Freitag, 13. März 2015

Reilu matka ja elämä # Reilutblogit

Jael lähetti reiluhaasteen, jonka kysymykset ja vastaukset ovat tässä:

Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on elämässäsi.




Saksassa lajitellaan roskat aika tunnollisesti ja meillä on ruskea roskis biojätteille, sininen paperille, keltainen muoville, metallille jne ja harmaa muille jätteille. Joskus on tosin vaikea tietää, minne mikäkin roska kuuluu, opin juuri, että esim. hammasharja kuuluu kuulemma muihin jätteisiin eikä muoviin. Meillä kerätään sen lisäksi  erikseen lasipullot, ne viedään isompaan containeriin ja lajitellaan ruskeisiin, vihreisiin ja kirkkaisiin eli meillä ei ole onneksi omaa roskista niille, kun muutenkin pieni tontti on täynnä roskatynnyreitä. Täällähän rivitalotkin ovat ihan erillisiä taloja eikä ole mitään yhteistä naapurin kanssa eli kaikilla omat lämmitykset, roskikset jne.
Vihreä piste on Saksan eniten käytetty piktogrammi, se muistuttaa tarkoituksella jingiä ja jangia.


Vaatteet vien vaatekeräykseen tai annan ne Pätkisvarkaan äidille ja sitä kautta ne lähtevät usein Tunisiaan.
Säästämme lämmityskuluja, meillä ei ole koskaan niin lämmintä kuin suomalaisissa asunnoissa ja yöllä lämmitys menee automaattisesti kokonaan pois päältä. Meillä ei olla talvella t-paidassa vaan villapaidassa ja eikä paljain varpain vaan huopatöppöset jalassa.
Pyykin pesen useimmiten "vain" +40C. Meidän sähkömme on ekosähköä.
Käytän paljon yleisiä kulkuneuvoja tai kävelen tai ajan pyörällä. Kuljen portaita useimmiten kävellen enkä käytä paljon hissejä tai rullaportaita.
Muovikasseja yritän välttää, Sjödenin asiakkaalle kertyy aina kivoja kangaskasseja, joita on helppo pitää käsilaukussa varalla.



Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on kestävästä matkailusta.
Mukavia ja mielekkäitä kokemuksia matkoilla on ollut mm. käynti buddhistimunkkien pitämässä koulussa Burmassa, buddhistinunnien pitämässä lastenkodissa Saigonissa, saksalaisessa koulussa Kairossa, Goethe-instituutissa Delhissä saksaa opiskelevien nuorten luona, katulapsia kouluttavassa ravintolassa Hanoissa. Hyvin mielellämme annoimme joka kerta sievoisen summan rahaa tukeaksemme näitä projekteja.

Täytyy myöntää, että ekologinen jalanjälkeni on varmaan aivan liian suuri, sillä matkustamme paljon kaukomaillekin ja sinne on hankala lähteä polkupyörällä, vaikka joka vuosi kyllä pidämme viikon pyöräloman, joka muuten tänä vuonna vie meidät Loire-jokea pitkin Atlantin rannalle



Haasta mukaan vähintään 3 muuta blogia. Sinun ei tarvitse olla matkabloggaaja tätä varten, vaan voit kirjoittaa myös muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.

Olen vähän huono jakamaan haasteita, varsinkin kun niin monet ovat jo vastanneet tähän. Se, joka ei ole, saa ottaa tästä mielellään haasteen vastaan.




Kommentare:

  1. Hyvin olet suoriutunut tehtävässäsi! Täällä kuuluu kestävän kehityksen teema koulujen opetussuunnitelmaan alaluokilta lukioon asti, joten tuskin palataan enää entisaikojen välinpitämättömään suhtautumiseen jätteiden lajittelemisessakaan. Meillä on biojätteitä varten oma kompostori ja melkein kaikki muut kodin jätteet laitamme pihallamme olevaan Poltettavat-roskikseen. Lasi, metalli, paperi yms.viedään marketin pihalla oleviin roskiksiin. Jos sormi menee suuhun vaikkapa hammasharjan kohdalla, voin tarkistaa oikean paikan täältä (klik)
    Se on kuule nyt sun päähänpinttymä, mistä lie peräisin, tuo t-paitajuttu. Villasukissa viihtyvät kyllä suomalaisetkin:-)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. KLIK ei toimi. Mun sukuloisten luona olen kokenut sitä t-paita-juttua.

      Löschen
    2. Ai huomasit itsekin, saat papukaijamerkin.

      Löschen
    3. Ei löytynyt vastausta minne laitetaan puoliksi palanut tuikku.

      Löschen
    4. Miten olis tuo: Alumiinipurkit -> Metalli -> Ekopiste – ekopisteen työntekijät voivat polttaa sen sitten loppuun, jos tunnelmaa haluavat.

      Löschen
    5. Mutta kun siellä on vielä sitä kynttilän vahaa, joka ei palanut kunnolla.

      Löschen
  2. Kiva kun vastasit tähän haasteeseen ja hienosti vastasitkin:) Voi mikä ihana väriläiskä nuo roskapöntöt:)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Noi pöntöt oli yhdessä näyttelyssä saksalaisten stereotypioista, mutta pistin kuvan tänne, kun tykkään väreistä.

      Löschen
  3. Pätkisvarkaan äiti =) Nauroin ääneen! Ja syystä että... viime yönä heräsin outoon rapinaan klo 01. 6v. poikani rapisteli keittiössä yöpalaa pätkispussista! =O Hampaiden pesun ja pienen nuhtelun jälkeen totesin leikkisästi pojan olevan pätkisvaras :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hihi ja sinä olet sitten kanssa pätkisvarkaan äiti. :-)

      Löschen
  4. Näinhän se menee meilläkin. Roskat eritellään ja viedään oikeisiin paikkoihin - näin Berliinissä kuin Suomessakin. Ja jos sormi menee suuhun, mihin pannaan, niin kysytään tyttäreltä tai katsotaan tuota Clarissan mainitsema Klik-ohjelmaa. Kaikki selviää aikanaan. Joskus kuitenkin harmittaa, kun täällä eivät näy kaikki ihmiset välttävän erottelusta tai eivät sitten osaa lukea, mitä lienee...Se on kai suurkaupunkiongelma.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. sellaista se suurkaupungin elämä on

      Löschen
  5. Meillä on tuo kompostori, jota pitää aina myös hoitaa ja taloyhtiön eri asunnoilla on myös oma hoitoviikko, mutta onneksi harvoin. Mulla ei siihen onnekso tule paljon käyttöä, kun en tee arkipäivisin ruokaa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meillä on niin pienet tontit, että kompostori pitäis melkein laittaa olohuoneeseen

      Löschen
  6. Meillä on tuo vihreä pönttö made in Germany, siihen tungetaan kaikki, ja sekin on jo liikaa monelle. Coopération internationale d'Allemagne (GIZ) yrittää opettaa meitä paremmille tavoille.

    AntwortenLöschen