Me ylitimme hauskojen berliiniläisten kanssa Reinin lautalla
ja ajoimme kohti Loreleyta.
Loreleyn kallion kohdalla joki on kapea ja mutkikas ja sen takia siinä on tapahtunut ennen vanhaan paljon laivaonnettomuuksia, joiden syyksi pantiin Loreley-neito, joka istui kalliolla kampaamassa pitkiä kultaisia hiuksiaan ja sai laivurit unohtamaan laivan ohjauksen.
Loreley-neidosta on tehty paljon patsaita, tauluja, runoja ja lauluja.
Nykyään Loreleyn kallioilla järjestetään paljon rock- ym. festivaaleja.
edelliset kaksi kuvaa Wikipediasta
Näin komeassa talossa asusti jo 1700-luvulla Oberweselin seurakunnan suntio.
Kun kahvihammasta alkoi pakottaa, poikkesimme kahville Römerkrugiin.
Berliiniläiset olivat erittäin tyytyväisiä retkeemme. Me ajelemme usein etelästä päin kotiin palatessa näissä maisemissa, jos moottoritiellä on ruuhka. Eihän siinä välttämättä paljon ajassa voita, mutta kivempi ajella hissukseen näissä maisemissa kuin hissukseen pakokaasujen keskellä moottoritiellä.
Joko en ole koskaan kuullut tai sitten onnellisesti unohtanut tarinan Loreley-neidosta. Jokin kello tuolla muistin perällä kilkkaa, joten lähdettävä googlettamaan. Oli kiva lukea.
AntwortenLöschenTuo suntion talo on varsin viehättävä, mutta ei teidän kahvipaikassakaan mitään vikaa ole.
Matkakuumeeni päästä joskus Reinin varrelle vaan kohoaa :) Kunhan lapset hieman kasvavat, taidamme tehdä perheen yhteisen automatkan Saksaan. Olemme mieheni kanssa ajaneet kahden Saksan ja Itävallan kautta Italiaan ja autoilusta Keski-Euroopassa jäi hyvät muistot.
AntwortenLöschenTutun näköistä paikkaa. Minäkin olen tehnyt laivaretken Rheinillä, mutta silloin oli valitettavasti lokakuun loppu ja satoi melkein kaatamalla.
AntwortenLöschenVoi, minä en kestä katsoa näitä ihania Saksa-kuvia - enhän voi aina lähteä Saksaan kun Saksa-kaipuu iskee.
Kaunis tuo laulu. Näin että se oli sävelletty Heinen runoon. (Jäin kuuntelemaan myös Joan Baezin Loreleyta, aivan erilaista,kaunista)
AntwortenLöschenOlipa berliniläisillä hieno matkaohjelma!
Muistot jo päsevät tässä haalistumaan,sillä liian kauan on siitä kun nuo Reinin rannat olen nähnyt. Ensi kesänä on aivan pakko tulla katsomaan Warum es am Rhein so schön war.
Ah so schön!
AntwortenLöschenLoreley-neidon tarina on mullakin jossain tuolla muistissa...
Heljä: enpä tiedä, onko Loreleyta käsitelty Suomen koulussa tai ehkä saksan kirjassa voisi olla
AntwortenLöschenlumiomena: tervetuloa vaan
Kirlah: Mosel on ehkä kivampi laivalla, kun on kapeampi joki, mutta kyllä tuolla Reinin rannalla viitsi kuljeskella ja junareitti Mainzista Kölniin Reinin vasemmalla puolella on ihastuttava.
Clarissa: Heineahan se teksti on. Enpä olekaan ennen kuullut Joan Baezin laulavan Loreleysta, nätti sekin. Otan sun viimeisen lauseesi todesta.
Yaelian: schön, wirklich schön
Ihana tuo suntion talo!
AntwortenLöschenHissukseen ajelu ON kivempaa kuin ruuhkassa!
Suntion talo näyttää hassulta, mutta viehättävältä. Onpa siinä jyrkkä katto, onko optista harhaa vai oliko oikeasti?
AntwortenLöschenHaluu kans Reinille!
AntwortenLöschenEikös siinä Heimat- trilogian viimeisessä osassa ollut Hermannilla ja Clarissalla upea talo (korjattu) korkealla Reinin rannalla? Netin mukaan sijaitsee Oberwieselissä.
BLOGitse: niinpä
AntwortenLöschenSusadim: kyllä se vähän erikoisen näköinen talo oli
Helena: huh, onko Heimat näytetty Suomessakin vai mistä tunnet? Minä en edes muistanut Clarissaa, vain Hermannin. Ilmeisesti muistan miehet paremmin. :-) Ettei vain meidän kommentti-Clarissa olisi saanut nimensä sen Schabbachin Clarissan mukaan. Pitäis varmaan katsoa se sarja uudelleen, meillä on koko kasetti DVD:tä.
