Helteellä museoon

Saksan tämän vuoden lämpöennätys mitattiin eilen Bernburgissa, se oli +39,5C ja päivä oli meilläkin yksi niitä pahimpia. Kun emme viitsineet jäädä kellariin, vaikka siellä olisikin tekemistä (silityspyykkiä) ja katsomista (TV), päätimme lähteä vaihteeksi jonnekin muualle ja otimme kohteeksi Wuppertalissa olevan Skulpturenpark Waldfrieden, jossa oli tällä kertaa kansainvälisestikin  tunnetun taiteilijan , Markus Lüperztin tuotantoa,
Wuppertal on hyvin kukkulaista maastoa ja puistokin on ylhäällä kukkulalle ja parkkipaikalta ylö kiivetessä tulikin heti hiki ja istuttiin ensimmäiseksi kahvilaan juomaan jääkylmä Rhababerschorle.
Schorleksi saksalainen nimittää juomaa, jossa on puolet kuplivaa kivennäisvettä ja toinen puoli mehua tai viiniä. Weissweinschorle on aika yleinen juoma sille, joka haluaisi vähän viiniä, mutta ei voi juoda paljoa, kun on autolla liikkeellä.
Kukkula on sen verran korkealla ja metsäinen, että ilma oli siellä paljon parempi kuin meillä kotona.

Museopuisto on 14 hehtaarin kokoinen ja kuului aikanaan wuppertanilaiselle teollisuusmiehelle, joka oli asennuttanut jokaisen penkin viereen peltilaatikon, jossa oli puhelin ja niin hän pystyi jo ennen kännyaikaa hoitamaan työasiat puistostakin käsin.

Näyttelyhalli  oli onneksi ilmastointi.

Meillä oli onni, että parhaillaan oli tosiaan Lüpertzin näyttely, sillä pidän hänen töistään, sekä maalauksista että veistoksista.

Tämän kaverin tekin tunnette, siinähän on itse Ludwig van Beethoven.

Kakkoshalli olikin sitten kuin sauna, siinä ei ollut ilmastointia ja katselimme mieluummin ulkoapäin.

Syksyllä näyttelyhalleissa järjestetään konsertteja, pitääpä panna korvan taakse muistiin.