Dienstag, 27. Oktober 2009

Kölnin vettä

Kävin tänään keskikaupungilla virastoasioilla ja satuin tulemaan yhden aikaan tämän talon ohi. Kännykuva näyttää aika tummalta ja taivas olikin pilvessä, vaikka oli +16C lämmintä.


Vuonna 1794 ranskalaiset valloittivat Kölnin ja numeroivat talot. Siltä ajalta on muistona tämä talo, joka sai numerokseen 4711. Määrättiin, että sikojen ei saanut antaa juosta kaduilla, kun Napoleon tuli 1804 Josephinensa kanssa kaupunkiin, taisi olla aikaansa edellä ja pelätä possutautia. Talo on edelleen 4711 firman käytössä ja turistit ostavat sieltä Kölnin vettä, jota minä en välitä haistella. Appiukkoni käytti sitä lääkkeenä siinä mielessä, että jos tuli huono olo, hän avasi pullon ja haisteli. Minulla on päinvastoin eli tulee huono olo, jos haistelen. Tasatunteina kellopeli alkaa soittaa mm. marseljeesia ja siellä pyörivät Napoleon ja hänen husaarinsa. (Terveisiä Müncheniin, siellähän oli juuri blogissa kellopeli!)
video

Ja ihan niinkuin ei olisi kotona tarpeeksi lukemista ja katsomista, en voinut olla poikkeamatta matkan varrella aivan sattumoisen olevaan (kuka uskoo?) suureen kirjakauppaan ja ostin kälyn suositteleman kirjan "Nainen Berliinissä", jossa tuntematon nainen kertoo kokemuksistaan sodan lopussa, kun puna-armeija marssi kaupunkiin ja väkivalta kukoisti. Kirjan ostaminen oli oikeastaan senkin takia tarpeellista, kun menomatkalla sain ratikassa luettua Joel Haahtelan Elenan loppuun, joka oli muuten aivan ihana kirja. Käteen osui kaupassa myös varalapsen suosittelema dokumenttifilmi, jossa dokumenttifilmaaja Katarina Peters filmasi "hengissäselviämisstrategianaan" sellistimiehensä sairastarinan aivohalvauksen jälkeen.

Kommentare:

  1. Aina sitä oppii uutta. Mielenkiintoinen tuo Kölnin veden numeron alkuperä. Itselläni on ollut joskus parikymppisenä yksi lahjaksi saatu pullo Kölnin vettä. Minusta se tuoksui ihan hyvältä, mutta eipä ole tullut uutta ostettua. Se tuoksu taitaa olla pikemminkin vanhemman väen suosiossa. Jo edesmennyt mieheni mummo tykkäsi tuoksusta kovin ja siksi hän tulee siitä ensimmäisenä mieleen. Tuoksuihinkin liittyy muistoja...

    AntwortenLöschen
  2. Meilläkin on tuota Kölnin vettä lahjaksi saatuna saksalaisilta. Mutta minusta kauhea haju, enkä ole voinut kuvitellakaan, että sitä vielä joku nykyäänkin käyttäisi hajuvetenä, kuten Anne tuossa väittää.

    AntwortenLöschen
  3. Kävin kylpyhuoneessa nuuhkaisemassa maailman vanhinta myynnissä olevaa tuoksua, Echt Kölnisch Wasser 4711 ja mikä tuli mieleeni: Köln. Olen kyllä ollut siellä vuoden 1794 jälkeen, mutta tuota rakennusta ja kellopeliä en muista nähneeni. Pitää tulla kuuntelemaan marseljeesia.

    AntwortenLöschen
  4. Olenkin joskus lukenut jostain tuosta alkuperästä enkä minäkään erityisen paljon pitänyt sen tuoksusta ...

    AntwortenLöschen
  5. Anne: taidat tarkoittaa jotain muuta, esimerkiksi Toscaa, jota 4711 myös valmistaa. Tuskin kukaan sitä tavallista Eau de Cologne hajuvetenä käyttää.
    Kirlah: olet oikeassa, Anne ehkä tarkoitti Toscaa, jota oli Suomessakin kaupoissa, kun olin lapsi.
    Clarissa: Alzheimer light taitaa vaivata, sillä 4711 on oopperatalon vieressä, joten rakennuksen olet varmaan nähnyt. Mutta tervetuloa vaan uudelleen katsomaan, voin tulla oppaaksi.
    Yaelian: on niillä sen tavallisen colonan lisäksi hajuvesiäkin, mutta en kyllä ikinä ostaisi, mutta onhan täällä aina japanilaisia turisteja ja valokuvaamiselta saattaa jäädä kaksi minuuttia aikaa ostaa Kölnin vettä.

