Raskas lasti on intialaisten naisten kannettava. Tässä kylässä toinen nainen kantaa päänsä päällä tiskejään, toinen vesikanisteria. (kuvassa oikealla yksi matkaseurueemme sympaattisimmista, lääkäri, jolla on sattumalta suomalainen naapuri/ystävä, tosi kiva mies ja sympaattinen vaimokin oli)
Rakennustyömaalla mies kaivoi lapiolla hiekkaa, joka laitettiin metalliseen "vatiin" ja naisista oli muodostettu ketju, joka päänsä päällä kuljetti hiekkalastia eteenpäin.
Nämä alkuasukkaat tapasimme tehdessämme luonnonpuistossa ns. nature walk. Naiset odottivat pääsyä bambulautalla veden yli ja alkoivat sitten onkia.
Myös peltotöissä naisilla on päällään pitkät mekot.
Oppaamme oli ehtinyt kertoa, että hääparit ovat hänen mielestään Intiassa usein kovin vakavan näköisiä ja sen näimme sitten itsekin mm. tästä hääparista, jonka tapasimme yhdessä pikkukylässä. He olivat tulossa hääseremoniasta kylän temppelistä. Avioliitto on suuri muutos morsiamen elämään, joka joutuu normaalisti muuttamaan sulhasen vanhempien kotiin. Vakavaksi olisi varmaan minunkin pärstä mennyt, jos olisin aikanaan joutunut muuttamaan anoppilaan.
Kuinkahan epäkäytännöllisiä nuo pitkät, kauniit mekot ovat työnteossa, vai ovatko ne siinä ilmastossa hyvä valinta? Asuimme aikaisemmin Vantaalla ja naapurustossa asui kaksi intialaista perhettä, joiden äidit pitivät useinkin arkena värikkäitä sarivaatteita (kirjoitetaanko se noin?). He olivat kuin prinsessoja hiekkalaatikolla meidän muiden äitien rinnalla.
AntwortenLöschenKasselin kyyhky: saree ne sen kirjoitti siellä, mutta minä kyllä sanon vanhasta tottumuksesta sari. Näin matkalla yhden ainoan intialaisen naisen, jolla oli meikäläiset vaatteet päällä. Mielestäni intialaisissa naisissa ei näkynyt köyhän ja rikkaan välillä niin selvä ero, kun molemmilla on pitkät ja värikkäät vaatteet, vaikka tietysti on isot erot laadussa.
AntwortenLöschenKatsoin juuri noita naisia, kuinka iloisia he ovat raskastakin työtä tehdessään. Minulla on ollut aivan erilainen kuva, sillä intialaiset, joita olen tavannut täällä Euroopassa ovat juuri tuon näköisiä kuin tuo hääpari alimmassa kuvassa, vakavia, melkein vihaisen näköisiä.
AntwortenLöschenMaailmanmatkalainen oikaisi nyt tämänkin ennakkoluulon.
Oi kunpa oisin saanut olla mukanaaa.. mahtavia kuvauskohteita teidän lomalla. Olisinpa päässyt mukaan :)
AntwortenLöschenTuliko missään esille sitä, miten paljon siellä tehdään sukupuolesta johtuvia abortteja? Tytön ja naisen osa on raskas Intiassa.
AntwortenLöschenKiitos näistä kauniista kuvista, joissa tulee hyvin esille arjen estetiikkaa.
Kyllä olisi meikäläisenkin hymy hyytynyt, jos olisin tiennyt joutuvani anoppilaan asumaan loppu elämäkseni. Pelkkä ajatuskin....
AntwortenLöschenIhnaa, että olet saanut kuvia kuitenkin otettua, kosteudesta huolimatta. Tuot hyvin esille sitä aitoa Intiaa, olette päässeet todellakin katsomaan kaikenlaista.
AntwortenLöschenHollannissa oli Intialaisiakin ihmisiä ja minun oli alkuun tosi vaikea saada heidän enkustaan kiinni (en ole mikään kielinero). Yhdeltä äidiltä vähän uskalsin kysellä elämästä Intiassa. Tämä äiti on saksalaisen miehen kanssa naimisissa ja hekin ovat asuneet myös Saksassa yhdessä.
No tuo nyt ei taas liittynyt mihinkään :D, mutta kerroinpa sen kuitenkin.
Tuo hààpari nàyttàà làhes vihaiselta... Kyllà on niin alkukantaista menoa intiassa, ettà huh huh. Hyvà olla eurooppalainen :D
AntwortenLöschenTuo juuri naimisiin menneen naisen ilme puhuu puolestaan. Ei ole kadehtimista intialaisten naisten suhteen. Mutta minkäs mahdat. Mullakin hymy hyytyi kun jouduin anoppilaan ensimmäiseksi puoleksitoista vuodeksi. Se leimasi minut....... Olen vävylleni toisenlainen anoppi!!
