Muurimuistoja

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta Berliinin muurin kaatumisesta ja sen muistona kävimme itäberliiniläisten ystävien kanssa katsomassa Bernauer Strassen muistoaluetta. Bernauer Strasse oli  muurin rajakatu ja netistä löytyy valokuvia [KLIK]  ihmisistä, jotka kantavat asunnostaan mukaansa ottamia tavaroita paetakseen viime hetkellä lännen puolelle.
Yksi tunnetuimmista pakokuvista taitaa olla kuva, jossa itäsaksalainen sotilas hyppää piikkilangan yli ja pakenee länteen. Tämä kuva on maalattu muistoksi yhden talon ulkoseinään. Ystävämme esimies oli ollut pikkupoikana sattumalta paikalla ja nähnyt tämän legendaarisen hypyn.

Kuva täältä

Muistopaikalle on pystytetty (suurimmaksi osaksi puretun) muurin merkiksi metallikepeistä tehty "muuri", mielestäni hieno idea, siinä tuntee muurin olemassaolon, mutta näkee silti läpi.

Alueelle on rakennettu vuonna 1985 puretun kirkon tilalle ns. Versöhnungskapelle (sovintokappeli), josta tuli jotenkin mieleen Kampin kappeli, mutta täällä pidetään myös jumalanpalveluksia.

Kappelissa oli nyt näyttely berliiniläisestä elämästä, nimeltä "Werktätige mit Faltbeutel". Faltbeutel tarkoittaa kokoontaitettavaa kassia, yleensä kankaasta tehtyä, jota itäsaksalainen kuljetti AINA mukanaan, sillä koskaan ei tiennyt, olisiko ehkä jossain myytävänä vaikkapa harvinaisia banaaneja ja siksi piti aina olla kassi varalla mukana. Itä-Saksassa oli se hyvä puoli, että siellä ei ollut luontoa tuhoavia muovikasseja.
Näyttelyssä oli valokuvia DDR:n ajoilta. Tässä puolueen Neues Deutschland-lehden otsikkoja monien vuosien ajalta. Huvitti, kun joka vuosi oli näköjään paikalla 200000 ihmistä juhlimassa sosialismia, ilmeisesti aina ne samat. :-)

Mukana oli myös Stasi-agenttien raportteja heidän vakoilemistaan ihmisistä, uskomatonta, miten naurettavia juttuja he ovat pistäneet ylös. Ystävämme R:n isä oli valokuvaaja ja hänen epäiltiin kuvanneen venäläisten kasarmia itäisessä Berliinissä ja siksi koko perhettä tarkkailtiin. R matkusteli paljon äitinsä kanssa ja he olivat kerran lomalla Sotshissa. Siellä oli heidän huoneeseensa asennettu salakuuntelulaite, mutta kävikin  köpelösti, kun charmantti R oli jo lentokoneessa tutustunut viehättävään tyttöön, joka oli buukannut itselleen yhden hengen huoneen ja  R vietti yönsä tytön kanssa ja Stasi kuuli vain äidin kuorsausta ja aamulla R:n palattua äidin luokse muutaman sananvaihdon. Raportissa lukee:  keskustelut olivat epäilyttävän yksitavuisia.

Paluumatkalla ajoimme S-Bahnilla Hackerscher Marktin aseman kautta ja ihailimme kauniita tiiliseiniä. R kertoi, että DDR:n aikaan nämä seinät oli peitetty kamalalla punaisella pahvilla, ettei vaan kukaan pystynyt kurkkimaan lännen puolelle.

Kulttuurikierros päättyi ja lähdimme syömään ikivanhaan berliiniläiseen ravintolaan Zur letzten Instanz eli viimeiseen instanssiin.  Kyltissä pyydetään laittamaan koirat hihnaan, myös "väärät koirat".  Falscher Hund eli väärä koira tarkoittaa saksan kielessä epärehellistä ihmistä.