Samstag, 4. Februar 2017

Oma Marthan viimeinen matka


Oma Martha on pohjois-Saksassa asuvan ystäväperheen iki-ihana isoäiti, Oma on saksan kielessä isoädin (GrOssmaMA) lempinimi. Tämä kuva on otettu vuonna 2009, jolloin viimeksi näimme hänet ja ensi viikolla tämä positiivisuutta säteilevä ihanainen siunataan 103 vuotiaana haudan lepoon. Martha asui 101 vuotiaaksi omassa asunnossaan, viime aikoina puolalaisnaisten avustamana. Saksassa on hyvin yleistä ottaa kotiin puolalaisia hoitajia, jotka tulevat agentuurien kautta aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan asumaan hoidettavan luokse ja tekevät kaiken eli hoitavat huushollin, laittavat ruokaa,  antavat lääkkeet, vievät lääkäriin ja ovat siis lähes 24h päivässä läsnä. Kolmen kuukauden päästä agentuuri lähettää taas uuden apulaisen ja hyvin usein edellinen (jos on viihtynyt paikassa) tulee sitten taas kolmen kuukauden päästä uudelleen. Apulaiselle maksetaan 1500 euroa kuukaudessa ja hän saa oman huoneen ja ilmaisen ruoan. Verrattuna Puolan palkkatasoon tuo palkka on suuri ja siksi työvoimaa on ollut aika hyvin saatavissa. Oma Marthalla oli vuosia todella hyviä hoitajia, jotka pitivät iloisesta mummusta hyvää huolta, mutta sitten pari vuotta sitten tuli uusi nuori tytönhupakko, joka oli lähtenyt kesken kaiken ulos ja lukinnut asunnon oven. Martha oli kokeillut avata ovea ja joutunut paniikkiin ja kiivennyt ikkunalaudalle, avannut ikkunan ja huutanut "apua, minut on vangittu, hyppään nyt ikkunasta". Onneksi naapurit, ohikulkijat ja lopulta palokunta saivat hänet pelastettua. Martha vietiin vanhainkotiin ja puolalaistyttö lähetettiin kotiin. Tuli kyllä pakosta mieleen se ruotsalainen kirja Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann.
Nyt Oma Martha pääsi päivälleen tasan 33v päästä rakastamansa Christianin luokse ja me menemme tiistaina saattamaan häntä haudan lepoon.


Hän viime matkallensa
tänään lähti,
hän kulki hiljaa yli ulapan.
Nyt loista lohdutusta,
kirkas tähti,
jää ylle kaukaisimman sataman.

Ja meri hellyytesi tänään anna,
suo lempeästi tuulen kuljettaa
ja vene kolhiintunut kotiin kanna,
ja ranta, tervehdi nyt saapuvaa.

- Anna-Mari Kaskinen

Kommentare:

  1. Onpa ollut ihana Oma teillä siellä Saksassa.
    Hieno kuulla tuollaisesta tavasta, joka teillä siellä Saksassa on. Varmasti moni täällä Suomessakin käyttäisi tuollaista apulaista, jos se olisi mahdollista.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Olenkin usein miettinyt, miksi Suomessa ole tuota käytäntöä, tosin kieli on varmaan ongelma, useat heistä puhuu vähän saksaa, mutta varmaan ei kukaan suomea. Meidän MS-tautia sairastaneella ystävällä oli monta vuotta puolalainen hoitaja ja se oli suuri helpotus vaimolle, joka kävi töissä ja tiesi, että kotona on kaikki asiat kunnossa ja kaiken lisäksi siivottu, laitettu ruokaa ja käyty kaupassa. Heidän paras puolalainen oli tosi hyvä kokki ja päätti itse, mitä ruokaa laittaa, todella helpotus ystävälleni, joka on itse huono kokki.

      Löschen
  2. Tuolla systeemillä lääkittäisi myös sitä Suomen vaivoista suurinta eli yksinäisyyttä. Harmi, että sattui huono tyttö kohdalle. Hyvää viimeistä matkaa!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Huono tyttö oli huono sattuma, muut olivat kaikki hyviä ja agentuuri sanoi sen tytön heti irti.

