Donnerstag, 10. Dezember 2015

Canberra

Kun 1900-luvun alussa muodostettiin Australian liittovaltio, ei osattu päättää, tehtäisikö Sydneystä vai Melbournista pääkaupunki ja niinpä tehtiin kompromissi ja perustettiin täysin uusi pääkaupunki, joka sai nimekseen Canberra eli tapaamispaikka. Amerikkalainen arkkitehti Walter Burley Griffin sai tehtäväksi suunnitella Canberran ja hän suunnitteli puutarhakaupungin, jossa on paljon vihreää ja paljon vettä. Canberra ei kuulu Australian top-nähtävyyksiin, mutta se oli meidän listalla, last but not least koska halusimme tavata vanhan tuttavamme Laurenin. Tai eihän hän vanha ole, kolmissakymmenissä, mutta tutustuimme häneen jo 18v sitten Sydneyssä ja myöhemmin hän kävi meillä Saksassa. Nykyään hän on naimisissa ja pienen pojan äiti ja ministeriön palveluksessa eli siksi hän asuu Canberrassa ja onkin muuten hyvin tyytyväinen siellä. Topakka ja kunnianhimoinen nainen, puhuu nykyään sujuvaa saksaakin, myös ääntäminen on uskomattoman hyvä, parempi kuin ystäviemme puolisaksalaisilla lapsilla.


Burley Griffin suunnitteli kaupunkiin järven, jonka rannalla on mm. Australian kansallismuseo eikä parlamenttikaan kovin kaukana ole.


Me vuokrasimme pyörät ja kiersimme järveä, tässä ihmetellään kellotornia joka on brittien lahja ja itse Lisbeth kävi sen aikanaan vihkimässä.


Australiassa on kypäräpakko ja vuokraamoista saa automaattisesti pyörän mukana myös kypärän. Harakoiden pesimisaikaan jotkut laittavat kypäräänsä "piikkejä", jotka suojaavat agressiivisten harakoiden hyökkäykseltä. Näin Melbournessa vanhemman miehen, jolla oli kaikenlaisia piikkejä kypärässä ja luulin, että hän oli vähän höppänä, mutta sitten sain selville mistä on kysymys. Tässä linkissä näytetään, miten kypärän voi varustaa nippusiteillä.

Kävimme (uudessa) parlamentissa, joka on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Edessä kuvassa oleva mosaiikki kuvaa alkuasukkaiden tapaamispaikkaa eli siitä alkaa maan historia ja sisään kulkiessa tulevat esiin muut historian ajanjaksot.


Aulan marmori ja puu symbolisoivat eurooppalaisten tuloa Australiaan


ja sen takana olevassa suuressa salissa on paljon autralialaista puuta ja sen takaseinän maalaus ei olekaan maalaus vaan matto, joka esittää eukalyptusmetsää ja se on yksi maailman suurimmista matoista.



Kävimme myös parlamentin virallisella puolella ja näimme ylä- ja alahuoneen, systeemi on siis hyvin brittiläinen. Moni sanoo, että Canberrassa ei ole mitään mielenkiintoista, mutta meistä oli kiva saada tietoa maan historiasta ja perustuslaista jne.



Kansallismuseon ala-aulassa oli tämä hauska työpaja. Se on ns. sahatohtorin mobiili verstas, jonka kanssa hän on kiertänyt ympäri maata terottamassa veitsiä jne.


Paljon on vihreää Canberran ympäristössä ja tontit ovat isoja, esim. lähetystöjä ei ole survottu jonnekin ahtaisiin paikkoihin, vaan niillä on tilavat tontit. Bongasimme mm. Suomen suurlähetystön.



Herttainen Lauren oli kutsunut meidän puistoon piknikille, paikka oli järven rannalla ja todella kaunis ja mikä ilo oli tavata vanha tuttu.



Ja jos Canberrassa ei ole muuten niin paljon tarjolla kuin Sydneyssä ja Melbournissa, niin ainakin sieltä löytyi aivan loistava hotelli ja todella herkullista ruokaa. Nämä ruoat syötiin Waters Edge-ravintolassa, jota voimme lämpimästi suositella.




14 Kommentare:

  1. Upea talo tuo parlamentti. Se kellotorni näyttää aivan samalta kuin Tampereella oleva kirkko, jota sielujen siiloksi kutsutaan.

    AntwortenLöschen
  2. Sari kirjoitti että upea tuo parlamentti kun minä taas kauhistelin miten kamala rakennus :D

    Muuten kyllä näyttää kaikki tällä sivulla hyvltä, parlamenttikuvia lukuunottamatta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Mielestäni se on oikein hieno, ehkä noi kuvat ei oikein näytä sitä

      Löschen
  3. Hienoa, että aika ja historia näkyvät tuossa parlamenttitalossa. Se pitäis tietysti nähdä itse paikan päältä, jotta voisi paremmin muodostaa mielipiteen. Oliko/näkyikö tässä kaupungissa aboja?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Neljän viikon aikana nähtiin kokonaista kolme aboa, yksi kännissä oleva nainen, yksi kännissä oleva mies ja yksi oikein hieno jakkupukuun pukeutunut bisnesnainen.

      Löschen
  4. Kaunista luontoa Canberran ympäristössä ja kiva piknik-paikka järven rannalla.

    Helena kysymys kiinnosti minuakin. Tuntuu niin pahalta, kuinka alkuperäisasukkaita on syrjitty Australiassakin kaikin tavoin eurooppalaisten tultua ja valloitettua maan. Seuraus on sitten tuo, mistä kerroit. Toivottavasti näiden kansojen oma kulttuuri ja perinteet eivät pääse kokonaan kuolemaan.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Niistä aboistahan kuoli muistaakseni yli 80% kun eurooppalaiset tulivat maahan ja toivat tauteja, joihin abot menehtyivät, kun heillä ei ollut vastustuskykyä vieraisiin tauteihin. Australian hallitus on vasta ihan nykyaikana alkanut tunnustaa heidän oikeuksiaan.

      Löschen
  5. Piti vielä sanoa, että kyllä heitä varmaan enemmän oli liikkeellä kuin ne kolme, jotka mainitsin, mutta me ei ehkä tunnistettu, nuo kolme oli vaan niin "extrem".

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Varmaan, mutta asuinpaikat ovat muualla missä olette liikkuneet. Heitä on jotain 2-3 % maan asukasluvusta tällä hetkellä ja tilanne on todella huono suurimmalla osalla heistä.

      Löschen
  6. Enpäs ole tullut ajatelleeksikaan, että abojen tilanne on noin huono Australiassa. Te kyllä löydätte joka paikasta kauniit pyöräilyreitit :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Pyöriä oli tarjolla myös isoissa kaupungeissa, mutta siellä en olisi halunnut ajaa vasemmanpuoleisessa liikenteessä ja ilman pyörätietä. Kaikkein ihmeellisintä oli, että myös moottoritiellä sai ajaa pyörällä, tosin ei nyt ihan siinä ajokaistalla, mutta kapealla kaistalla sen vieressä ja risteyksissä oli sitten liikennemerkkejä, joissa varotettiin pyöräilijöistä.

      Löschen
  7. Vihreää ja avaraa tuo Canberran maisema, mukavan näköistä. Hyvin pelkistetyltä kyllä näyttää tuo parlamenttisali. Alkuperäisten kansojen kohtalo on monissa maissa huono: ei taida Suomen saamelaistenkaan kohtalo paras mahdollinen olla, vakkakin ehkä vähän parempi kuin abojen kohtalo.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. niin, eikös siellä linnanjuhlissa joku saamelaisnainen protestoinut

      Löschen