Mentoniinkin mentiin

Menton on Ranskan Côte d'Azurin itäisin, noin 30000 asukkaan kaupunki, aivan Italian rajalla ja se on tunnettu korkealaatuisista sitrushedelmistään. Taustalla olevat Alpit antavat hyvän suojan ja ilmasto on siksi erikoisen lauha.

Olemme tähän mennessä aina ajaneet kaupungin ohi pysähtymättä, mutta kun ystäviemme poika muutti Mentoniin, olimme uteliaita näkemään paikan ja käynti kannatti ehdottomasti.

Ilma oli upea, mutta mistral puhalsi niin, että välillä meinasi kamera pudota kädestä. Tuulesta huolimatta yksi ihminen uskaltautui uimaan mereen, kaveri istui rannalla odottamassa.

Näkemisen arvoinen barokkibasilika oli keskipäivällä valitettavasti kiinni. Harmittaa, että Etelä-Euroopan museot ja kirkot ovat lähes kaikki kiinni juuri siihen aikaan kun tavallinen turisti nukuttuaan vähän pitempään on lähtenyt innoissaan liikkeelle katsomaan nähtävyyksiä. Kävelimme sitten kapeita kujia ja portaita pitkin ylös kukkulalle.

Kukkulalta löytyi näin hieno maisema, taustalla näkyy jo Italia ja vahingossa melkein jouduimmekin sinne etsiessämme yhtä puutarhaa, joka oli sekin valitettavasti kiinni.

Kukkulalla oli vanha hautausmaa, jossa oli sanoinkuvaamaton tunnelma ja komea näköala merelle ja kaupunkiin. Hautausmaa koostuu terasseista, joista jokainen kuuluu jollekin kansallisuudelle tai uskonnolle. Sinne on haudattu kuuluisia ihmisiä, rugbyn keksijä Ellis, venäläisiä prinsessoja ja mm. Rooseveltin täti.

Menton oli meille positiivinen yllätys, todella kaunis kaupunki, hieno ranta, kivoja ruokapaikkoja ja kauppoja. En tosin osaa sanoa, minkälaista siellä on sesonkiaikaan, ehkä ihmismassat täyttävät kaupungin. Alkuvuoden sitruunajuhlien aikaan kaupungissa sanotaan käyvän 400000 turistia.

Tällaisen komean puun näimme Mentonissa, mikähän puu se mahtaa olla?????