AntwortenLöschenKiitos Sinulle Allu erittäin mielenkiintoisista kuvista ja kertomuksista matkaltanne.Kaikki kuulostaa niin niin tutulta. Neljässä vuodessa en ole unhoittanut mitään....
Siellä taidetaan yhä suosia järjestettyjä avioliittoja?
AntwortenLöschenNaisissa on poweria. =)
Ennen vanhaan ei sopinut Suomessakaan hymyillä hääkuvassa, se oli tärkeä ja vakava hetki, ehkä se on tuolla vieläkin, täälläkin on vanhemmille ihmisille.
AntwortenLöschenNäistä naiskuvista tulee mieleen eteläisempi Afrikka, samalla tapaa uurastetaan. Hienoja näkymiä paikalliseen arkeen.
Ihan kuin meilläkin joskus sata vuotta sitten. Ei niissäkään hääkuvissa juuri hymyillä. Enkä minäkään varmaan olisi hymyillyt, jos olisin anoppilaan joutunut, vaikka hyvinhän pärjättiin, kun välimatkaa oli sentään 340 km.
AntwortenLöschenClarissa: minulla ei ole juuri kokemuksia intialaisista paitsi naapuriperhe, jotka ovat oikein korrekteja, mutta ovatkin opiskelleet Saksassa ja asuneet täällä jo 40v
AntwortenLöschenmizyéna: sinä se tuolla olisitkin ottanut varmaan vaikka minkälaisia valokuvia hyvällä kameralla ja ennen kaikkea hyvällä silmällä
Helena: abortit ei ollee teemana, mutta kyllä kävi selväksi, että mieluummin poikalapsi halutaan. Poika elättää vanhemmat, kun tytär taas siirtyy miehen perheeseen ja hänestä ehkä joudutaan vielä maksamaankin myötäjäiset. Juteltiin yhden nuoren raskaana olevan naisen kanssa, joka Goan rannalla myi huiveja. Hän oli kotoisin Rajastaninista ja tullut sesongiksi kauppaamaan huiveja Goaan. Mies oli jäänyt kotiin tyttölapsen kanssa ja on kuulemma laiska eikä tykännyt tytöstä sen takia että tämä on tyttö. Nyt toivottiin, että saataisi poika. Goassa oli muuten paljon venäläisiä turisteja, jotka grillas itseään koko päivän auringossa. Huivimyyjä ja monet muutkin intialaiset haukkuivat heitä, ovat "rude". Se myyjä puhui muuten pari sanaa suomeakin, mm. kaunis silkkihuivi, Intia-paita jne.
Vihreätniityt: :D
Natjale: vaikea oli ymmärtää sitä Intian englantia, puhuivat sitä yhtä gutturaalisti kuin äidinkieltäänkin
Ciacy: on se niin eri vuosituhatta siellä
Maija: vävysi saa olla tyytyväinen, että sai tuollaisen anopin♥
Una: varmaan on paljon järjestettyjä avioliittoja ja kasteilla vielä tärkeä asema, vaikka Gandhi yritti aikanaan nostaa esimerkiksi ns. untouchables-kastin asemaa. Kyllä ne vielä katsoo, mikä perhe sopii minkä perheen kanssa yhteen.
Sirokko: eihän sitä ennen vanhaan muissakaan kuvissa juuri hymyilty, kun valokuvan ottaminen oli niin ihmeellinen asia.
Sira: meillä asui anoppi samassa kaupungissa ja siitäkin voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta en jaksa muistella...
Onpas myrtsin näköinen morsian...
AntwortenLöschenSulla on kyllä ollut ihania kuvauskohteita Intiassa,ja kuviasi oikein ahmii silmillään..
Yaelian: no oli siellä kyllä niin värikästä että
AntwortenLöschenKuviasi on kiva katsoa. Sopisivat hyvin materiaaliksi vaikka kulttuuriantropologian luennolle! Naisen asema kiinnostaa aina, mitä pienetkin jutut merkitsevät jne. Ja kyllä nuo värit vaatteissa miellyttävät talviaikaan muutenkin!
AntwortenLöschenkumiomena: meillä oli kamalan tiukka aikataulu kaikkien temppeleiden kanssa ja moni asia jäi näkemättä/kuulematta. Aion kyllä nyt lukea Vikram Seth'in kirjan Sopiva nuori mies, joka on saanut hyvät arvostelut. Se kertoo tosin 1950-luvusta, mutta kiinnostaa silti.
AntwortenLöschenVähän erilaista naisen elämä Intiassa kuin vaikkapa täällä Euroopassa ... Arkea heille, ihmeteltävää meille - ja toisinpäin meidän arki varmasti. Upeita kuvia ja varmasti mielenkiintoista kierrellä sielä paikallisten keskellä!
AntwortenLöschenJa toi hääpari: onpa tosiaan iloinen potretti - mua nauratti sun kommentti, ettei ois paljoo naurattanu suakaan jos anoppilaan ois joutunut muuttamaan :D
MaaMaa: et tuntenut mun anoppia :-)
AntwortenLöschen