    AntwortenLöschen
  6. Kiitos terveisistä! Mielenkiintoista kuulla, mikä numeron taustalla on. Minulle tulee tuoksusta mieleen lapsuus, koska joku meillä sai pullon lahjaksi. Ei sitä kukaan käyttänyt, mutta minä kävin aina välillä haistelemassa. Eihän se hyvältä tuoksu, ei.

    AntwortenLöschen
  7. kato nyt tätäkin: oli meilläkin sellainen pullo kotona ja nyt muistui mieleen, että äiti kostutti sillä joskus hiuksiaan, jotka sitten kierrettiin kiharalle joko papiljotilla tai pinnillä. Kölnin vettä käytettiin, kun hiukset kuivu paljon nopeammin kuin jos olisi kastanut vedellä.

    AntwortenLöschen
  8. Täytyy vain toistaa eka kommenttini alku: Aina sitä oppii uutta. Nyt pitäisi vain päästä sitä alkuperäistä Kölnin vettä haistelemaan...

    AntwortenLöschen
  9. Mielenkiintoista tuo talo ja historia, Kölnin vettä olen saanut joskus muinoin lahjaksi, pullo on säilynyt, mutta sen veden olen heittänyt pois. Haisi aivan kamalalle. Tuoksuilla on mieletön voima, sitä ei tule aina ajatelleeksikaan. Tuoksut säilövät muistoja niinkuin Anne tuossa sanoi ja niitähän käytetäänkin mm. dementiakodeissa virkistämään, sillä tuttu tuoksu palauttaa muistoja. Leivän- tai pullantuoksu saa ostamaan kun vesi herahtaa kielelle tuoksuessa jne. Ja ne tietyt tuoksut kuuluvat aina jouluun tai lapsuuteen niinkuin Kato nyt tätäkin.

    Ostin kesällä sen Eine Frau in Berlin, ja se on aika väkevää lukemista. En voinut lukea sitä illalla, koska sain siitä lukiessani liian vahvat mielikuvat tapahtuneesta. Oletko Allu jo lukenut sen?

    t. Helena

    AntwortenLöschen
  10. Anne: tule vaan haistelemaan, näytän kyllä paikan, jos ei mun tartte haistella itse
    Helena: No dementiakodissa varmaan olisi kysyntää "kolonalle". En ole lukenut sitä kirjaa enkä edes tiedä, mitä seuraavaksi isosta kirjakasasta alan lukemaan. Juttelin kälyn kanssa Julia Franckin kirjasta Mittagsfrau, joka oli bestseller, mutta jonka kanssa sekä mulla että nyt parhaillaan sitä lukevalla miehellä on ollut vaikeuksia kamalasti tykätä ja käly sanoi tykänneensä tosta Anonyman kirjasta paljon enemmän, vaikka se on kyllä raskas lukea.

    AntwortenLöschen
  11. niin, sitä 4711 vieläkin näkee

    (serkkuni asuu kölnissä)

    AntwortenLöschen
  12. Mun mummolla oli yli 40 v sitten Eau de Cologne 'linimenttinä', etenkin polviin hän sitä hieroi ja koko tupa haisi...
    Mieheni kölniläinen kummitäti toivoi usein joulu- tai synttärilahjaksi Tosca-sarjaa, "mutta ei sitä saippuaa"...

    AntwortenLöschen
  13. Hannele; se on vientitavaraa, kyllä sitä varmaan Ruotsissakin myydään
    Soili: linimenttinä sitä tosiaan käytettiin kanssa

    AntwortenLöschen
  14. taisi olla vaalean vihrea etiketti ja kultaisin nuo numerot 4711 jos oikein muistan...

    Ei kylla ole minun tuoksumaailmaani...

    AntwortenLöschen
  15. Takerruin tuohon Elena -asiaan.
    Eikö vaan ollutkin ihana?
    Tai niinhän juuri sanoitkin;-)

    AntwortenLöschen
  16. violet: se Elena oli aivan mahtava kirja enkä voi tajuta, miksi sen painos on loppu eikä sitä löytynyt Suomesta mistään divaristakaan ja jouduin lukemaan saksaksi, mutta oli hirveän hyvin kyllä käännetty eikä haitannut yhtään.

    AntwortenLöschen
  17. Niin, en ymmärrä mitenkään ettei ko. kirjaa mistään löydy. Miksei, oi miksei oteta uusia painoksia? MIhin siitä pitäisi valittaa? Tuonkin kirjan kohdalla siitä on niin paljon ollut puhetta että kesken loppui.

    AntwortenLöschen
  18. Uutta tietoa tuli minullekin. Toscan tuoksun muistan ja kölninvesipullon ulkonäön, mutta en sen tuoksua/hajua. Mahtaneeko asialla olla jotain yhteyttä siihen, että Suomen myrkytystietokeskuksen puhelinvaihteen numero on 09-4711 ;-)

    AntwortenLöschen
  19. Anjakar: älä yritäkään haistaa! Hassu juttu se puhelinnumero.

    AntwortenLöschen