Freitag, 30. Oktober 2009

Ekat farkut



Levi Strauss patentoi vuonna 1873 farmarihousut ja siitä kaikki alkoi. James Deanin elokuva Nuori kapinallinen 1955 antoi sitten lopullisen sykäyksen, ja nuoriso innostui farkuista. Suomeen oli tuontilisenssien takia vaikea saada ulkomaisia farkkuja ja Mattisen Teollisuus ja Beavers alkoivat valmistaa farkkuja Suomessa. Kysyntä oli kova. Mattisen farkkuja markkinointiin nimellä James (ks. James Dean), ja jamesit oli ihan yleinen nimitys farkuille. Mattisen mainosslogan oli "James päällä, joka säällä".
Minun ekat farkut oli kummitädin lahja New Yorkista ja taisin olla uranuurtaja naapuristossa.
Saksassa oltiin paljon vanhoillisempia ja vuonna 1956 syntynyt työkaverini kertoi, että he eivät saaneet käyttää housuja (saati sitten farkkuja) koulussa tai jos halusi käyttää, piti laittaa hame housujen päälle.

Kommentare:

  1. no se hame+housu yhdistelmä oli ainakin jossain välissä ihan muotiakin :)

    Mulla oli ala-asteella Smithys farkkuja, vasta yläasteella sain "oikeat" 501 levikset ja ai että niistä piti olla ylpeä!

    Nykyään harvemmin on levikset päällä (ei o edes kaapissa), vaan kaikenmuunmerkkisiä enemmänkin.
    I <3 jeans :)

    Tänään, kuten joka perjantai, on töissäkin Jeans Friday.
    Kun ekan kerran mulle puhuttiin "tsiinsfraideista" niin jostain syystä kuulin "tsiisfraidei" ja ihmettelin, että mitä ihmettä on juustoperjantai :D

    AntwortenLöschen
  2. Allu farkkuineen krookusten keskellä...Ei millään tule mieleen, millon mulla olisi ollut ekat farkut. Ei ainakaan lapsena. Tällä hetkellä näkee paljon yhdistelmää leggings alla ja lyhyehkö hame päällä.

    Jeans Friday on uutta minulle.

    AntwortenLöschen
  3. juu ja joskus pankeissa naiset ei saaneet kayttaa housuja ja monissa toimistoissa ei katsottu hyvalla housullisia naisia, siis pitkahousullisia :)

    Farkut oli jossain vaiheessa kielletty tietyissa kapakoissa,
    (en tieda onko edelleen jossain yokerhoissa tms.?)

    Lee Cooper oli joskus myos suosittu farkkumerkki...

    AntwortenLöschen
  4. Ihana kuva susta ekojen farkkujen kanssa:-)Mäkin muistan ajan,jolloin Hesassa en päässyt farkuissa johonkin iltapaikkaan....Ekat farkut taas ei millään muistu mieleen.Poikani taas ei ole koskaan tykännyt farkuista, outoa,eikä omista yhtäkään paria...

    AntwortenLöschen
  5. Ja taas tuota ihanaa nostalgiaa, sanoin ja kuvin.
    Sain ensimmäiset farkut, kun olin kansakoulun kolmannella. Ne olivat mustat ja olin niistä onnellinen ja ylpeä.
    Melkein kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun olin Bochumissa kesätöissä (joka kommenttiini näköjään tulee joku juttu noista ajoista) olivat suomalaisten tyttöjen farkut suuri ihmetys ja puheenaihe. Muistan, kun sain sitten myöhemmin kirjeen eräältä Giselalta ja kuinka hän kertoi onnellisena, että oli saanut pitkät housut tai olivatko ne peräti farkut.
    Pari vuosikymmentä kun mentiin taas eteen päin ja tytär oli Etelä-Saksassa opintomatkalla, toi hän sisarelleen ja itselleen tuliaisina farkut, jollaisia ei täältä vielä saanut. Niin ne ajat muuttuvat.

    AntwortenLöschen
  6. Jamekset, eiköhän minun ekat farkut olleet sen merkkiset. Joskus nuoruudessani oli Beaversit tai MicMacit. Olen farkkuihminen, ja eiköhän farkkutyyli sovi oikein hyvin koulumaailmaan.

