Mittwoch, 28. Oktober 2009
Kehtolaulu
Tuutilainen, tuutilainen,
Leväele lapsukainen;
Levon lainaja leppyinen,
Jesus sinua siunatkoon!
Nuku, nuku nukkeroisen,
Makaele maidon juoja.
Kuin on maitokin makoinen,
Unes olkohon suloinen.
Kuin on kätes kiinitetty,
Kupehaises vyöllä vyötty,
Niin sun Jesus itseheensä
Uskon nuoralla niveli.
Jumala sun itse otti
Liittoonsa, lapseksensa,
Jesus vioista virutti.
Elä itke Engelisen’,
Vaikeroitsi vaiveroisen’;
Jesus kaunis kumpaninas,
Pyhät vartiat vaussas.
Nuku, nuku nukkeroisen,
Makaele maidon juoja
Itse liikun kintuistani,
Ainoata armastani,
Kehtos käärin kukkaisilla,
Kasvos peitän kaunihisti.
Koskas olet kyllä saanut,
Hopeaisen, hienoisesti,
Heräele, hertukaisen’
Ilman itkutta isolta;
Palkkas pantuna povessa,
Maito mesi mieluhinen.
- Henrik Lilius: Maamiehen ystävä 1845
Toinen kehtolaulu tässä
Abonnieren
Kommentare zum Post (Atom)
Tuollaista kalevalamittaista kehtolaulua en ole kuullutkaan. Sinisestä unesta tulee kyllä lähinnä mieleeni Tapsa Rautavaara...
AntwortenLöschenHieno kastemekko Allun yllä. Mulla on vielä tallessa esikoisen kastemekko.
P.S. Selvyyden vuoksi: Esikoisen kasteesta on pian 38 vuotta...
AntwortenLöschenKaunista! Onko tuossa siis sinä, pienenä söpönä vauvana?
AntwortenLöschenMinäkin kyselen, että onko Allun kastekuva? Minä olisin halunnut lapsena saada meidän perheen kastemekon nukkeleikkeihin, enkä ymmärtänyt, kun en saanut...pöh! Se ei kyllä enää ole tallessa. Omille lapsilleni kudoin kastemekon puuvillalangasta, ja se on tietenkin tallessa. Sen jälkeen en olekaan enää tehnyt käsitöitä.
AntwortenLöschenSoili: Tapsanhan sävellys se on, mutta en löytänyt juutuubista sen laulamana. En tiedä, kenen mekko se oli, ei ainakaan veljeni, joka on 20v vanhempi.
AntwortenLöschenYaelian: minähän se siinä, silloin pieni ja söpö, nyt enää vain "ja".
kato nyt tätäkin: oho, itse kutonut, Respekt, Respekt.
Hurjan pitkä ja kaunis kastemekko. Minä olen käyttänyt samaa kastemekkoa veljeni kanssa, vain koristekukkien väri vaihtui. Äitini oli ommellut mekon vihkihunnustaan!
AntwortenLöschenSusadim: siinäpä käytetty vihkihuntua hyvään tarkoitukseen, olikohan se silloin jo kierrätystä??
AntwortenLöschenHeh, taisi olla rahan puutetta, luulen. Kaunis ajatus kuitenkin ja tallessa vieläkin :) Pitääkin joskus kysäistä sen historiaa tarkemmin. Tai ehken sittenkään, luulee vielä, että olen raskaana :D
AntwortenLöschenKaunis kuva ja miten hieno kastemekko. Tiedätkö, että eiliseen nimipostaukseeni aioin laittaa alkuun saman tyyppisen kastekuvan.
AntwortenLöschenRuno oli aivan uusi minulle, mutta Maamiehen ystävä-linkki vei tutulle sivulle eli Historialliseen sanomalehtikirjastoon. Olen käyttänyt sitä paljon sukututkimuksen yhteydessä. Äsken löysin ilmoituksen 1910 Hangö-lehdestä, että isänisänisäni sisar Edla kertoisi Suomen Vapaalähetyksen kokousillassa lastenkodista Himalajalla.
Clarissa: postaapa nyt se kastekuva ja sitten Edlaa kuulemaan.
AntwortenLöschenEn taida nyt jaksaa, on ollut liian tiivis tahti tänä päivänä. Katsotaan huomenna. Edlan esitelmän takia olisi mielenkiintoista tehdä aikamatka 1910-luvulle. Oli erikoinen nainen.Puutarhuri ammatiltaan, lähti Himalajalle ja perusti lastenkoteja.
AntwortenLöschenHellyttävä kuva :-)
AntwortenLöschenKehtolaulun luin nyt ensimmäisen kerran. Hieno.
Nurkkalintu: minustakin se runo on niin liikuttava.
AntwortenLöschen