi valittaa minulle ja kertoa ihmeellisyyksiä miehensä käyttäytymisestä.  Mies painottaa, että haluaa tehdä kaiken yhdessä ja olla aina vaimon kanssa yhdessä eikä riitä, että ovat samassa talossa, heidän pitää melkein olla myös samassa huoneessa. Kun kylpyhuoneessa oli kaksi lavuaaria, mutta vain yksi suurennuspeili, hän korjasi vian ja laittoi toisenkin peilin, jotta he voivat olla yhtä aikaa kylppärissä katsomassa peiliin (Allumies ei edes tiedä, mihin suurennuspeiliä tarvitaan). Jos vaimolla menee vähän kauemmin kylppärissä, mies istahtaa viereiseen makuuhuoneeseen ja odottaa siinä vaimoa, eihän hän voi yksin lähteä alakertaan painamaan kahvikoneen nappia. Sitten alakerrassa kumpikin laittaa aamupalan, mies syö aina leipää, nainen mysliä ja vaikka nainen pilkkoisi kaksi tuntia hedelmiä mysliinsä, mies istuisi vieressä ja odottaisi haukkaamatta leipäänsä ennenkuin vaimo ottaa lusikan ja alkaa syödä mysliä.  Heillä on jääkaapissa jugurttia ja iltapäivällä mies kysyy, syömmekö nyt jugurtin ja sitten molemmat syövät jugurtin. Kauniilla ilmalla mies kysyy, menemmekö ME nyt terassille, hänen ei tulisi mieleenkään mennä ilman vaimoa terassille. Kun he tulivat yhtenä iltana kotiin, mies meni yläkertaan katsomaan uutisia ja vaimo lähtikin yllättäen terassille ja huomasi, että olin ulkona ja tuli juttelemaan. Kun uutiset oli loppuneet, mies tuli ulos ja vihaisena syytti vaimoa, että tämä oli häipynyt (siis muutaman metrin päähän omasta terassin ovesta) eikä ollut sanonut mitään. Kun terassin ovi oli auki, vaimon oli täytynyt siitä mennä ulos eikä hän ollut voinut mennä minnekään muualle kuin meidän puolelle. Kysyin spontaanisti, pitääkö hänen vaimonsa pyytää häneltä aina transitlupa ennenkuin tulee meille ja siitä sain haukut mieheltä, kun "tein hänestä hölmön", teki kyllä mieli sanoa, että itse sä teet itsestäsi hölmön. Vaimo pyysi minua yhtenä päivänä jätskille läheiseen jätskibaariin, siitä oli seurannut kahden tunnin riita illalla, kun mies olisi niin mielellään lähtenyt vaimon kanssa jäätelölle, miksi vaimon piti lähteä minun kanssa. Olen yrittänyt treenata vaimoa ja hän on jo oppinut vastaamaan kysymykseen "menemmekö nyt pihalle", nyt hän uskaltaa jo sanoa, että hän ei voi vastata miehen puolesta, hän voi vain sanoa meneekö hän tai syökö hän nyt jugurtin, mutta miehen pitää vastata omasta puolestaan.
Meidän mielestä mies on sairas, tuo ei ole normaalia, mutta mies haukkuu vaimoaan sairaaksi ja sanoo tämän horisonttia matalaksi ja sanoo ivallisesti, että vaimo ei tule ilman häntä toimeen. Hän onkin pitänyt vaimoaan kultaisessa häkissä ja kasvattanut tämän epäitsenäiseksi. Voitteko kuvitella, että vaimo ei ole 30 vuoteen kulkenut täällä isossa miljoonakaupungissa yleisillä kulkuneuvoilla, mies vie hänet autolla kaikkialle, kun me esim. vältämme autolla ajamista niin paljon kuin vaan voimme.  Kaikki suunnitellaan tarkkaan, lomalle mennään aina samaan paikkaan ja siellä mennään kolmen viikon ajan samaan kahvilaan aamiaiselle ja samaan ravintolaan illalla jne. Olen alkanut miettiä, että olisko tuo jotain Aspergerin tapaista??? Miehellä ei ole IKINÄ ollut yhtään ystävää ja hän haluaa olla joka hetken vaimon vierellä. En usko, että hän pelkää muita miehiä tai olisi sillä tavalla mustasukkainen, hän vaan haluaa hallita vaimon sataprosenttisesti. Yritän usuttaa vaimoa olla antamatta periksi ja lähtemään kanssani museoon tai Ikeaan tms, mutta toisaalta pelkään, että mies suuttuu minulle ja pitää minua syyllisenä vaimon jekkuihin. Ihan tavalliset arkiset asiat on heillä aivan toisin kuin normaaleilla ihmisillä. Kerran kun vaimo oli päässyt livahtamaan salaa meille, Allumies tuli yläkerrasta alas ja kysyi, mitä ruokaa laitamme illalla ja sanoi, että hän käy sitten nopeasti kaupassa hakemassa tarpeet. Naapuri oli ihan puulla päähän lyöty ja sanoi, että tuollainen ei olisi heillä täysin mahdotonta, mies ei ikinä tarjoutuisi lähtemään yksin kauppaan, sinne mennään aina yhdessä ja aina autolla, jopa 400m matka lähimpään supermarkettiin.
Kun tulimme sunnuntaina kotiin, kuulimme jo kadulle asti kovaa huutoa, naapurissa tapeltiin taas. Mies oli ollut torstaina heillä lomalla olevan pojan (34v) kanssa eläintarhassa ja vaimo oli halunnut jäädä kotiin. Siitä oli keskusteltu pari tuntia perjantaiaamuna ja varmaan myös lauantaina ja sitten sunnuntaina kuulin, miten mies huusi vihaisena, että on hävytöntä, että et tullut mukaan eläintarhaan, me olemme kasvaneet yhteen ja me olemme luvanneet pysyä aina yhdessä. Vaimo oli äskettäin vatsa itsekin huomannut, että kahviloissa on suurin osan porukasta naisia, ystävykset keskenään tai äiti ja tytär, hänen miehensä on useimmiten ainoa mies paikalla ja hän on nyt yrittänyt kiinnittää miehensä huomiota siihen, mutta miehestä se on epänormaalia.
Mikähän persoonallisuushäiriö tässä on kysymyksessä? Mies sanoo, että vaimo on sairas ja tällä on matala horisontti, mikä on mielestäni todella hävytöntä, sillä vaimo on älykäs matikan opettaja, tosin vaan huono itsetunto ja ujous haittana. Me olemme sitä mieltä, että tässä olisi terapia tarpeen, mutta en kuuna päivänä usko, että he terapiaan lähtisivät, mies, koska hän ei ole kuulemma terapian tarpeessa, nainen, koska hän ei kehtaa puhua kenellekään (paitsi minulle) ongelmistaan. Juttelin asiasta psykologiystäväni kanssa ja hän sanoi, että on urallaan tavannut niin paljon ihmisiä, jotka eivät usko olevansa terapian tarpeessa ja uskovat sen vasta sitten kun on tullut ruumiita ja sitä mekin melkein olemme jo alkaneet tuossa pelkäämään.Ja olenko minä sitten syyllinen, jos olen yllyttänyt naista itsenäistymään?

