Sonntag, 12. April 2015

Valkovuokkoja poimimassa

Lapsena kävin aina äitienpäivänä poimimassa äidille valkovuokkoja. Sää oli vaihtelevainen, joskus piti lähteä matkaan takissa ja hatussa




ja joskus saattoi mennä kesämekossa





Täällä olisin voinut  torstaina poimia nuo kuvan vuokot hellemekko päällä, mutta nyt taidan ottaa villatakin mukaan, kun aiomme lähteä katsomaan Bayerin lääketehtaan japanilaista puutarhaa.


Anemone nemorosa on yksi niitä harvoja botaanisia kasvinimiä, joita muistan kasvistostani ja sillä tiedolla ylpeilen tietenkin aina meidän patikkaporukassa.

19 Kommentare:

  1. Valkovuokko, kevään kukka, valkoinen ja hentoinen....monivuotinen leinikkikukka, joka meillä siellä pohjoisessa on rauhoitettu. Siis me emme voineet Allu-tyttösen lailla poimia valkovuokkoja äidille äitienpäivänä. Täällä Berliinissä kukkivat parhaillaan valko- sekä sinivuokot muiden kevätkukkien rinnalla.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. En tiennytkään, että se on jossain rauhoitettu.

      Löschen
  2. Kivoja kuvia, meillä vähän valkovuokkoja omalla kalliollamme.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kaunista varmaan. Minä tykkäisin saada muutaman sinivuokon, ystävälläni pohjois-Saksassa on niitä pihassaan.

      Löschen
  3. Tyyli ennen kaikkea:D. Katsotaan, että saanko minä tänä äitienpäivänä valkovuokkoja?

    AntwortenLöschen
  4. Täällä näkyy kukkivan kaikki krookukset ja sinivuokot, mutta valkovuokkoja saa varmaan vielä vähän odottaa. Kävin äsken kaupungilla ja siellä satoi silkkaa vettä. Matka lumisesta talvesta tänne kevätkesään vei vain yhden yön. Oli hassua aamulla, kun en löytänyt oikein sopivia käsineitä tai päähinettä tähän lämpötilaan! Käsineet tarvitsen kyllä vielä, mutta sukkikset sun muut saavat jäädä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meillä ei onneksi tarvitse käsineitä tai päähinettä ja ensi viikoksi on luvattu taas oikein lämmintä.

      Löschen
  5. Sinulla on ihania valkovuokkomuistoja. Lapsuuteni Pohjois-Savossa niitä ei luonnonvaraisena kasvanut ja nyt olen joka kesä ihan ymmälläni täällä Etelä-Suomessa. Kuten Helena tuossa ylempänä kommentoi, täällä on nyt krookusten ja sinivuokkojen aika. Juuri eilen kuvasin krookuksia pihallamme. Sipoonkorven sinivuokot pääsivät jo blogiinkin. Ihanaa aikaa tämä kevät kyllä!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tykkään sinivuokoista vielä enemmän kuin valkovuokoista, pitää tulla katsomaan.

      Löschen
  6. Hauskoja lapsuudenkuvia jälleen. Minulla oli myös tuon ikäisenä lierihattu, keltainen väriltään:-) Valkovuokkoja en voinut poimia äidille, koska niitä ei luonnonvaraisena näillä seuduilla kasvanut. Tänne olemme siirtäneet niitä miehen lapsuuden maisemista Etelä-Suomessa ja hyvin näyttävät viihtyvän, samoin kuin sinivuokot, joissa jo näkyy pieniä sinisiä nuppuja.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hih, keltainen on tuokin hattu ja takki myös. Hütchen Schühchen Täschchen passend KLIK

      Löschen
    2. Tuo löytyy minunkin LP-kokoelmastani:)

      Löschen
  7. Anemone nemorosasta minulle tulee mieleen opiskeluajan keväiset excursiot ja meidän Vegetationskunden proffa lempinimeltään Lady Jane.
    Hepatica nobiliksessa etupihalla on jo nuppuja. Ei ne luonnonvaraisia ole, vaan muurahaiset on kuljettaneet ne tänne Äimälästä.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hepatica muistui mieleen, mutta nobilis on unohtunut.

      Löschen
  8. Olet tainnut olla tosi siisti ja rauhallinen lapsi, kun joka kuvassa on niin hienot hepenet päällä eikä tahran tahraa missään :) Valkovuokkoja minäkin poimin ätienpäivisin, noin hienoa hattua ei kyllä ollut, rusetit muistan liiankin hyvin.

    AntwortenLöschen
  9. Ihana pikku-Allu niin somana kukkia poimimassa :)
    Onko nämä vanhat kuvat albumissa, vai irtonaisina?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kuvista on osa albumissa, mutta suurin osa pahvilaatikoissa irtonaisina.

      Löschen