Naapurissa tapahtuu

 Meillä on tosi kiva naapuristo ja on vuosien mittaan on syntynyt erilaisia perinteitä. Jouluaattona iltapäivällä laulamme ulkona yhdessä joululauluja, se perinne alkoi koronan aikaan, kun ei saanut tavata ihmisiä ja uskalsimme laulaa ulkona pitäen pari metriä  etäisyyttä muista. Syksyllä tavataan ruokailun ja oluen merkeissä, joku hommaa tynnyrillisen olutta ja kaikki tuovat jotain syömistä. Tällä kertaa tapasimme arkipäivänä, jolloin useimmat olivat päivän töissä eivätkä ehtineet valmistaa mitään ja siksi päätettiin kokkailla illalla yhdessä. Kuorimme ja pilkoimme valtavia määriä kurpitsaa ja porkkanoita ja sipulia ja paprikaa jne ja keitimme isossa padassa chili con carnea ja kurpitsakeittoa ja oli tosi herkullista ja mukavaa. Minä vein pikkumunkkeja jälkiruoaksi.

Joltakin löytyi karnevaalikamoista kokin vaatteet ja ”pääkokki” sai ne päälleen. Kuvat kaappasin naapuriston signalryhmästä. 

Tässä istuttiin lopuksi nuotion äärellä lämmittelemässä.

Tänään lähetti yksi naapuri valokuvan, jonka oli ottanut aamulla makuuhuoneestaan. Huh, valtavan iso Zoropsis spinimana oli tullut kylään, hän pelasti sen, minä olisin ottanut heti pölynimurin, kun inhoan hämähäkkejä. Iik!!

Tykkään enemmän lampaista ja on kiva katsella miten koirat pitää lampaan oikeassa paikassa. Lampurikin pääsi kuvaan. 

Meidän naapurissa on vanha maalaistalo, jonka pihaa ihailen aina ohi kulkiessa. 

Unohdin ostaa kukkia maljakkoon ja piti käydä pellon viereltä hakemassa jotain maljakkoon