Montag, 12. August 2019

Viime viikon aikana

Huolehdimme naapurin kissasta, joka on isäntäväen pois ollessa aina kovin  kiintynyt minuun ja kulkee jatkuvasti jalassa kiinni. Halusin käyttää saksan adjektiivia "anhänglich" vastaavaa suomalaista sanaa, mutta ei muistunut mitään mieleen ja katsoin kahdesta nettisanakirjasta ja ne kääntävät sanan näin.


Voi kauhistus, onpa siinä mennyt käännös nyt vähän hakoteille, kun kääntävät ihonmyötäiseksi. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin tosiaan takiainen tms. Aika köpelösti voi käydä, jos luottaa sanakirjaan.oi kauhistus, onpa siinä mennyt käännös nyt vähän hakoteille, kun kääntävät ihonmyötäiseksi. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin takiainen tms. Aika köpelösti voi käydä, jos luottaa sanakirjaan. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen tai ihonmyötäinen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin takiainen tms.


Philharmoniassa esiintyi Irish-Celtic, olipa hyviä steppaajia ja mukaansavetävää musiikkia. Taas huomasi miten paljon täkäläiset bändit ovat "lainanneet" Irlannista.

Patikkaporukan retki tehtiin tällä kertaa Düsseldorfin Rein-niityille.


Tarkoitus oli syödä lounas terassilla, mutta tuuli on niin kamala, että jouduimme istumaan sisällä, mutta maisema oli sieltäkin ihan ookoo.


Matkan varrella tuli vastaan luumupuita, joissa oli kypsiä luumuja ja seljan marjoja olisi voinut jo poimia.


Viikon suurin projekti ja suuri ylpeytemme oli ratkaista Frankfurter Allgemeine-sunnuntailehden kesäarvoitus. Nämä tehtävät ovat aina todella haastavia. Viime arvoitukseen oli tullut vain 300 oikeaa vastausta ja lehden levikki on sentään lähes 800000 ja arvaajiakin varmaan paljon. Matemaattiset tehtävät hoiti täällä talon oma matemaatikko, mutta sitten tuli vastaan musiikkikysymys, joka olikin kinkkinen ja sitä emme itse saaneet selville tai arvasimme kyllä kenestä säveltäjästä on kysymys, mutta ne kappaleet olivat tuntemattomia eikä netistä ollut yhtään apua. Loppujen lopuksi muusikkotuttava käytti suhteitaan hyväkseen ja saimme vastauksen, siihen oli mennyt ammattilaiseltakin useampi tunti. Viikon olimme miettineet, mutta viimeiseen kysymykseen ei löytynyt vastausta millään.Te varmaan tiedätte heti, mitä elementtiä 1,3 butadieenit käyttävät polymerisaatiossa vai? Onneksi kummipoika on kemian tohtori ja tiesi vastauksen. Nyt odotamme päävoittoa.