Sonntag, 20. November 2022

Marraskuun surua ja iloa

Viime päivien surullisin uutinen oli naapurin kiltin kissan kuolema. Nyt meidän autotallin katolla asuva sininen  lammas on  ihan yksin. R.I.P. , Maya.

 Tämä marraskuu on taas ollut aivan mahtava.





Eilen oli Bonnin naisten museossa taidenäyttelyn avajaiset, jonne naapurimme ja ystävämme oli päässyt mukaan muutaman ”puutyönsä” kanssa, sinne ei ihan ketä vaan huolitakkaan.



Ihan hyviä töitä siellä oli näytteillä, mutta parasta illassa oli katsella naisia, varsinkin vanhempaa polvea, feministejä henkeen ja vereen ja illan puheista kävi ilmi, että naistaiteilijoilla on todella vaikeaa, miesten tauluista maksetaan monta kertaa enemmän kuin naisten eli silläkin alalla riittää vielä tekemistä. Naisten palkasta tuli mieleen tämä piirros

Hei pomo, Martin on nyt virallisesti Martina. Oho, sittenhän minun täytyy heti vähentää palkkaa.


Kuvakaappaus Hilbring

Näyttelyn yksi erikoisimmista exponaateista oli tämä, en vaan kehdannut mennä ihan lähelle kuvaamaan. Hiuksissa oli isojen kukkien joukossa mm. Mersun tähti ja peffasta emme päässet selville oliko implantti vai ehta.


Keittiön vesihana oli kalkkiintunut, oli pakko ottaa kuva Allumiehen konstruktiosta, itse olisin pistänyt etikkavettä muovipussiin ja sitonut pussin hanaan kiinni, mutta kävihän se noinkin ja toi hymyä arkeen.





4 Kommentare:

  1. Allumies on kekseliäs. :-)

    Mayalle hyvää matkaa kissojen taivaaseen. <3

    AntwortenLöschen
  2. Hmmm. Taidankin ottaa mallia teidän kalkkipuhdistuksista. Mutta harkinnassa on vielä, kumman vinkkiä suosin; muovipussi vai kulhorakennelma???

    AntwortenLöschen