Montag, 19. Oktober 2015

Sunnuntain suupalat

Olimme eilen kahden ystäväpariskunnan kanssa syömässä siinä ravintolassa, jonka nimi ei suomen kielessä kuulosta kovin kivalta, se on nimittäin Tappo. Tässä tapauksessa se on ilmeisesti italian kieltä ja tarkoittaa korkkia.
Saimme alkupalaksi jotain, jota emme ole koskaan ennen syöneet, nimittäin ranskalaisia perunoita tryffelin kanssa.


Eipä olisi tullut meikäläisen mieleen yhdistää näitä kahta, mutta ne oli yhdessä aivan uskomattoman iiiiiihania, edellyttäen, että pitää tryffelistä. Tryffelisienet taitaa olla sellaisia, että joko niitä rakastaa tai sitten vihaa ja minä rakastan niitä yhtä paljon kuin suklaatryffeliäkin.
Talo tarjosi lopuksi kaikille digestiivin, joko grappaa tai ramazottia, mutta kun en halunnut mitään alkoholia, toivat minulle pikkupikkuriikkisen suklaakakun. Kuvasta ei varmaan oikein näy, mutta se on todella sellainen kakkuvuoan näköinen sormustimen kokoinen suklaakonvehti.


13 Kommentare:

  1. Paljon namia, vaikka tryffelin maku ei kumma kyllä ole ihan ekana himolistassani ;)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. De gustibus non est disputandum, sanoi mun latinan opettaja.

      Löschen
    2. niin ne viisaat sanoo kuiteskin kiisstellään.

      Löschen
  2. Minä en ole vielä osannut päättää pidänkö tryffelistä vai en, olen vain pari kertaa maistanut sitä :)

    AntwortenLöschen
  3. Minä en erityisesti pidä tryffelistä,sitä kerran raastettiin pastan päälle enkä ollut wau! Pitäisi ehkä kokeilla uudestaan.Hih,Tappo,,,espanjaksi se on Tapa....

    AntwortenLöschen
  4. Saako teillä nyt sitten tryffeleitä?

    AntwortenLöschen
  5. Näyttipä annokset hyviltä. Tuo suklaakakku oli hauska makupala.

    AntwortenLöschen
  6. Minäkin olisin ehkä tarttunut mieluummin tuohon minipieneen herkkuun. Mutta makuasioista ei kannatakaan kiistellä. Vaan syödä se mikä omassa suussa on herkkua.

    AntwortenLöschen
  7. No jo oli teidän ravintolaa nimellä paiskattu. Kuule, sulle on haaste blogissani.

    AntwortenLöschen
  8. Pitäisi kai nyt sitten ostaa ensin sika tai koira ja kouluttaa niitä etsimään ja kaivamaan tryffeleitä metsästä, niitä löytyy kuulema jo suomalaismetsistäkin. Herkullisia korvasieniä en enää viitsi syödä vaikka sienistä pidän, nämä tryffelit voisivat olla pikantti lisuke – mutta että ranskiksien päälle :O

    AntwortenLöschen
  9. Olen joskus saanut pastan päällä tryffeleitä jossain, eikä syntynyt surta intohimoa, muta ei myöskään mitään inhotusta. Seitsemän tammea on nyt istutettu sekä tryffelien että tammenterhojen toivossa. Etenkin oravamme odottavat viime mainittuja.

    Laivalla ei nettiyhteys toimi edelleenkään muuta kuin ylimmässä kerrokseea eli hukkaan meni isompi hyttimme kera hyvä työpöydän. Jotain kiitosta sentään: Tilava ja hyvälaatuinen vuode eli selkä piti ja uni maistui.

    <3

    AntwortenLöschen