Lauantaina sateli ja ajelimme Ranskan puolelle ostoksille hypermarketiin listalla: cremant, viiniä, mausteita ja säilykkeitä.
Sunnuntaina oli taas kaunis ilma ja ohjelmassa vajaan kolmen tunnin patikkaretki kukkuloille.
Reitti alkoi tämän kappelin vierestä.
Metsässä kukki "vuokko ja moni muu". Valkoinen on anemone nemorosa, mutta onko tuo keltainenkin joku vuokko myös? kysyy nimimerkki Kasvioppi tyydyttävä 8.
Metsästä oli kauniit näköalat alas laaksoon, valitettavasti sitä ei vain valokuvasta kunnolla näe.
Hurraa, ystävämme Gina jaksoi patikoida kanssamme koko matkan eli yli 12km eli voimat ovat aika hyvin palautuneet.
Minä yritin viime syksynä vastaavaa juttua, kun olin patikoinut tästä ylös takana olevalle vuorelle. Minusta kuvat onnistuivat kertomaan rinteen jyrkkyyden, koska männynrunkojen takaa pilkotti järvi. Siellä on tietty kiipeilyköysiä, sillä osa menee pitkin jyrkkiä kallioseinämiä. Täällä on uskomaton patikkareitti, joka vie koko päivän ja käy läpi peikkometsän, jossa luolia ja maastoa, joka kuin suoraan sadusta. Et ikinä voi kuvitella! Kesällä kyllä etenkin saksalaiset ovat löytäneet reittimme ja japanilaiset kuuluisan Aallon huvilan saareltamme.
AntwortenLöschenMinulla kasvioppi 10, mutta en tunnista oikeanpuoleista kukkaa.
Leena: muistankin nähneeni jotain postaustasi asiasta.Suomessakin on alettu enemmän vaeltamaan/patikoimaan, saksalaisethan ovat sitä tehneet jo vuosikymmeniä jos ei -satoja.
AntwortenLöschenEi ole keltainen vuokko vaan Scharbockskraut, mukulaleinikki.
AntwortenLöschenRanunculus ficaria
AntwortenLöschenHannele: niinpän onkin, sen saksalaisen nimen olen joskus kuullutkin
AntwortenLöschenSen verran osaan vielä kasvioppia kasvien keruuajoilta keskikoulussa, että tuo keltainen ei ole keltavuokko, koska keltavuokolla on vain 5 terälehteä. Mutta edellisessä kommentissahan asia jo selvisikin. Kasvien keruu oli ajoittain tosi työlästä, mutta onhan siitä sentään jotain jäänyt mieleen.......
AntwortenLöschenMaija: minä en muista enää kuin muutaman botaanisen nimen kuten anemone nemorosa, anemone hepatica, antennaria dioica, taraxacum officinale. Lapsuuden keväästä muistan aina käenrieskan ja nyt Allumiehen entisen pomon kasvitieteilijävaimo on luvannut soittaa, kun käenrieska eli Gelbsternchen kukkii Eifel-vuoristossa ja ottaa mut sinne mukaan, kun lähtevät patikkaretkelle.
AntwortenLöschenMeilläkin valkovuokkolehdot kukoistavat...Ihan silmiä lepuuttavat, kun katselen niitä. Tulee mieleen lapsuus...
AntwortenLöschenSira: minunkin tulee aina lapsuus mieleen valkovuokoista
AntwortenLöschen"Patikoin" juuri paikkakuntamme korkeinta mäkeä ylös kotiin vain kääntyäkseni pian takaisin. Huh huh.
AntwortenLöschenKauniita kuvia! Vuokkoja ei täällä Vaasan seudulla luonnonvaraisesti oikein kasva, mutta meillä on tontillamme istutettuja sini-, valko- ja keltavuokkoja. Ne ovat lähteneet hiukan leviämäänkin ja niistä seurataan kevään edistymistä täälläkin.
Clarissa: miksi käännyit? Halusit varmaan kiivetä toisenkin kerran ylös. Kas kun siellä ei ole vuokkoja. Äitini syntymäseudulla kasvoi jopa kangasvuokkoja, nyt vasta tajusin, että sehän on Frühlings-Kuhschelle saksaksi, en ole ennen tajunnut yhdistää niitä toisiinsa. Kyllä tämä blogailu sivistää.
AntwortenLöschenTunnustan, että alkuun junassa nauratti viikonloppuisin "patikointivaatteisiin" pukeutuneet, lierihattuisen ihmiset ;-) Niin suunnitelmallista tuntui patikointikin olevan tällaiselle taivaanrannanmaalarille, joka ei "koskaan" suunnittele mitään.
AntwortenLöschenSaksassa kunnioitetaan luontoa ja luonnossa liikkumista. Ja mikäpä noissa maisemissa on liikkua!
Natjale: lierihattua ei tarvita, mutta hyvät kengät ja villasukat on tärkeitä
AntwortenLöschenHaluaisin lähteä patikoimaan. Miten löytää mielenkiintoisia patikointipaikkoja?
AntwortenLöschenSaksassa kävin kerran "patikoimassa" Bad Staffelsteinin seudulla. Siellä oli kaunista!
Ihania matkakuvia.
AntwortenLöschenTosi mukavaa, että Gina on hyvissä voinneissa.
Sauerkraut: meillä on ainakin paikallislehdessä aina reittejä, ei voi vain mennä sinä viikonloppuna, kun artikkeli ilmestyy, sillä silloin puoli kaupunkia kävelee samaa reittiä lehti kädessä. Me odotetaan aina vuosi.
AntwortenLöschenhttp://www.ksta.de/html/artikel/1231173647490.shtml
Nurkkalintu: Gina oli tosiaan itsekin yllättynyt, että pystyi niin pitkään lenkkiin. Tänään on taas pieni leikkaus sairaalassa, mutta toivottavasti vain rutiinijuttu.
Laitankin linkin talteen. Ehkä sille on joskus käyttöä :)
AntwortenLöschenValkovuokkoja!!
AntwortenLöschenMiten ihanaa on keski-Euroopassa kun pääsee niin helposti toiseen maahan shoppailemaan.Kauanko teiltä menee tuonne Ranskan puolen marketiin? Toinen ystäväni,joka äskettäin kävi täällä,työskentelee Baselissa,ja kertoi miten menee Saksan puolelle marketiin.....
Yaelian: no tuolta meidän lomapaikasta oli vain 50km Ranskaan, meiltä kotoa menee ehkä 2,5 tuntia Ranskaan ja reilu tunti Hollantiin tai Belgiaan. Se on kyllä kivaa luksusta, että pääsee nopeasti muualle ja vaikka ollaan niin lähellä, siellä on kuitenkin jotenkin erilaista ja piristävää. Suomessa kärsin siitä, että piti aina lähteä laivalla tai lentsikalla.
AntwortenLöschenTäällä Suomessa tuntuu, että on aina niin kaukana kaikeasta, varsinkin kun haluaa lähteä matkalle.
AntwortenLöschenTuosta postauksesta tuli taas niin ikävä Baseliin ja Tiroliin; myös lyhyiden välimatkojen vuoksi, sillä Baselista pääsi raitsikalla Ranskaan...
En tunnista noita etelän kukkasia, valkovuokin nyt toki. :)
Helena: no onneksi on lennot kuitenkin halventuneet vuosien mittaan. Minä matkustin ennen laivalla, kun ei ollut varaa lentää.
AntwortenLöschen