Montag, 26. April 2010

Korva elämän kyljessä


Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.
Mitä teetkin, tee takapuoli savuten,
syöksy siihen suorin vartaloin kahdella kierteellä,
koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.
Ja jos kaadut, nouse ylös,
pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaadut aina vaan, ajattele
ettei kukaan kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne,
jotka osaavat nauraa itselleen,
koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.
- Aino Suhola/Rakasta minut vahvaksi
Foto: Mike

Kommentare:

  1. Aino Suholalla on sana hallussaan. Hän osuu aina just eikä melkein.

    AntwortenLöschen
  2. Ihan tosi, hyvä sekoitus tuo nöyryys ja intohimo.

    AntwortenLöschen
  3. Kaatuiltua on tullut tähän ikään mennessä...aina ei ole naurattanut, mutta karavani kulkee ja matka jatkuu.

    AntwortenLöschen
  4. Elämä on hiukan helpompaa, kun jokapäiväisille pienille kommelluksille voi nauraa pienen naurun.

    AntwortenLöschen
  5. Itselle pitää olla armollinen ja sallia nauru. Muuten en ole mikään Aino Suhola-fani.

    AntwortenLöschen
  6. En tiedä, mutta mieleeni tuli, että tuo runo on Janten lain vastakohta:
    1. Älä luule, että sinä olet jotain.
    2. Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.
    3. Älä luule että olet viisaampi kuin me.
    4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
    5. Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
    6. Älä luule, että olet enemmän kuin me.
    7. Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
    8. Älä naura meille
    9. Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
    10. Älä luule, että voit opettaa meille jotakin.

    AntwortenLöschen
  7. Hosadaara unohti sanoa, että kuva sopi runoosi just eikä melkein.

    AntwortenLöschen
  8. Leena: minäkin tykkään tuosta
    Hannele: just
    Kasselin kyyhky: aika vaikeaa se itselle nauraminen taitaa olla
    Sira: niin jos osaa nauraa
    Helena: en taida yhtään tuntea Aino Suholaa paitsi pari runoa, pitääkin tutkia netistä, miksi et pidä hänestä :-)
    Clarissa: *grins*

    AntwortenLöschen
  9. Ei tarvi kuukkeloida, sillä ihan vain noita kirjallisia ansioita ajattelin; jotenkin vain ei satu mulle. Poliittisista asioista vaikenen! :)

    AntwortenLöschen
  10. Tuon itselleen nauramisen suhteen yritän olla vähän varovainen, etten vain kuole nauruun, koska aihetta löytyy päivittäin... ainakin välillä tuntuu siltä.
    Hieno kuva!!!

    AntwortenLöschen
  11. Juuri noin on eletty!
    Mitaan en kadu vaan kaikki on rikkaudeksi yhdelle elamalle...
    Osaan muuten kuvitella fiiliksesi lompakon suhteen - onneksi loytyi!
    Mina en loyda omaani joskus kun se on livahtanut poimuun tai hassusti pohjalle. Ensin tulee hakuprosessi, sitten nousee hiki ja sen mukaan loytyyko vai ei tilanne etenee. Onneksi en ole koskaan viela hukannut lompakkoa mutta kerran varastettiin Lontoon metrossa...

    Mukavaa viikkoa!

    BLOGitse

    AntwortenLöschen
  12. Clarissa, hienoa, että otit esiin Janten lain. Se on Aksel Sandemosen kirjasta Pakolainen ylittää jälkensä. Olen lukenut kaikki Sandemoset ja olen niihin aivan yhtä hullaantunut kuin runoilija Aila Meriluoto, joka toi Sandemosen minunkin elämääni.

    Moni tulee Jantesta...niitä paikkoja on maailma täynnä.

    AntwortenLöschen
  13. kato nyt tätäkin: joo, se kuolemanvaara olis varmaan lähellä, jos kaikille omille töppäilyille naurais
    BLOGitse: tosi hyvä, jos ei tartte kovasti katua. Mulle tulee ensin se hiki ja sitten vasta alan etsiä ja useimmiten löydän eli ihan turhaan se hiki

    AntwortenLöschen