Montag, 10. November 2025

Viime viikolla

 sain vieraakseni yhden vanhimmista lapsuuden ystävistä ja meillä riittikin puhumista


Kiertelimme kaupunkia, oli ihan kiva sää vaikka onkin jo marraskuu ja askelmittariin tuli usein 12km.


tuomiokirkossa



Trianglen tornista on hieno maisema kaupungille



Kävimme tietenkin myös vanhassa roomalaishaudassa, joka on aivan lähellä meidän kotia.

Suomalaistytölle tuli muutenkin ihmeellistä nähtävää, kun satuimme oluttupaan, jossa istuimme drag queenin viereisessä pöydässä ja vanhat paikalliset keikkuivat ja lauloivat karnevaalilauluja.

Eilen lähdimme taidemessuille ja siellä riitti taas katsottavaa ja mielestämme tällä kertaa paljon kivaa nähtävää, mm. Otto Dix‘n työmies ja morsian, hinta 95000€

 
tai Botero, siinä ei tainnut lukea hintaa eli se pitää kysyä myyjältä


Tämä taulu on Anselm Kieferin „Herbsttag“ eli syyspäivä, omistettu Rainer Maria Rilken samannimiselle runolle


Kaikista eniten pidimme japanilaisen taiteilijan VÄRIKYNILLÄ tekemästä isosta taulusta



ja Andy Warholin Kölnin tuomiokirkko on melkein yhtä hyvä kuin tuolla edellä oleva valokuvani (:-


Marraskuussa alkaa jouluruusuni aina kukkia❤️





Samstag, 1. November 2025

Gdanskin kautta Kyprokselle

 Oikeastaan oli puhuttu Gdanskissa käymisestä, mutta kun lennot oli kalliita ja huonoon päivänaikaan, muutettiinkin suuntaa ja lähdettiin ystäväparin kanssa Kyprokselle. Lensimme Larnacaan ja sieltä jatkoimme vuoka-autolla Paphlokseen, jossa asuimme viisi päivää ja toiset viisi päivää olimme Nikosiassa. Mehän emme ole mitään rantalomailijoita eli emme tarvitse hiekkarantaa. Sää oli täydellinen, aina 25-30C ja sininen taivas. Asunnot kummassakin paikassa oli täydelliset ja pidimme ihmisistä ja nautimme kaupunkien siisteydestä, Saksa voisi ottaa mallia. Ihmiset oli todella ystävällisiä ja kaikki puhuvat tietenkin englantia. Huomasin tässä juuri, että en ole kovin paljon kuvia ottanut, mutta tässä muutamia



Paphos






Menimme myös demarkaatiolinjan läpi turkkilaiselle puolelle. Tuli vähän mieleen Berliini. Turkkilainen puoli tuntui rajalle hyvin rähjäiseltä, mutta sitten menimme bussilla Girnen rantakaupunkiin ja siellä oli siistimpää ja saimme herkullisen kala-aterian.










                                  Kakopetria

Poikkesimme Omodoksen kylään ja kappas vaan, maailma on pieni, törmäsimme siellä pariskuntaan, johon tutustuimme kolme vuotta sitten Israelissa.



28.10 oli Kreikan kansallispäivä, ns. Ochi-päivä ja kaikkialla oli marssia ja musiikkia.