Lähdössä lähteelle

Sisaret ja veljet,
jotka olette varttuneet suomen kielen
maisemassa, sen vesien ja kallioiden keskellä,
sen päilyvien mielikuvien äärellä,
te, jotka olette saaneet syntyä tämän kielen
lujien, rikkaiden rakenteiden suojassa,
sen tuudittamina ja ravitsemina,
sen haastamina ja riivaamina,
sen kiusaamina ja sen siunaamina,
te, jotka olette kasvaneet ihmisen tietoisuuteen
ja vastuuseen
viidentoista sijamuodon lävitse
neljän infinitiivin ja verbien neljän tapaluokan,
neljän aikaluokan ja lukemattomien keskenään
vaihtoehtoisten muotojen ja ilmaisutapojen
lävitse,
itä- ja länsimurteiden kauniissa jännityksessä
joka kantaa meidän yhteisen kielemme holvistoa
- holvistoa, jossa kaikuu
ihmistä puhutteleva ikuinen sana,


Sisaret ja veljet
suomen sanan katveessa,
suomen kielen leiritulen loisteessa ja lämmössä.
Iloitkaamme näistä lähteistä
joiden ääreen saamme palata,
virroista ja ulapoista,
jotka kuvastavat sisintämme !
Kiittäkäämme näistä
oikukkaasti aukenevista vesien teistä
ja ihmiskäden rakentamista silloista ja teistä
jotka ohjaavat ajatustemme vaellusta.




Ylistäkäämme kallioita,
ylistäkäämme puiden oksistoja,
jotka suojaten kaartuvat ylitsemme,
ja ylistäkäämme nöyrän ihmiskäden rakentamaa
holvistoa
jossa kaikuu ikuinen sana.
Kieli, sana
on meidän tietoisuutemme isä, joka ohjaa,
äiti, joka ravitsee ja turvaa.
Sana, joka palaa lähteelleen,
löytää yhä uudelleen
virvoituksen, ja levon, ja voiman.

- teksti :tuntematon
- kuva: Eeva


Huomenna aamulla ystäväni tulee heittämään minut lentokentälle ja lennän viikoksi Suomeen harjoittelemaan sijamuotoja ja tapaluokkia. Niinkuin ministereillä, kuninkaallisilla ja muilla tärkeillä henkilöillä on tapana, me emme lennä Allumiehen kanssa samalla koneella eli monsieur lentää vasta illalla.  Moikatkaa, jos tunnistatte. Meitä voi nähdä  ainakin Vanajavedellä, Mallasvedellä, Aurajoella, Lohjanjärvellä ja Itämerellä ja siinä välissä aina maallakin.