Irlannista ja Turkista tuli tunnustus (kiitos vaan) ja pyyntö kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään. Eipä sitten muuta kuin hommiin:
1) Irlanti on yksi niitä harvoja Euroopan maita, joissa en jostain syystä ole koskaan käynyt. Kyllä sinne nyt varmaan sitten pitää lähteä, kun sieltä kerran saa tunnustusta. Turkissakin olen käynyt kaksi kertaa, kerran koululaisena isän kanssa Istanbulissa, kerran etelässä Antalyassa moikkaamassa mukavaa turkkilaisnaista, johon tutustuin kerran Bonnin sairaalassa.
2) Hyvistä aikeista huolimatta makuuhuoneessa on tuolin päällä edelleenkin enemmän vaatteitani kuin kaapissa. Ihailin aina anoppini järjestystä. Kun hän oli sairaalassa, hän pyysi minua tuomaan jotain kaapistaan ja osasi sanoa, että sen löydän vaatekaapin kolmannen oven takaa neljänneltä hyllyltä alhaalta päin takavasemmalta.
3) En syö etanoita enkä simpukoita enkä sammakonreisiä, vaikka uskon, että ne maistuvat hyvälle.
4) Minulla on vain neljä (veri)sukulaista. Olen siis melkein ainutlaatuinen.
5) Olen harmonia-addikti, kärsin riitelystä.
6) Yksi kamalimmista urheilulajeista on mielestäni synkronisoitu uinti. Sitä tykkään katsella vain luonnossa, kun sorsat tai joutsenet sitä harrastaa, ne kun eivät hymyile niin teennäisesti.
7) Minulla on elämäni aikana ollut yksi ainoa vuosi, jolloin en ole käynyt Suomessa. Tänä vuonna on tullut käytyä jopa kolme kertaa.
8) Myanmar on ollut tähän asti ihmeellisin maa, jossa olen käynyt. Sitä auringonlaskua U Bein-sillalla en unohda koskaan.
Nyt pitäisi jakaa tunnustus kahdeksalle muulle blogille. Annan eteenpäin Clarissalle. seuraavat seitsemän ovat tämän näköjään jo saaneet muualta. Kiitos vielä Vihreilleniityille ja Minelle♥
Irlantilaisia kirjailijoita luen innolla nyt siellä käytyäni.
AntwortenLöschenLuin yhden Maeve Binchyn ja - uskaltaisko sanoa - pidin sitä vähän kitschinä. Nyt panen pään piiloon, kun Maeve Binchyn ihailijoita riittää, taidan olla ainoa, joka ei tykännyt. Tai ehkä luin väärän kirjan, joka tapauksessa tiesin aina kaiken etukäteen mitä tulee tapahtumaan.
LöschenLue Binchyn alkutuotantoa. Vaikka Ystävyden piiri. Takuulla ei ole kitschiä. Merin kummitäti on äidinkieleen erikoistunut opettaja, jonka intohimo on kirjallisuus ja hän PALVOO Binchyä.
LöschenP.S.
AntwortenLöschenserkkujakin minulla noin 38....
Ja Suomessa hyvin harvoin.
Hauska ja olisiko realistinenkin kuva tuosta sopuisasta? hiiripariskunnasta.
AntwortenLöschenKiitos ystävällisestä tunnustuksesta. Vilkaisin juuri blogini "historiaa" ja näin, että olen eri haasteissa kertonut ainakin noin 100 asiaa itsestäni! Ja minä kun yritän pysyä piilossa tuon Clarissan takana. Jospa löytyisi jotain edes vähän mielenkiintoista, kerron kyllä.
Niin on mustakin niin realistinen kuvaus se hiirikuva. Tekijä Uli Stein osuu aina oikeaan.
LöschenMinäkään en syö simpukoita, etanoita enkä sammakonreisiä. Enkä edes usko, että joku niin limainen voisi olla hyvää. Puistattaa ihan pelkkä ajatus....
