Timbuktu

Kävin elokuvissa katsomassa leffan nimeltä Timbuktu, joka kertoo fanaattisten islamistien saapumisesta  Maliin, tarkemmin sanottuna Timbuktuun ja heidän täysin järjettömästä väkivallastaan. Minä tykkäsin kovasti, teema kiinnosti ja kosketti. Protagonistiperhe eli perinteisessä teltassa kaupungin ulkopuolella, mutta kaikki tapahtuu nykyaikana, käytössä on mm. kännykät, se tuntui alussa vähän oudolta. Naapurit ovat jo paenneet jidahisteja, mutta Kitane vaimoineen ja tyttärineen haluaa jäädä ja toivoo, että ajat muuttuvat ja naapurit palaavat. Elokuvassa näytetään mm. yhden pariskunnan julma kivitys ja miten kulttuurihistoriallisia paikkoja hävitettiin, kun kaikki vanha kiellettiin.  Naiset pantiin käyttämään sukkia ja käsineitä ja tietenkin huivia. Musiikki kiellettiin ja samoin jalkapallo. Fantastinen on mielestäni kohtaus, jossa pojat harjoittavat vastarintaa leikkimällä jalkapalloa imaginäärisellä pallolla, sitä eivät sentään shariasotilaat voineet kieltää. Leffa on järkyttävä, mutta toisaalta niin kaunis, henkeäsalpaavia kuvia ja kaunista musiikkia. Timbuktu on Oscar-ehdokas parhaan ulkomaisen elokuvan sarjassa.