Mittwoch, 17. März 2010

Miserere

Vajaa vuosi sitten naapurini pyysi minua etsimään netistä yhtä laulua, jonka hänen taiteilijaystävänsä Krimhild oli kuullut jossain, mutta ei muistanut säveltäjän eikä laulun nimeä. En enää edes muista, mitä tietoja minulla ylipäänsä kappaleesta oli, mutta tunnetuilla Sherlock Holmes-ominaisuuksillani sain kuin sainkin selville, että kysymys oli Allegrin Misererestä.


Krimhild oli kovasti iloinen, että löysin kappaleen ja sanoi, että hän haluaa sitten, kun aika hänestä jättää, että Miserere soitetaan hänen hautajaisissaan. Hän oli ihan terve ja iloinen ja häntä oli juuri pyydetty tekemään lokakuussa 2010 näyttely töistään taidemuseoon, mutta that's how life is: kun avasin lauantaina aamulehden, siellä oli Krimhildin kuolinilmoitus. Hän oli kuollut ennätysajassa keuhkosyöpään. Hautajaiset ovat tänään ja siellä esitetään Miserere.

Kuolinilmoituksessa oli erikoinen värssy eli itävaltalaisen Ernst Jandl'in runo Sommerlied

wir sind die menschen auf den wiesen
bald sind wir die menschen unter den wiesen
und werden wiesen, und werden wald
das wird ein heiterer landaufenthalt

Runo on käännetty myös suomeksi, tosin viimeinen rivi menettää paljon käännöksessä, sillä saksan sana Landaufenthalt ei välttämättä tarkoita vain maaseutulomaa vaan sen voi myös ymmärtää maassa olemiseksi à la maasta olet sinä tullut, maaksi ....

me olemme ihmiset päällä niittyjen
pian olemme ihmisiä alla niittyjen
ja meistä tulee niittyjä ja meistä tulee metsää
ja hilpeä maaseutuloma vain kestää

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Minut vietiin keskipäivän
kukinnan keskeltä.
Kalvajasirkka söi lehdet,
raekuuro yllätti hedelmätarhan,
jähmetti sydämen purot.
Yhdessä yössä puutarha
oli valkea ja hiljainen.
- Lassi Nummi

Kommentare:

  1. Aika pysäyttävä postaus, pistää ajattelemaan elämää.

    AntwortenLöschen
  2. Helena: oli se aika yllätys, kun alettiin hoitamaan iskiasoireita ja sieltä putkahtikin esiin keuhkosyöpä. Toisaalta ollaan iloisia, että ei tarvinnut niin kovin kauan kärsiä.

    AntwortenLöschen
  3. Se on mahtavaa, mitä kaikkea voi löytää..

    AntwortenLöschen
  4. Minusta runon säkeistö on muutenkin saksaksi kauniimpi kuin suomeksi, mutta runojen kääntäminen nyt ei niin helppoa lienekään. Uskomaton taito sinulla, jos olet löytänyt laulun ilman säveltäjän ja laulun nimeä. Kaunis!
    Kyllä vain aina pysäyttää, kun kuulee jonkun menehtyneen äkillisesti. Kouluaikojeni lempiopettaja kuoli vähän aikaa sitten, ja jos olen ymmärtänyt äitini kertomaa oikein, niin syöpä vei työelämässä olleen ihmisen muutamassa viikossa.

    AntwortenLöschen
  5. Koskettava runo. Elämän taival taitaa olla usein lyhyempi kuin arvaamme.

    AntwortenLöschen
  6. Kaunista, mutta niin surullista.

    Tuon runon viimeiset sanat hiukan ihmetyttivät, molemmilla kielillä.

    AntwortenLöschen
  7. Hannele: löytäähän sitä kaikkea kun vaan etsii...
    kato nyt tätäkin: runoja on tosiaan vaikea kääntää. En enää muista, mitä vinkkejä mulla silloin oli siitä kappaleesta, taisi olla jotain 16-äänistä ja englantilaista kuoroa ja vaikka mitä
    Leena: kaunista ja surullista yhtä aikaa
    Kasselin kyyhky: toisaalta hyvä olla tietämättä etukäteen
    Clarissa: ehkä vähän gewöhnungsbedürftig, mutta taidan tietää, miksi taiteilijasuku on tuon valinnut. Suomalainen teksti ontuu, ainakin tuossa yhteydessä, kun ei ole mistään lomasta kysymys

    AntwortenLöschen
  8. Surullista....ehkä hän jo tiesi silloin kun pyysi sitä Misereriä hautajaisiinsa sitten joskus.Kaunista musiikkia.Tuossa runossa se,että maaseutuloma aina vaan jatkuu,oli aika hupaisa,vaikkei se aihe todellakaan hupaisa ole...

    AntwortenLöschen
  9. Yaelian: en tiedä aavistiko kuolemansa, mutta hän oli kuuleman mukaan hyvin avoin aina ja puhui kuolemasta, ehkä senkin takia, että miehensä joutui aika pitkään kitumaan ennen kuolemaansa 8v sitten.

    AntwortenLöschen
  10. Oletpa melkoinen S.Holmes...
    Tuon kappaleen olen kuullut ja nyt opin, että se on Miserere.

    AntwortenLöschen
  11. Tässäkin saamme taas kerran kokea elämän olevan arvoituksellista.Kukaan ei tiedä jäljellä olevien päiviensä lukumäärää.Onneksi taiteilija sai kuolla ehkäpä kauniinkin kuoleman?
    Ja jos hänen miehensä oli joutunut kärsimään ennen kuolemaansa kovasti, se säästyi taiteilijalta.
    Sinä teit suuriarvoisen työn, kun etsit ja löysit sen sävellyksen, jota tänään taiteilijan hautajaisissa kuultiin.
    Postaus laittoi miettimään kaikenlaista.....

    AntwortenLöschen
  12. Nurkkalintu: tykkäsin jo ihan pikkulikkana yrittää saada selville jotain ja isä oli ylpeä, kun tyttö etsi jotain tietosanakirjasta ja työpaikallakin on työkaverit aina panneet mut ottamaan selvää jostain mysteeristä. Ehkä kannattaisi pistää pystyyn salapoliisifirma.
    Maija: no säästyi ainakin pitkältä sairastelulta, se on arvokas asia.

    AntwortenLöschen
  13. Onneksi löysit laulun!
    Pistää mitetimään, että tietääkö sen jossain alitajuisesti, kun aika alkaa olla lopussa ... Niin usein kuulee vastaavia juttuja...

    Yksi mun mielestä uskomattomimmista jutuista oli kun Aki Sirkesalo menehtyi sielä Thaimaan Tsunamissa ja oli vain vähän ennen sitä julkaissut laulun "Leijailen"... oletko kuullut/lukenut sen laulun sanat. Kylmiä väreitä pistää meikäläiseen!
    ...mystistä, mutta samalla niin kaunista! tavallaan.

    AntwortenLöschen
  14. MaaMaa: toki tunnen sen Aki Sirkesalon laulun ja Akinkin tunsin pikkupoikana ja hänen hautansa on aivan vanhempieni haudan lähellä ja tuntuu karmealta lukea siitä kivestä ne kaikki nimet ja se joulupäivämäärä.

    AntwortenLöschen
  15. Oi en tiennytkään, että tunsit Akin henkilökohtaisesti ... :(

    AntwortenLöschen
  16. MaaMaa: tai sanotaan, että muistan hänet ja "tunnen" vanhemmat

    AntwortenLöschen