Just noin se on! Minun on ihan pakko jatkaa tuon nerokkaan runoilijan sanoilla, koska myös tämä on totta:
Pitää olla naseva ja valita faktat. Maisemat on muutettava osoitteiksi ja hämärät muistot tarkoiksi päivämääriksi. On tärkeämpää, kuka tuntee sinut, kuin se, kenet sinä tunnet. Mainitse matkoista vain ulkomaankomennukset. Jäsenyydet kiinnostavat, eivät niiden syyt. Palkinnot ovat tärkeitä, mutta ei se mistä hyvästä.
Kirjoita kuin et tuntisi itseäsi ja pysyttelisit aina turvallisen välimatkan päässä.
Vaikene koirastasi, kissoistasi ja linnuista, muistojen rihkamasta, ystävistä ja unista.
Kiitos tuosta, en tuntenut enkä ole ylipäänsä Suomessa asuessani tuntenut Szymborskaa lainkaan. Joskus ehkä seitsemän vuotta sitten sain hänen englanninkielisen runokokoelmansa yhdeltä puolalaiselta työtoverilta, joka tunsi olevansa mulle kiitollisuudenvelassa. Tunnustan, että en silloinkaan muistanut tätä henkilöä, vaikka hän oli saanut Nobel-palkinnon.
Runon (alun varsinkin) voi kyllä tulkita toisinkin...tai ainakin minä tulkitsen sen niin, ettei ehkä olekaan niin sinut itsensä kanssa, siitä mitä on tai mitä uskottelee muille olevansa. Ja sehän ei tarkoita, etteikö runo olisi hyvä, sillä se on, erinomainen!
Niin täydellistä!
AntwortenLöschenNiin on
LöschenMiten hieno runo.Lyhyesti sanottu mutta niin hyvä!
AntwortenLöschenEikös olekin!
LöschenTommottos.
AntwortenLöschenSemmottas
LöschenJust noin se on!
AntwortenLöschenMinun on ihan pakko jatkaa tuon nerokkaan runoilijan sanoilla, koska myös tämä on totta:
Pitää olla naseva ja valita faktat.
Maisemat on muutettava osoitteiksi
ja hämärät muistot tarkoiksi päivämääriksi. On tärkeämpää, kuka tuntee sinut,
kuin se, kenet sinä tunnet.
Mainitse matkoista vain ulkomaankomennukset.
Jäsenyydet kiinnostavat, eivät niiden syyt.
Palkinnot ovat tärkeitä, mutta ei se mistä hyvästä.
Kirjoita kuin et tuntisi itseäsi ja
pysyttelisit aina turvallisen välimatkan päässä.
Vaikene koirastasi, kissoistasi ja linnuista,
muistojen rihkamasta, ystävistä ja unista.
Kiitos tuosta, en tuntenut enkä ole ylipäänsä Suomessa asuessani tuntenut Szymborskaa lainkaan. Joskus ehkä seitsemän vuotta sitten sain hänen englanninkielisen runokokoelmansa yhdeltä puolalaiselta työtoverilta, joka tunsi olevansa mulle kiitollisuudenvelassa. Tunnustan, että en silloinkaan muistanut tätä henkilöä, vaikka hän oli saanut Nobel-palkinnon.
LöschenNiinpä. En kyllä ole kauhesti lukenut Szymborskaa.
AntwortenLöschenNo en minäkään paitsi sitä yhtä lahjakirjaa.
LöschenRunon (alun varsinkin) voi kyllä tulkita toisinkin...tai ainakin minä tulkitsen sen niin, ettei ehkä olekaan niin sinut itsensä kanssa, siitä mitä on tai mitä uskottelee muille olevansa. Ja sehän ei tarkoita, etteikö runo olisi hyvä, sillä se on, erinomainen!
AntwortenLöschenAi, enpä ajatellut sitä siltä kannalta, mutta runojahan voi tulkita niin monella eri tavalla.
Löschen