Donnerstag, 23. Juli 2015

Huumori


Viime aikoina olen ihaillut ja ihmetellyt, miten kuolemansairailla ihmisillä on vielä huumoria.
Tuttaviemme 30v poika odotti pitkään uusia keuhkoja mutta kuoli valitettavasti elimensiirron jälkeen. Ennen leikkausta hän oli vitsaillut sanoen "Heute gibt es Lunge" eli "Tänään (on tarjolla) keuhkoja". Lause viittaa lihakauppojen mainoksiin, niissä lukee usein esim. "Tänään tuoretta vasikanmaksaa".


Muutama päivä sitten sain ystävältäni Ginalta* tällaisen kuvan. Hänhän ei pysty enää syömään eikä juomaan mitään, sillä ruokatorvikin on nyt syöpäläisarmeijan käsissä. Näillä helteillä hänelle on luksusta saada imeskellä jääpaloja ja kun niihinkin kyllästyy, kaiken kruunaa yksi lusikallinen paikallista olutta.


Lauantaina on ne kuuluisat häät, joissa ystävämme, jotka ovat olleet jo 17 vuotta naimisissa, vihitään uudelleen katolisessa kirkossa. Yhteiset ystävämme Baijerista eivät ole vieraslistalla, mutta se ei estänyt heitä hankkimasta häälahjaa pariskunnalle. Se tuli eilen postissa ja meillä on kunnia viedä se hääparille.
Kyseessä on vuonna 1908 painettu kuvitettu kirja kristilliselle perheelle. Tällä sivulla lukee mm. että naisen tulee olla nöyrä, koska miessukupuoli on korkeampiarvoinen. Saa nähdä, onko onnellisella hääparilla yhtä hyvä huumorintaju kuin noilla kuolemansairailla.


*Gina on sairaalassa. Muutama päivä sitten tuli 41 asteen kuume. Hän haluasi elää 1.8. asti, jolloin silloin poika ja miniä viettävät yhteistä 50v päivää, mutta tuskin jaksaa juhliin mennä.

Kommentare:

  1. Mä luulen, että ilman huumoria ei jaksaisi vakavaa sairautta. Siitä on pakko heittää "läppää" ja mennä sen voimalla eteenpäin niin kauan kuin päiviä riittää. Ja toivon todella, että ystävillänne on yhtä hyvä huumorintaju häissään. Suomen vanhassa avioliittolaissa on mm. sanottu mukaellen näin, että "naisen on huolehdittava tavarastaan ja ellei hän siihen itse pysty, valittakoon hänelle uskottu mies, tavarasta huolehtimaan." Joten on se lakikin joskus aika huumoria ollut....Toivon Ginalle elinpäiviä elokuulle, jotta voisi edes jollain tavalla osallistua poikansa juhlaan.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Itse mietin usein, että mitenkähän reagoisin.

      Löschen
  2. Minäkin joskus mietin, että mitenköhän mahtaisin itse reagoida vakavaan sairauteen. Jotenkin en usko, että minulla riittäisi voimia nähdä asiassa huumoria. Toivottavasti ei tarvitse ottaa asiasta selvää.

    AntwortenLöschen
  3. Seuraan syöpää sairastavan veljeni tilannetta. Veljeni kertoo realistisesti hoidoistaan ja voinnistaan, mutta vaikea olisi kuvitella, että itse sairaudesta kertomiseen liittyisi huumoria. Onneksi muissa asioissa nauretaan kuten aiemminkin.
    Ihmiset ovat erilaisia.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tuo Gina onkin ainutlaatuinen. Juuri eilen illalla yksi naapureistamme kertoi, miten hän muistaa Ginan minun joulukuisilta synttäreiltä, silloinhan hänellä oli jo tosi huono olo, mutta ei halunnut näyttää sitä kenellekään.

      Löschen
  4. Huumorin kukka on kaunein kukka! Niin se taitaa olla, että mitä raskaampi työkin, sitä ronskimpi siellä on huumori. Parempi niin, kuin ajaa päin vastaantulevaa autoa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Niin se on, sairaanhoitaystäväni sanoo usein, että heillä saattaa olla töissä huumorimoodi päällä kuolematapauksissakin, sillä muuten ei aina jaksaisi.

      Löschen
  5. Just noin, kuten Paluumuuttaja sanoo. Tiettyjen ammattien (kovastakin) huumorista on tehty kirjoja.

    Onko tuo vihkivalojen uudistaminen siellä kovinkin yleistä? Als EthnologIn könnte ich noch etwas sagen.... Toivin Ginalle kauniita ja tuskattomia päiviä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kerro ihmeessä, että saan huomenna loistaa siellä tiedoilla.

      Löschen