AntwortenLöschenOn joitakin ruokia, joita en periaatteessa syö, mutta kylässä olen kohteliaisuudesta saanut ne jotenkin alas, mutta noita en voisi edes yrittää.
LöschenMene ihmeessä Irlantiin, siellä on kaunista ja mielenkiintoista, vaikka sataakin kohtuupaljon. Muttta mikä kumma on synkronisoitu uinti? Jotain saksalaisten kotkotuksia?
AntwortenLöschenMinusta etanat ja simpukat ovat herkullisia, hyvin laitettuina, simpukoita olen syönyt mm. Irlannissa, tai se taisikin olla Pohjois-Irlannissa.
Ei ole saksalaista kotkotusta, on olympialaji. Voit ihailla sitä tästä.
LöschenSuomeksi se on taitouinti.
LöschenOpin taas uuden sanan, vaikka tuskin sitä tulen tarvitsemaan tai ehkä varoituksena, etten vain mene minnekään, missä sitä näytetään.
LöschenTaitouintia minäkin katselen vain kun siivekkäät sitä esittävät. Se on joka kesä suuri nautinto järvillä.
AntwortenLöschenIrlannissa en minäkään ole ehtinyt käymään, vaikka mieli tekisi.
Ihmeellisin maa, jossa olen käynyt, on Uusi-Kaledonia.
Etanoita ja simpukoita olen syönyt joskus, mutta en kaipaa niitä. Sammakot kuuluvat luontoon, eivätkä lautaselle.
Maikki
Uuden Kaledonian tunsin työasioista, mutta en ole käynyt.
LöschenTosi hauskoja nuo kaksi ekaa kuvaa; tulipa hihiteltyä aika makeasti.:-)
AntwortenLöschenPääseekö Mayanmariin helpostikin, eli saisko sinne ihan tavallisen turistiviisumin? Oletko kirjoitellut maasta joskus blogiisi (ja jos, niin antaisitko vinkkkiä milloin)? Olisi tosi kiva lueskella. :-)
Kivoja paljastuksia, näitä on aina kiva lukea.
Myanmar on nyt avautunut ja sinne on varmaan helpompi päästä. Me olimme siellä vielä sotilasjuntan aikaan 2008 ryhmän kanssa, matkatoimisto järkkäsi viisumit. Sinne pitäisi mennä nopeasti ennenkuin se muuttuu ja siitä tulee Thaimaan tyylinen. Kun me mentiin Myanmarin perään Bangkokiin, oli ero kuin yöllä ja päivällä, thaimaalaiset on jo turmeltuneet, ne oli tavaraa tyrkyttäviä kauppiaita, kun Myanmarin ihmiset oli vielä niin autenttisia aasialaisia.
LöschenJotain postauksia löytyy, mutta en nyt kaikkia etsinyt. Jos katsot http://allualasko.blogspot.de/2008/11/blogilainen-lomalla-8-291108.html, niin siitä uudemmissa postauksissa on meidän matkasta, välissä on aina jotain muuta, joten etsi vähän eteenpäinkin.
Piti vielä sanoa, että siihen aikaan Myanmarissa ei saanut matkustaa ilman local guide eli joko ryhmän kanssa tai sitten oma local guide. Infrastruktuuri oli kehno, monet välit piti lentää, kun ei ollut teitä. Yksityisiä autoja ei ollut lainkaan.
LöschenViisumitietoa löytyy http://www.myanmarvisa.com/visaprocedure.htm
Kiitos kovasti. :-)
LöschenSyömättä jäävät minulta myöskin etanat ja simpukat. Melkein sivusta yrjösin kun eräs mies Hakaniemen hallissa vetäisi parit osterit.
AntwortenLöschenHienoja tunnustuksia postasit, Myanmar on mielenkiintoinen maa, sinne voisi hyvinkin matkustaa. Mutta ensin Uuteen Seelantiin, toivottavasti.
