Samstag, 4. Mai 2013

Rosan päivä

Tänään on Rosan nimipäivä.
Meidän suvun Rosa Israelintytär lähti nineteentwentyeight  (hän sanoi vuosiluvun AINA englanniksi, kysyi sitä sitten vaikka kuinka kielitaidoton suomalaissukulainen tahansa) New Yorkiin Mr. Vanderbiltin kokiksi. Sitä ennen hän oli sairaanhoitaja Valamon saarella, josta tämä kuva ilmeisesti on.  Ihan kodikkaan tuntuinen kämppä mielestäni, olisi kiva tietää, miksi hän hyvästä työpaikasta huolimatta lähti Amerikkoihin. Kenenkähän näyttelijän kuva tuossa on seinällä sängyn vieressä? Ei tainnut olla siihen aikaan vielä Tauno Palo.


Rosan perintönä minulle on jäänyt hänen Amerikan arkkunsa lisäksi (joka on muuten varmaan eniten käytetty hakusana blogissani) myös tällainen hopeinen serviettirengas ja se on edelleen käytössä. Ehkä Rosa olisi ihan mielissään, että sitä arvostetaan ja häntä muistetaan vielä tänäkin päivänä.



18 Kommentare:

  1. Muistan Rosan aiemmista postauksistasi.nätin perinnön hän jätti sinulle.Ja ehkä Rosa oli niin seikkailunhaluinen että lähti maailmalle hyvästä työpaikasta huolimatta..

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ilmeisesti samaa seikkailunhalua geeneissä kuin mullakin.

      Löschen
  2. Rosa ihan varmasti on iloinen, että esineensä käytössä vielä tänäänkin. Tänään myös yksi mukava Roosa täyttää 18 vuotta :) Aina kun katson omaa Amerikan arkkuani tulet mieleeni kun silloin joskus, monta blogivuotta sitten, totesimme että meillä molemmilla sellainen on.

    Lauantain huumaa toivottelen!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ai niin, tosiaan, nyt muistan, että sullakin on sellainen arkku.

      Löschen
  3. Rohkea nainen on isotätisi ollut. Kauankohan matka Valamosta New Yorkiin on siihen aikaan kestänyt? Tuo Rosan huone on todella soma. Samanlainen kiikkutuoli on mökillä Äimälässa.
    Hyvää viikonloppua!

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Aika rohkea on ollut, kun ei varmaan kovin paljon englantiakaan puhunut. Olisi kyllä kiva tietää, mitä kautta hän esimerkiksi joutui Vanderbiltille Manhattanille New Yorkiin. Kesät vietettiin New Englandin talossa. Oli se varmaan ihan kuin jossain elokuvassa.

      Löschen
  4. Niinhän ne Rosat vaeltavat...Minä kyllä en tunne yhtään Rosaa tai Ruusua...niin tai tiedän yhden. Naapurini koiran nimi oli Rosa. - Kauniin muiston Rosa on sinulle jättänyt.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. En tunne minäkään ketään Rosaa, en edes koiraa.

      Löschen
  5. Rosa tai paremminkin Rose on melko tavallinen nimi tällä paikkakunnalla ja tuo Israel vääntyy täällä Isareliksi:-)

    Sinun Rosa-tätisi harrasti myös lukemista, kuten kuvasta näkyy. Olisivatko jo matkaoppaita:-)
    Kaunis tuo serviettirengas.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ilmeisesti tykkäsi ainakin Waltarista tai sitten sukulaiset olivat sitä mieltä, että hänen pitää niitä lukea ja lähettivät niitä lahjaksi, sillä siinä arkussa oli Rosan Suomeen palatessa ollut aika monta Waltarin kirjaa. Katsoin juuri, että Waltari syntyi 1908 eli ei ollut kyllä tunnettu 1928 eli Rosan jättäessä Suomenmaan.

      Löschen
  6. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, miksi Amerikkaan lähti, koska ammatista ja ulkoisista puitteista ei voi päätellä. Pakko ei ilmeisesti ollut, joten seikkailunhaluinen ja rohkea nainen on ollut kyseessä. Aivan mahtava tuo serviettirengas, päätyi oikeaan kotiin.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Vai olisiko lähtenyt miestä etsimään, kun sellaista ei löytynyt Valamon munkkien joukosta. :D

      Löschen
  7. Rosan tarina on mielenkiintoinen ja kun et tiedä yksityiskohtia, niin voit kuvitella puuttuvat palat. Rohkea nainen hän on ollut ja hänen kaltaisiaan on ollut paljon.

    Kyllä Rosa varmaan tuntee, että arvostat häntä ja hänen työtään, kun häneltä saamasi perintö on kunniapaikalla täällä blogissakin.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ihan kiva, että Rosa jää tänne nettiin elämään.

      Löschen
  8. Voi olla, että Rosa jo tunsikin Waltarin, sillä hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli Jumalaa paossa vuodelta 1925 ja läpimurtoteoksesta Suuri illusioni tuli 1920-luvun kulttiromaani
    Hän kirjoitti nuoruudessaan myös paljon runoja, ja pitikin itseään aluksi ennen kaikkea runoilijana.Hänen ensimmäiset runonsa ilmestyivät Nuoren Voiman Liiton antologiassa Nuoret runoilijat vuonna 1926 nimellä Kristian Korppi, ja nopeassa tahdissa sen jälkeen ilmestyivät Sinun ristisi juureen (1927) ja Muukalaislegioona (1929) sekä Valtatiet (1928) yhdessä Olavi Paavolainen kanssa.
    Wikipediasta kävin katsomassa:-)

    AntwortenLöschen
  9. Aivan ihana kertomus Rosasta ja jännä tosiaan miettiä, miksi on kauas maailmalle lähtenyt! Todella kaunis serviettirengas!!

    ...täytyykin heti laittaa muistiin että Roosan päivä on 4.5. että jos sitten ensivuonna muistaisin kummityttöä onnitella!! ;)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä tulee nytkin aina asioita, joita olisi välttämättä kysyä vanhemmilla, nyt ei enää voi kysyä.

      Löschen
    2. Niinpä ...
      Mä löysin mummun luota paljon ihania ikivanhoja valokuvia, ja ei me tiedetä edes ketä kaikkia niissä on. Voikun olisi ne kuvat kaivanut esille yhdessä vaikka jouluna!! ... :(

      Löschen