Kun meiltä ei saanut vappukukkaa, piti tehdä itse (heh, tämähän olisikin sopinut edellisen postaukseen itse tehtyihin!).
Eiliset vieraat saivat parsa-aterian päätteeksi vähemmän itsetehdyn jälkiruoan, nimittäin konditoriasta ostettuja Petits fours, mutta ne oli kyllä niin hyviä että.
Taitaa olla meillä ensimmäinen vuosi ilman vappukukkaa. Yleensä koulutytöt ja -pojatkin käyvät niitä kaupittelemassa, mutta nyt ei kukaan käynyt oven takana.
AntwortenLöschenKaunis kranssi! Kyllä sinä vaan olet kätevä käsistäsi, tai olenhan sen jo nähnytkin siitä, kuinka osaat laittaa ruoan kauniisti esille. Taideteoksia nekin ovat.
Hieno kukkaseppele; oliko se sinulla päässä vieraita vastaanottaessasi? ;-)
AntwortenLöschenEnpä muista miekään nähneeni täällä Åbossa vappukukkien myyjiä, mutta ehkä en vain liiku sellaisissa ostoskeskuksissa.
Kyllä parsa vaan on niin hyvää, että voisi syödä melkein joka päivä...
Tietysti se oli päässäni
LöschenOnpas kaunis kukkaseppele. Näkeehän tuosta, että luvuutta on sinussakin! Minä laitoin parsaa suomalaisille vierailleni pari viikkoa sitten. Seuraavan kerran syön sitä äitienpäivänä - se on meidän perinne.
AntwortenLöschenJoo, luovuutta löytyy, hihi
LöschenOnpas nätti kukkaseppele:)Meillä on jo kaikki kakkarat kuolleet pois,niin en voi tuollaista tehdä .Suloiset petit foursit:)
AntwortenLöschenMeillä ns. nurmikko täynnä tuhatkaunokkeja vaikka muille antaa
AntwortenLöschenNyt sain selville - tuhatkaunokkejahan ne ovat suomeksi. Sanakirjani käänsi sen kaunokaiseksi, päivänkakkaraksi ja jopa voikukaksi.
LöschenSaattaa olla kaunokainen, mutta mulle ne on tuhatkaunokkeja (Tausendschön)
LöschenSinut on haastettu blogissani! Ja kiva kun täällä ei enään ole sitä kamalaa sananvahvistusta:)
AntwortenLöschen