    AntwortenLöschen
  7. MaaMaa: Cheesefriday, that's it!
    Soili: ei kai se Jeansfriday ole mikään harvinaisuus anglosaksisissa maissa.
    BLOGitse: Lee Cooper tuli sitten myöhemmin, ensin oli pakko myydä suomalaista ja eihän siinä mitään pahaa ole, päinvastoin.
    Yaelian: Kun luin kommentisi kielletyistä farkuista, tuli mieleen, että eihän tästä ole kuin viisi vuotta aikaa, kun meidän kiinalainen ystävä muutti suvaitsevaisesta Kölnistä vanhoillisempaan Stuttgartiin. Hän on insinööri ja autotehtaassa hommissa ja meni ekana päivänä töihin uudet farkut jalassa ja fiksu paita ja bleiseri ja hänet määrättiin seuraavana päivänä tulemaan PUKU päällä, se siis autotehtaassa! Tämä vanhoillisuus oli heille yksi syy, miksi eivät viihtyneet siellä ja päättivät muuttaa Kiinaan.
    Clarissa: eihän tytöt Saksan ylipistoissakaan pitäneet housuja saati sitten farkkuja vaan vekkihameita ja suomalaisia opiskelijatyttöjä ihmeteltiin.

    AntwortenLöschen
  8. kato nyt tätäkin: ai niin, MicMacit muistan minäkin

    AntwortenLöschen
  9. Ei mitään muistikuvaa ekoista farkuistani...

    Mitähän söpö, totinen tyttö miettii kuvassa?

    AntwortenLöschen
  10. Nurkkalintu: no se miettii, että miksikähän se isä pisti mut kukkapenkkiin istumaan.

    AntwortenLöschen
  11. Kiinnostava tuo mainitsemasi vuosiluku 1956. Nuorempi sisareni on nimittäin syntynyt silloin, ja olemme hänen kanssaan usein puhuneet, että Suomessa on ollut jonkinlainen kulttuuriraja jossain minun ja hänen välillään. (olen häntä 5 vuotta vanhempi).

    Minun aikanani mentiin tansseihin vielä hameessa tai mekossa, farkkuja ei ollut kellään, mekkoja piti olla useita, ettei aina samaa olisi ollut. Sisareni ikäluokka kulki tansseissa vain farkuissa!

    AntwortenLöschen
  12. Kirlah: Saksa on ollut paljon vanhoillisempaa. Jos haluat lukea hyvän kirjan, lue tämä:
    Ulla Hahn/ Das verborgene Wort. Se on loistavasti kirjoitettu omaelämäkerrallinen romaani ja siinä alkaa todella ihmetellä, miten erilaista elämä on ollut täällä kuin Suomessa. Ulla Hahn on syntynyt 1946. Kirjan saa näköjään Akateemisesta hintaan 13,90 EUR.

    AntwortenLöschen
  13. Nykyisin monet suomalaiset ja ruotsalaiset käyttää pikkutakkia ja farkkuja. Luin jostain, että Keski-Euroopassa sellainen yhdistelmä ei tulisi kuuloonkaan.

    AntwortenLöschen
  14. Sauerkraut: no just sellaisesta yhdistelmästä, siisteistä uusista farkuista ja nätistä paidasta ja komeasta pikkutakista meidän kiinalainen ystävä sai Stuttgartin seudulla ekana työpäivänä moitinnat, käskettiin tulla PUKU päällä. Hän on insinööri ja valmistuksen puolella autotehtaassa eikä siis ollut edes asiakkaiden kanssa yhteydessä. Uutta oli siellä, että ei ollut pakko enää laittaa VALKOISTA paitaa, sai olla vaaleansininen.

    AntwortenLöschen
  15. Minullakin oli tuollainen villatakki, sehän oli muotia tuohon aikaan. Väri oli beige.

    AntwortenLöschen
  16. Clarissa: ai vielä sinunkin aikaan?? Tuo punainen pusakka alla taisi muuten olla myös Amerikasta, mutta villatakki tosiaan Suomesta.

    AntwortenLöschen
  17. Olipa mahtavaa seurata blogikeskustelua farkuista. Itse en jaksa muistaa, oliko minulla Suomessa eläessäni ylipäätänsä ollenkaan farkkuja. Taisi olla niin, ettei ollut. Mutta ei sekään maailmaani kaatanut. Tällä Saksassa olen asunut yli 40 vuotta, ja tähän aikaan on mahtunut monet farkut..... Minulla oli työpaikalla melkein aina farkut päällä. Tällä hetkellä ei minulla ole yhtään farkkuja kaapissa, muttei siihen ole mitään erityistä syytä. Iloitsen valtavasti, kun pienillä lastenlapsillani on monetkin farkut jo tuossa iässä (1 ja 3-vuotiaat!!!) Farkut ovat niin kestäviä ja helppohoitoisia asusteita, ja kaiken lisäksi kauniita.