Myötäyrjöilisin minäkin
LöschenNo, kyllä sinun nyt täytyy tulla Irlantiin, ei tässä enää muu auta. Kiitos, kun otit haasteen vastaan. Enkä varmasti tarjoa etanoita! Niitä kyllä olisi tuolla pihalla, vaikka muille jakaa... Pitäisköhän sittenkin heittää ne pataan????
AntwortenLöschenVoisin tullakin, jos lupaat jättää etanat pihalle.
LöschenAloin miettiä tuota synkrotisoitua uintia, mutta täällä olikin vastaus.
AntwortenLöschenAika jännää, että olet käynyt Turkissa lapsena. Se ei varmastikaan ollut mitenkään tavallista.
Olen samanlainen "järjestelijä" kuin sinä. Voi kaikkia vaatekasoja tuolin päällä!
Se Istanbulissa käynti oli sellainen juttu, että isä oli voittanut Bulgarian matkatoimiston valokuvauspalkinnon ja sai kahdelle hengelle matkan Bulgariaan, oltiin mm. Aurinkorannalla ja Sofiassa ja Aurinkorannalta käsin tehtiin sitten laivamatka Istanbuliin.
LöschenAllu, kun/jos tapaamme, kerron sinulle, mitä ihmeellistä voi sattua kahden viikon matkalla Irlannissa. Ja kaikki oli niin ihmeellistä, kuten se nummilla vaeltaminen ja sitten minulla olikin yhtäkkiä Connemaran ponista siivet...
AntwortenLöschenMinäkin olen harmonia-addikti!
Minun parhaaseen kalasoppaan tulee simpukoita...,mutta etanoita en olisi ikinä syönyt, vaan kerran en voinut kieltäytyä. Ei mitään ihmeellistä. Minä taas en syö ikinä muuta kuin suomalaista eettisesti tuotettua hanhenmaksaa, enkä ikinä, ikinä ostereita. Muuten olen kyllä helppo ruokatapaus, sillä en sano kaikelle 'ei', kuten nykyään on muotia. Moni ei syö lihaa, ei riisiä, ei perunaa, ei pastaa,ei leipää etc. vaikka ei ole mitään sairautta tai lääkärin todistusta.
Kakkonen on just kuin meillä! Tänään on R:n imurointipäivä ja hän tökki mielenosoituksellisesti mun luovaa kasaa ja siinä on sentään kaksi tyyristä taidekirjaakin, pari muuta, sekä kyniä, vihkoja, muuta vaate...Kohta ne hyllyt saapuvat ja kaikki muuttuu. Otan kaksi Lack-hyllyä, 110 cm, Ikeasta. Ylähyllylle tulevat kaikki käsittelyssä olevat kirjat. Alahyllylle lisälukuvalo, kesken olevat kirja, yksi vihko, kynäteline, tilaa aamiaismukille etc.
Kyllä sun täytyy matkustaa Irlantiin. Me asuimme Galwayssa aika kivassa hotellissa, jossa iso, upea sviitti ja paljon amerikkalaisia turisteja etsimässä juuriaan. Puun kokoiset rodot reunustivat hotelliin vievää tietä. Atlantin rantaan teimme kävelyretken joka ilta etc.
Meillä on vielä elokuussa yksi viikko lomaa ja ehdin jo katsella lentoja Irlantiin, mutta ei löytynyt mitään edullista, täytyy joskus syksymmällä katsoa.
AntwortenLöschenOsterit on mullekin vissiin se vihonviimeinen, mieluummin nielaisen simpukan kuin osterin.
Tottakai menet irlantiin ! :)
AntwortenLöschenJa minä menen Myanmaariin! Ihan satavarmasti!
Mutta kiiruhda, sillä kohta se ei ole enää se autenttinen maa. Kuulin radiossa, että siellä alkaa olla jo internetkahviloita jne. Pian se on pilaantunut niinkuin Thaimaa.
Löschen