Sonntag, 22. August 2010

Nalle

Kun olin pieni, mieluisin leikkikaluni oli nalle. Nalle oli valkoinen, mikä oli aika harvinaista, yleensä ne olivat ruskehtavia teddy-nalleja, mutta minulla oli ilmeisesti jääkarhu.

Nalle on edelleen hengissä, mutta osteoporoosi taitaa vaivata ja valkoinen turkki on vuosikymmenten saatossa muuttunut aika harmaaksi (likaiseksi) ja päätin viedä sen pesulaan. Valitsin kaupungin parhaimman kemiallisen pesulan, kun en missään tapauksessa halua, että nalle menisi rikki, mutta eivät uskaltaneet pestä sitä, riski on liian suuri ja niinpä ajelin sitten nalle pyöränkorissa takaisin kotiin. Pesulan omistaja käski yrittää pyyhkiä sitä hienopesuaineessa kostutetulla mikrokuituliinalla ja kyllä se taisi vähän auttaa, mutta aivan valkoiseksi en nalleparkaa saanut.

Kommentare:

  1. Vieläkö se sinulla, ihanaa. Minulla on yksi pieni kissa, jonka äitini ompeli kun olin 2-vuotias.

    AntwortenLöschen
  2. Allu, tuo valkoinen Nale olisi sopinut hyvin mulle, Lumille. Minulla oli itseäni suurempi ruskea Nalle, jota vedin kuulemma korvasta kiskoen mukaani kaikkialle. En ollut hoivaavaa tyyppiä, enkä edes leikkinyt nukeilla ja ystävätkin poikia...Nalle kesti kauan, mutta uuvahti sitten vuonna kivi ja puukko.

    Näen sinut lykkimässä NYT rakasta Nalleasi mukaan siihen kahvilaan tuomiokirkkoa vastapäätä;-) Älä välitä: Minä ostin Puttipajasta Pehmopupun, Lohtupupun ja nyt olen lähdössä katsomaan 3D-leffaa Muumipeikko ja punainen pyrstötähti!

    AntwortenLöschen
  3. Ei nallea tarvitse pestä. Näkyy, että sitä on ihan oikeasti rakastettu.
    Minulla puolestaan oli/on Pupu, joka olikin oikeastaan lammas, mutta minusta Pupu.
    Kun omat pojat leikkivät vähän rajusti Pupulla, menin väliin ja otin Pupun pois. Pupu on minun ja sitä ei kiusata piste.

    AntwortenLöschen
  4. Eikös siellä Saksanmaalla ole nalletohtoreita tai -sairaaloita, jonne leikkikalun voi viedä hoitoon?

    Elämän jäljet saavat näkyä leikkikaluissakin. Minulla on säilynyt joulupukkinukke, joka vaatis nalletohtoria vähän parantamaan partaa ja kaulan seutua.

    AntwortenLöschen
  5. Meidän lapset eivät missään tapauksessa saaneet leikkiä minun vanhoilla nukeillani ja siitä ovat nyt aikuisina tyytyväisiä. Taisin tehdä joskus postauksenkin Marja-nukesta ja muista.
    Nyt tuolla kuuluu kauhea pärinä ja kolina, kun pojat 3vee ja 1vee leikkivät taas pojan 30-vuotta vanhoilla pikkuautoilla, jotka ovatkin kestävämpiä kuin herkät nallet ja nuket.
    Tuo poseerauskuva pikku-Allusta ja nallesta on niin ihana!

    AntwortenLöschen
  6. Ihana pikku Allu nallensa kanssa.Mullakin oli rakas Nalle jota ilman ei voinut nukkuakaan,ja kun se oli vähän pipi,niin mentiin sen kanssa nukketohtorille,joka sai sen kuntoon:-) Mutta mulla ei ole enään sitä Nallea,monet muutot ja jonnekin se vaan jäi. Mutta mulla onkin nykyään uusi Nalle,jonka ostin Nykistä Make a Wish-kaupasta,ja itse sen täytinkin ja sain tehdä Oliver nallelle synttäritodistuksenkin. Myös eka Barbi oli monta vuotta,ihan priima kunnossa,kunnes poikani pienenä leikkasi siltä tukan pois.....

    AntwortenLöschen
  7. Herttaista. Minäkin näen sinut ajelemassa pyörällä nalle korissa :) Minä suutuin äidilleni (ihan näin aikuisena...) kun hän oli mennyt pesemään nallejani. Ne kutistuivat, eivätkä enää tuoksu samalle. Yhyy.

    AntwortenLöschen
  8. Hannele: tietysti se on minulla, minnekäs minä Nalle-parkaa olisin jättänyt
    Leena: pitäisköhän tosiaan viedä Nalle tuomiokirkkoa katsomaan, se ei ole sitä vielä nähnyt, vaikka on niin pitkään asunut kaupungissa
    Vihreätniityt: mutta kun se oli niin kamalan likaisen näköinen
    Helena: on niitä nalle/nukketohtoreita, mutta tuo raukka on niin huonossa kunnossa, ettei siinä auta muu kuin palliatiivihoito ja niin pitkällä ei nukkelääketiede vielä ole
    Clarissa: muistan sun Marja-nuken, mulla oli Päivi Kaarina, sanottiin Kaarinaksi.
    Yaelian: voi, oikein syntymätodistus. Naapurini keräilee nalleja ja hänellä on myös vaikka mitä todistuksia ja jotkut nallet saa valmistajiltaan joulukortteja jne. Ne on siis sellaisia unikaatteja, kamalan kalliita.
    Susadim: Nalle kyllä tykkäs pyöräilystä. Ei kai tuo olisi pesussa kutistunut, vaan hajonnut osiinsa ja mitä lie sahanpurua siellä sisällä.

