Carpe diem

Carpe diem eli tartu hetkeen sanoi roomalainen, mutta lauseen voi jatkaa Carpe diem quam minimum credula postero eli luota mahdollisimman vähän tulevaan. Viikatemies on ollut viime aikoina ahkera tuttavapiirissä ja vienyt nuorempiakin. Eilen olimme patikkaporukan nuorimman hautajaisissa ja tässä tuli ajatelleeksi vaikka mitä mahdollisuutta ja mahdottomuutta. Mies oli ollut pedantti ja oli hoitavinaan kaiken täydellisesti, oli mm. pannut keittiön mausteet aakkosjärjestykseen, mutta kuolema ei (vielä) kuulunut valmisteluihin ja siinäpä olikin vaimolle ongelma, hän ei tuntenut miehen kännykän salasanaa eikä löydä miehen osoitelistaa, jossa oli mm. opiskelukavereiden yhteystietoja kun vaimo halusi heille lähettää kutsun hautajaisiin. Meillä on ns. Notfallordner, jonka löytää kaapista ihan heti ja sieltä löytyy kaikki tarpeelliset tiedot, siellä hoitotahdot sun muut.

Eiliset hautajaiset pidettiin hautaustoimiston salissa, tämä on aika yleinen käytäntö Saksassa. Vähän ihmettelin arkkuhautausta, nykyään on tuhkaaminen hyvin yleistä, varsinkin kun Saksassa hautaus pitää järjestää paljon nopeammin kuin Suomessa

Vainaja oli rockmusiikin ystävä ja niinpä siellä puheen välissä soitettiin kaksi kertaa Rollings stoneseja.

Ja kun hän oli myös vannoutunut karnevalisti, soitettiin yksi hänen lempikappaleistaan

Hautajaiskahvit on Saksassa melkein aina sama eli mennään johonkin läheiseen paikkaan ja siellä on tarjolla lämmin keitto, sämpyläleipiä ja kakkua

Kukkia ja konserttia

 Olimme kaveriporukan kanssa kasvitieteellisessä puutarhassa ihailemassa kukkivia kamelioita

Krookukset ja lumikellotkin olivat jo puhjenneet kukkaan.

Komeita kukkia sain myös ruokavierailtani.

Elämä on aikamoista sattumaa. Olimme tuomiokirkkoa vastapäätä kummipojan sellistivaimon konsertissa ja seuraavana päivänä olin ystäväni synttärikahvilla ja vieressäni istuva minulle tuntematon nainen alkoi kertoa miten hienossa konsertissa hän oli ollut edellisenä iltana ja ylpeäni tietysti kerroin, että tunnen muusikon oikein hyvin. Oli taas aivan mahtava tunne kun astuin ulos konserttisalista ja vastaan tuli heti kaupungin 

Katukarnevaalit alkoi tänään ja hälinää riittää, tosi on todella kamala sadepäivä joten tuskin on kamalin tungos.  Ainoa karnevaaliaisuus missä mielellämme käymme, on ns. vaihtoehtoinen karnevaali eli Stunksitzung, joka on parasta mahdollista kabareeta, josta kaiken ymmärtää vain joku, joka asuu täällä. 

Kävimme saksalaisen Ueckerin näyttelyssä, Ueckerin useimmat teokset on tehty nauloista

UECKER

Samassa museossa oli taas myös esillä Unicefin kokoelmista tauluja, mm. Pisarroa ja Renoiria