    AntwortenLöschen
  18. Edellisessä postauksessa oli kultainen otsikko, mutta jätän viestini kuitenkin tänne:
    laitan kultaista tunnustusta eteenpäin ja annan sellaisen sinulle, Allu. Voit hakea sen blogistani. Kiitos! :))

    AntwortenLöschen
  19. Maija: mulla on taas monet farkut kaapissa
    Nurkkalintu: kiitos, pitää lennellä sinne katsomaan

    AntwortenLöschen
  20. Jee, minäpä olen aloittanut jameksilla, ekat taisi olla vihreet.
    Pitää täydentää Kirlahia, kun olen samaa ikäluokkaa...meillä päin jo minun ikäluokkani kuului uuden nuorisokulttuurin piiriin, pari vuotta vanhempi sisareni sen sijaan siihen farkuttomaan.

    AntwortenLöschen
  21. Meillä äitini ompeli kaikki housut (ja muutkin) joten ensimmäiset farkut olivat sitten jostain superalennusmyynnistä: vaaleanpunaiset Jamekset!
    Kun pääsin ensimmäiseen kesätyöpaikkaani niin lupasin pikkusiskolleni (5-v nuorempi) ja "kärsi" farkuttomuudestaan, että ostan ensimmäisestä palkastani hänelle MicMacistä farkut.

    Olinkin unohtanut tuon farkkukiellon ravitsemusliikkeissä. Nykyään se taitaa olla lenkkarikielto?

    Olin vuosikausia käyttämättä farkkuja, enkä niitä työpaikalla osannut käyttää. Mutta kun täällä tuli "jeans Friday" eteen niin pakkohan ne oli ostaa. Aloin myös niitä käyttää siksi, että tuntui kun viikot olivat business casual niin vapaa-ajan halusi erottaa myös pukeutumisellaan.

    Happy Halloween!
    Heljä

    AntwortenLöschen
  22. Kiitos Allu kirjavihjeestä. Täytyy hankkia ehdottomasti. Juuri tuon tyyppisistä kirjoista tykkäänkin.

    AntwortenLöschen
  23. Sirokko: kiitos kommentista! Ehkä niitä eroja oli, jos asui pikkupaikkakunnalla tai isossa kaupungissa. Minä asuin pikkukaupungissa, mutta ison kaupungin kyljessä ja sieltä haettiin useimmiten vaatteet.
    Heljä: vai vaaleanpunaiset, nehän sopis sitten sun pikkuprinsessallesi. Hauskaa halloweenia MaaMaan ja Hanin kanssa!
    Kirlah: Ulla Hahn on alunperin lyyrikko, oikein tunnettu Saksassa ja tämä on ensimmäinen romaani ja kerta kaikkiaan loistava. Nyt on ilmestynyt jatkoa sille kirjalle ja sormeni syhyävät ja mietin ostaisiko nyt jo ison ja kalliin kirjan vai malttaisiko odottaa pokkaria, en taida malttaa.

    AntwortenLöschen
  24. Minä en farkkujani muista, mutta 1972 töissä Göteborgissa sanoi yksi vanha hoitaja mielisairaalassa, että minä en saa tulla töihin pitkissä housuissa...

    AntwortenLöschen
  25. Hannele: ai Ruotsissakin silloin vielä niin???

    AntwortenLöschen
  26. En minäkään muista, milloin ja mistä minä pikkupaikkakunnan asukas sain ensimmäiset farkkuni, mutta valokuva-albumini perusteella minulla oli ainakin lukion toisella luokalla v. -66 sellaiset, varmaankin merkkiä James. Sen jälkeen en ole farkuttomia päiviä nähnytkään. Käytän niitä töissäkin melkein aina.

    Aikoinaan Saksassa ja Ruotsissa kesätöissä ollessani en varmaan edes yrittänyt mennä työmaalle housuasussa, ja kahtena kesänä työpukuna olikin valkoinen takki talon puolesta.

    AntwortenLöschen
  27. Hame housuissa on ihan tuttu yhdistelmà itsenikin pààllà lukioaikoina suomessa. Nyt làheltà liippaa, kun pidetààn leggarreita hameen tai tunikan alla....taidan muuten olla vielà niità ainoita italissa jotka niin saattavat silloin tàllòin pukeutua. Ei ainakaan jokatoisella ole tuollainen yhdistelmà, toisin kuin suomessa.

    AntwortenLöschen
  28. -S-: no se hame/housuyhdistelmä nyt on muotiasia, mutta tuolloin naisten oli säädytöntä pitää pelkkiä housuja

    AntwortenLöschen