Mä muistan laulaneeni joskus Kauniista Loreleysta, mutta vain hämärästi :) ...oiskohan tosiaan saksantunnilta ... ? :)
AntwortenLöschenTosi kauniita seutuja, tuolla ehdottomasti ajaisin mielummin kuin ruuhkassa autobahnalla!
MaaMaa: Saksan autobahnat on tosiaan kamalan täynnä, mekin ajetaan siksi etelään päin usein Ranskan puolella, kun siellä on enemmän tilaa.
AntwortenLöschenKölnissä minä tämän Clarissa-nimen kyllä sain, joten kuka tietää:)
AntwortenLöschenJälleen saa todeta: blogien seuraaminen kommentitkin mukaan lukien, opettavat paljon. Nyt löysin tällaista tietoa Clarissasta ja Hermannista: http://www.säveltäjät.fi/index.php?subaction=showfull&id=1127657876&archive=&start_from=&ucat=7&hakemisto=julkaisut&sivu=kompositio2005
Clarissa: kyllä se mummo oli varmaan kanssa katsonut Heimat-sarjaa. Se oli kyllä hyvä sarja, muistan, että katsottiin yhdessä naapureiden kanssa, kun meillä oli väri-TV ja se olikin mustavalkoinen filmi. Hyvät oli näyttelijät ja osasivat hyvin puhua sitä murretta.
AntwortenLöschenAllu, suntiolla ihan mahtitalo.
AntwortenLöschenMitä väliä säästääkö ajassa, kun Saksan pikkutiet ovat hyvässä kunnossa, maisemat ovat siellä upeat ja herkullisimmat kahvilat, ruokapaikat ja kokemukset ovat aivan muualla kuin moottoritiellä. Me erehdyimme ensimmäisinä vuosina moottoriteille ja menetimme ajassa ja kärsimme pakokaasuista ja kuuntelimme radiosta ruuhkavaroituksia, mutta silti on tullut tunteja vietettyä autojonoissa. Onneksi löysimme pikkutiet ja Saksan, Sveitsin ja Itävallan hurmaavat pikkukaupungit.
Meitä ihmeteltiin, kun kehuimme Saksan kauneutta, mutta eivät ihmettelijät olleet koskaan poikenneet kuin moottoriteiden pysähdyspaikkoihin jos sitäkään.
Leena: aika luxustalo suntiolle, minkälaisessa lienee sitten pappi asunutkaan. Meidän lähellä oleva (tietysti naimaton) katolinen pappi asuu valtavan isossa talossa, jossa on iso tontti, tietenkin yksin tai sitten taloudenhoitajattarensa kanssa, sehän on aika yleistä katolisten pappien piireissä, että otetaan taloudenhoitajatar hoitaan vaimon hommia, siis ihan kaikkia hommia.
AntwortenLöschenHeimat on ollut suosikkisarjojani ja eräs saksalainen kollega oli avustajana 2. osassa. Se oli hieno sarja ja olen yrittänyt hankkia sitä itselle boxina, mutta maksavat liikaa. Se on näytetty meillä Suomessakin myös uusintoina.
AntwortenLöschenVai vain miehiä se Allu seuraa, no Hermannia oli ihan kiva katsella... ;-)
Kuten Claissa sanoo, blogeista oppii vaikka mitä!
Meidän saksankirjassa oli ainakin tuo teksti - osaan sen näköjään vieläkin likimain ulkoa. Silcherin sävelmäkin on tuttu, mutta en muista, mistä olen sen oppinut.
AntwortenLöschenPari päivää sitten kuulin tuon saman tekstin radiosta Lisztin sävellyksenä,jota en ennestään tuntenut.
http://www.youtube.com/watch?v=uQR5wQTB78A&feature=watch_response_rev
Runosta on olemassa ainakin neljä suomennosta, kaikki yhtä vanhahtavia. Netistä löysin nämä kaksi:
http://fi.wikisource.org/wiki/Lorelei
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja6.htm laulu 270
"Aarteistostani" (=epämääräinen läjä enemmän tai vähemmän risaisia laulukirjoja) löytyi vielä R.R. Ryynäsen ja Reino Hirvisepän versiot.
Joan Baezin Loreleyta en ollut ennen kuullut. Kaunis on!
Anjakar: minäkin olin aika hämmästynyt, kun kuulin sen Lisztin sävellyksen, sillä 99,9% lauletuista Loreleysta on se Silcherin. Joan Baezin on kanssa nätti.
AntwortenLöschenHyvin sanottu hissukseen moottoritiellà. Siellàkin on varmasti kesàlomaruuhkia.
AntwortenLöschenOlipas hassuja taloja ne alimmat talot, kun sillà tavalla ristiin rastiin maalattu.