    AntwortenLöschen
  9. Just tänään Annen (kadonnut löytynyt Anne :-)) kanssa juttelimme vanhasta nallestani, jonka heitin 18-kesäisenä pois, kun se oli rikki... voi minua kurjaa :-(((

    Minun nalleni oli panda ja nimeltään: Marjo Tuulikki, serkkuni mukaan :D

    AntwortenLöschen
  10. Hyvä kun eivät ottaneet Nalleasi pestäväksi, sillä olisivat saattaneet panna pesukoneeseen. Toisekseen, kun Nalle on vanha, johan se ikä näkyy ja saakin näkyä. Kenellä meistä on esim. puhtaan valkoinen yo-lakki. Vain nuorilla tietenkin.

    Lapsuuden nalleni on hävinnyt aikojen saatossa, mutta toki Nalle täytyy olla. Minun nalleni pääsee aina matkoille mukaan. Hassua, mutta totta!

    AntwortenLöschen
  11. Tähän nalle-keskusteluun on pakko vielä lisätä, että Rovaniemelläkin toimii pehmolelujen matkatoimisto Teddy Tours Oy, josta voi omalle nalleelleen tilata erilaisia retkipaketteja, kuten vaikka Arktikumiin tai Napapiirille Joulupukin pajakylään. Kotimatkalle nallen mukana postipaketissa lähtee valokuvia ja video, joihin on kuvattu matkan kohokohdat. Ja tuon kesäisen uutisen mukaan http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Lappi/1194643104964/artikkeli/teddy+tours+jarjestaa+nallekarhuille+lomamatkoja+lappiin.html Saksassa nalleiden piknikeillä on viinitarjolu. Ehkä kuitenkin itse matkustaisin mieluummin kuin nalle, mutta joillakin on kai liikaa rahaa ja liian vähän aikaa vai mikä tämän liikeidean takana on? Voin Allu käyttää sinun nallea ihan ilmaiseksi Lapissa, jos se haluaa esim. nähdä Joulupukin. :)

    AntwortenLöschen
  12. Totta kai sinulla on jääkarhu, kun olet muuttanut pois täältä pohjolasta :) Ties vaikka tuo nalle oli lapsuutesi etiäinen (lapsena kuvittelin aina, että etiäiset ovat fyysisiä olentoja vähän kuin menninkäiset).

    AntwortenLöschen
  13. Natjale: Marjo Tuulikki :D
    Marjatta: kyllä sitten itsekin huomasin, ettei Nalle taida mitään pesuja kestää. Taitaa olla ruokatorven syöpäkin jo, kun siinä kohtaa oli ilmeisesti "leikattu".
    Helena: pitääkin katsoa nuo linkit. Kysyin Nallelta, oli kovasti kiinnostunut joulupukin näkemisestä. Lähetän sitten joulukuussa Finnairilla Suomeen ja sä menet vastaan kentälle vai?
    lumiomena: kyllä se etiäinen vähän joltain eläimeltä kuullostaakin

    AntwortenLöschen
  14. Tuo mun Oliver nalleni ei kai ole mikään uniikki,vaikka sen itse täytinkin ja tein tietokoneella kaupassa syntymätodistuksen.Make-A-Wish kaupoissa valitaan hahmo,sitten täytetään (ja siihen täytteeseen voi laittaa vaikka sydämiä mukaan) ja sitten vaatetetaan ja lopuksi vielä tehdään syntymätodistus.Tosi kiva prosessi,myös lapsenmieliselle;D

    AntwortenLöschen
  15. Ihana Nalle!
    Eikö sen kuulukin olla vähän harmaantunut, sehän on vaan arvokkutta ;)

    Mulla oli myös Nalle. Sen nimi oli "Iso-Nalle" (se oli aika iso, ainakin minuun verrattuna) - mutta nyt isonalle on nalletaivaassa ... :(

    AntwortenLöschen
  16. MaaMaa: mutta kun harmaus näytti vähän sellaiselta teollisuusnoelta

    AntwortenLöschen
  17. Ihana Nalle sinulla onkin! Ja hyvää tekoa kun on kestänyt.

    Minua harmittaa kun poikani sulki sydämeensä kaikista pehmoleluistaan halvan rihkamakoiran. Wo die Liebe fällt... Sen turkki on jo nyt ihan lytyssä ja täytteet tehneet häviämistempun, joten odotan kauhulla sitä surun päivää kun Koira hajoaa kappaleiksi :(

    AntwortenLöschen
  18. Anu: mun miehellä on ikivanha Steiffin snautserikoira,on saanut sen kahden vanhana isoäidiltään ja kulunut sekin, mutta silti vielä hengissä

    AntwortenLöschen