Kylttyyriviikonloppu

Eilen olimme katsomassa Barbaraa, uutta saksalaista elokuvaa nuoren lääkärinaisen elämästä DDR:ssä. Nainen oli anonut lupaa maasta poistumiseen ja joutui rangaistukseksi Itämeren provinssisairaalaan, jossa hänen joka askeltaan tarkkailtiin.  Aivan mahtava leffa, paljon itäsaksalaista julmuutta, mutta myös rakkaustarina. Lähtisin varmaan heti katsomaan toisenkin kerran ja kun se miespääroolin näyttelijä on kerta kaikkiaan niin i-h-a-n-a. Elokuva sai ohjauksesta tämän vuoden Berlinalen hopeisen karhun.

Tänään lähdimme katsomaan avantgardetaiteilijoiden näyttelyä Wuppertaliin. Kun viime kerran Monet-näyttely Wuppertalissa jäi katsomatta kamalien kassajonojen takia, olimme nyt fiksuja ja ostimme liput netin kautta. Kun tulimme museoon, meille annettiinkin käteen kaksi vapaalippua, kun juuri siihen aikaan tänään olikin vapaa sisäänpääsy. Olivat kuitenkin niin ystävällisiä, että antoivat meille 24 euron voucherin ensi käyntiä varten.
Wuppertal on Wupper-joen rannalla kuten nimestä saattaa arvata ja siellä on kulkuneuvona tiellä kulkevien ratikoiden sijaan ilmassa kulkeva Schwebebahn ja kävimme koeajelulla. Kuvassa on juuri meidän sininen juna tulossa asemalle.

Tänään on palmusunnuntai, mutta eipä ole näkynyt trulleja eikä olla itsekään käyty virpomassa, vaikka kotikoivusta olisi jo saanut komeita oksia.

Ja illalla syödään tämän vuoden ensimmäinen läheisiltä pelloilta poimittu parsa. 10 euroa kilo. Ettäs tiedätte.