Montag, 1. Juli 2013

Yli rajojen

Kun ei tuo miniaipädini halunnut millään lisätä viime postaukseen valokuvaa, tässä uusi yritys. Kuva on otettu ensimmäisen majapaikkamme parvekkeelta Itävallan Kärntenistä Faaker-järven rannalta. Näissä maisemissa kelpasi viettää neljä hellepäivää.  Hotellin laiturilta pääsi pulahtamaan puhtaaseen turkoosiin veteen.


Matka meni hienosti ja rajoja tuli ylitettyä, sillä ajoimme
Saksasta  --> Itävaltaan
Itävallasta --> Sloveniaan
Sloveniasta --> Kroatiaan
Kroatiasta --> Sloveniaan
Sloveniasta --> Italiaan
Italiasta --> Itävaltaan
Itävallasta --> Italiaan
Italiasta --> Itävaltaan
Itävallasta --> Saksaan

Eihän niitä rajoja juuri huomaa paitsi Kroatiaan mennessä, sillä se oli viisi päivää ennenkuin Kroatiasta tuli EU:n jäsen. Etsin epätoivoisesti Porecin kaupungin karttaa kännykästäni kunnes tajusin, että siinähän on vain EU-maiden kaupunkien kartat. Tänään se kartta olisi sitten ehkä löytynyt.

24 Kommentare:

  1. Parhautta! Tuolla reissaamisellla saa kokea just sitä, mitä ainakin minä matkalta ja lomalta odotan.

    AntwortenLöschen
  2. Kuulostaa siltä, että ehditte nähdä paljon. Mutta miten noin raikkaan näköisistä maisemista edes malttoi lähteä pois?!

    AntwortenLöschen
  3. Sydämellisesti tervetuloa takaisin. Olen kaivannut sinua, kauniita kuviasi ja leppoisia tekstejäsi. HK

    AntwortenLöschen
  4. Terveisiä myös täältä Suomen etelärajan takaa ja itärajan liepeiltä. Hienoissa maisemissa olette matkanneet!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Mun veli taitaa olla samoissa maisemissa kanssasi

      Löschen
  5. Onpa kauniin värinen järvi. ♥ tervetuloa takaisin myös Blogistaniaan, minäkin täällä taas yritän heräillä ja bloggailla

    AntwortenLöschen
  6. Onhan tuossa rajoja! Minua jopa hieman harmittaa, kun Eurooppa on niin rajaton. Jonkinlaiset rajamuodollisuudet tuovat minusta matkustamiseen oman hohtonsa. (En nyt kuitenkaan tarkoita mitään massiivisia parin tunnin tarkastuksia, jollaisia saimme kokea aikanaan Neuvostoliittoon mennessä.)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Minä en yhtään kaipaa rajoja, niistä olen saanut niin tarpeekseni, kun ennen Hollantiinkin mennessä piti pysähtyä ja Allumies oli villinä aikoinaan ihan terroristin näköinen.

      Löschen
  7. No oli se melkein tuo sama maisema, jonka "näin" jo viime postauksessasi.
    Rajojen ylittäminen voi olla hyvinkin opettavaista eikä siis vain noiden konkreettisten:-) Tuli heti mieleen omasta blogipalkistani ohje itselleni:
    "Lue, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei lue. Ajattele, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ajattele. Tee, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ole tarpeeksi hölmö tehdäkseen. On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä." Christopher Morley

    AntwortenLöschen
  8. Tuota nimitetään kaiketi "kleiner Grenzverkehr". Ajattelin jo sinun kadonneen johonkin villin Balkanin rotkoihin. Saitko Slovenian rajalta edes leiman passiisi muistoksi käynnistäsi? Olisi ollut niin kuin viimeinen tilaisuus leimata.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tosiaan kleiner Grenzverkehr. Ei ollut passia mukana, matkustan aina Personalausweisilla tai suomalaisella henkilökortilla paitsi tietenkin viisumimaissa pitää olla passi.

      Löschen
  9. En minäkään rajoista paljon välitä. Tuonne itänaapuriinkin on byrokratia jo helpottunut. Tosin siellä tullin kohtelu on vaihtelevaa. Viime viikolla mennessä meidän veneestä tongittiin jopa roskikset, mutta tullessa kurkkasivat vaan ikkunasta sisälle.
    Tervetuloa taas arkeen!
    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hassua, että nykyäänkin tulee joskus Berliinissä ne kamalat kontrollit mieleen, kun mentiin idän puolelle käymään.

      Löschen
  10. Sullahan olisi passi täynä leimoja ja kukkaro pursuaisi eri valuuttoja, jos elettäisiin vanhaa aikaa!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ennen euroa meillä oli monta kukkaroa, kun oli aina Hollannin guldeneita ja Belgian ja Ranskan frangeja, kun usein käytiin niissä maissa ihan vaan ostoksillakin. Mun alkuaikoina Saksassa käytiin mm. ostoksilla Hollannin puolella, kun sieltä sai halvalla saksalaista kahvia sun muuta.

      Löschen
  11. Varmasti ollut upea matka! Ainakin on tullut tosiaan rajoja ylitetyksi! Mekin käytiin rajan toisella puolella viime viikonloppuna, kun oltiin ranskassa illallisella. Tullirakennukset sentään on, kun mennään EU rajan yli, mutta ei sielä ketään ollut (Genevessä) ... Heti kyllä on erilaisen näköistä ja tunnelmakin jotenkin selittämättömän erilainen, kun Sveitsi vaihtuu Ranskaksi - se on hassua!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. On tosiaan kiva vertailla, miten jotkut asiat muuttuu maata vaihtaessa. Ja miten pitää muistaa, että ei aja Italiasta tai Ranskasta ostetun viinilastin kanssa Sveitsin läpi kotiin. Eurosta en haluaisi luopua, nytkin oli Sloveniassa ja Itävallassa kätevää, kun sai maksaa omalla rahalla.

      Löschen
  12. Meillä on vieläkin miehen työn takia monta eri valuuttaa: niitä Laurin löytämiä, Elisabethin kuvalla varustettuja ja klaavoja. Nämä tulevat aina nopeasti mieleeni, mutta monta muutakin eri kukkaroa hänellä on. Itse pärjään yhdellä kukkarolla ja (parilla kortilla). HK

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meillä taitaa olla enää dollareita, Tanskan ja Ruotsin kruunuja, Puolan zloteja. Kruunut on varmaan jo vanhentuneita.

      Löschen