      Löschen
    2. Minusta luotettava hoitaja kotona olisi ideaalia. Vahusten hoito on meillä aika kurjassa jamassa, mutta nyt eniten haukuttu eli Tampereen Koukkuniemen vanhainkoti on rysäyttänyt: Laitos ei ole enää laita, vaan se on koti, jossa vanhukset asuvat ja hoitajat ovat vieraina. Aamiainenkin odottaa ja joustaa aina klo 11 asti, jolloin iltakukkujat voivat nukkua aamulla pidempään. Itse syödään ja henkilökunta auttaa tarvittaessa, mutta ei siis enää sitä pakkotahtista kiiresyöttöä, joka on kuin Chaplinin leffasta Nykyaika, mitään sitomisia ei sallita vaikka joukossa on muutama lievästi muistisairaskin. Tämän johtaja kuittaa osuvasti, että 'onhan riskejä aina elämässä'. Aikatauluttomuus kuulostaa hyvältä, sillä mikään ei ole niin masentavaa kuin laitosrytmi, jonka kokee jo sairaalassa.

      Paras ystäväni, vaikka onkin vasta 47 vee, on jo isoäiti ja hän on Oma.

      Marthalle kaunista, kevyttä matkaa tähtipoluille<3

      Löschen
    3. Sairaaloissa on kanssa vähän muuttunut, ennen tulivat niin mielettömän aikaisin mittaamaan kuumetta. Anoppi oli täällä vanhainkodissa, ensin omassa yksiössään ja sitten jonkun aikaa vuodeosastolla ja olimme erittäin tyytyväisiä palveluun. Yksi miespuolinen hoitaja häntä kuulemma lähenteli, mutta ei ole edes anopin poika sitä mieltä, että joku olisi voinut olla ärtyneestä äidistä kiinnostunut, taisi olla toiveuni.

      Löschen
  3. Kunnioitettava ihminen. En tiedä huolisiko suomalainen vanhus asumaan kotiinsa, vaikka idea onkin todella hyvä. Täälläkin oli ennen, nykyisin on päiväapulaisetkin kiven takana.
    Onpa kaunis runo tilanteeseen!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Luulen, että ei suomalainen kovin mielissään olisi, jos muukalainen tulisi kämppään asumaan. Meillä oli muuten anopilla muutaman kuukauden suomalainen au pair, kun anoppi oli katkaissut kätensä ja leikattu. Tyttö oli täällä puoliksi suomalaisessa perheessä, jossa isäntä vähän lähenteli ja se oli meidän onni,että tyttö halusi sieltä pois ja saimme aivan ihanan ja todella pätevän nuoren naisen anopin avuksi. Siitä on jo pitkä aika, mutta olemme edelleen joulukorttitasolla yhteydessä.

      Löschen
  4. Kaunis runo! Täällä ortodoksit sanovat: Olkooan iäti muistettu!
    On täällä vanhusten hoito aika huonossa jamassa, kotona yritetään pitää ihan huonokuntoiset vanhukset, eikä hoitajat ehdi kiireiltään kuin piipahtaa heidän luonaan. Meillä onneksi muistisairas mummi saatiin hyvää hoivakotiin, tosin pitkien taisteluiden jälkeen vasta.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Olen aus aktuellem Anlass yrittänyt saada selvää kämppäkaverisi entisen kotikaupungin hoivapaikoista, mutta ei sellaisia kai ole lainkaan. Minnekä vanhus sitten laitetaan, jos hän ei enää yksin pärjää?

      Löschen
    2. Mummi muutti onneksi tänne Itä-Suomeen ajoissa ja on täällä hoivakodissa. Jos ei pärjää ollenkaan yksin, niin ensimmäiseksi kai terveyskeskuksen vuodeosastolle joutuu.

      Löschen
  5. Oma Marthalla oli todella pitkä elämä:) Täällähän myös on tuollaisia kokopäiväisia hoitajia,mutta eivät suinkaan saa tuollaista palkkaa.Yläpuolellani asuu vanha mies jolla Alzheimer,ja hänellä nepalilainen aina hymyilevä Santos,joka tekee vaikeaa eikä niin hyvin palkattua työtä,tosin on myös asunto,ruoka ym,ja säästämillään rahoilla hän voi rakentaa itselleen talon kun palaa Nepaliin .Monillahan vanhuksella täällä on kotona asuva apulainen,suurin osa Filippiineiltä tai sitten jostain entisen Neuvostoliiton maista.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. On se puolalaisillekin korkea nettopalkka, kun on asunto ja ruoka ilmaista, mutta eihän se ole kivaa jättää omaa perhettä kolmeksi kuukaudeksi Puolaan, monilla on lapsia kotona Puolassa.

      Löschen
    2. Niinpä. Mieleen tulee myös Venezuelassa ystäväperheen kodinhoitaja joka teki kaiken,ruuan ,siivouksen,lastenhoidon ym. ym. ja hänellä oli omat lapset toisella puolella maata.Säälin häntä aina että piti hoitaa toisen lasta kun taas oma lapsi näki harvoin äitiään:(

      Löschen