Kiinalaiset kaverit ja muitakin vieraita

 Hiljaisten koronavuosien jälkeen alkaa majoitus- ja ruokatoiminta taas normalisoitua. Päinvastoin kuin monet baarit ja ravintola, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, Allula on pysynyt pystyssä ilman asiakkaita ja valtion tukia. Kesäkuussa oli meillä vajaan viikon mieluisa Suomi-vieras ja myöhemmin serkkutyttö, kiva oli nähdä häntäkin. Nyt alkaa olla tilauksia heinäkuulle tai oli jo, sillä kiinalaiset ystävämme ( yhden täkäläisen "persun" mielestä vakoojia, me olemme kuulemma niin tyhmiä, että emme tajua asiaa) olivat täällä viikonloppuna ja kertomista riitti, sillä viimeksi tapasimme (tietenkin koronan takia) kolmisen vuotta sitten.

Jaksaisin kuunnella vaikka kuinka kauan heidän kertomuksiaan. Mies tuli 80-luvulla Saksaan opiskelemaan insinööriksi, koska silloin ainakin Kiinassa sanottiin, että saksalaiset insinöörit ovat maailman parhaita. Hongkongissa asuva täti maksoi Lufthansan kalliin lennon, jotkut muut joutuivat matkustamaan junalla Siperian kautta ja ennen lentoa Saksaan D oli viikon tädin luona Hongkongissa ja häntä opettettiin elämään "lännessä". Tädin mies oli amerikkalainen ja hän antoi D:lle mukaan pussin, jossa oli kaikenlaista, mitä lännessä tarvitaan, mm. kortsuja, joita kaveri ei tuntenut, sillä siihen aikaan Kiinassa harrastettiin seksiä vain kun oltiin naimisissa.

Pariskunta asuu Münchenin lähellä ja heillä oli vaikea aika, kun toisen isä oli vakavasti sairastunut eivätkä he päässeet Shanghaihin häntä katsomaan. Heti kun oli lentoja ja mahdollisuus saada viisumi (ovat Saksan kansalaisia), toinen tärkeän työasian takia, toinen läheisen vakavan sairauden takia, he lensivät Shanghaihin. Siellä odotti kahden viikon karanteeni, aviopari ei määräysten mukaan saanut olla yhdessä. Mutta ystävämme X on hyvä järjestämään asioita ja haki gynekologilta todistuksen, että hänellä on muka vaihdevuosien takia psyykkisiä ongelmia eikä hän uskalla olla yksin ja yhteismajoitus järjestyi. Kun huone oli aika pieni, D soitti entiselle koripallokaverilleen, joka tunsi hotelliketjun pomon ja heti järjestyi iso huone ja parempi ruoka. Kun Shanghaissa tuli se televisiossakin näytetty lockdown, jossa kadut oli tyhjiä, pariskunta oli ehtinyt Hainanin saarelle, sielläkin vaadittiin karanteeni Shanghaista tuleville ja sieltä he saivat luksushotellista huoneen, joka oli merelle ja jossa oli parveke. Etätyöt saivat kivasti tehtyä ja kun korona tuli Hainaniin, pariskunta oli ehtinyt lentää jo 92v äidin luokse Pekingiin. Äiti ja tämän kanssa asuva tytär eivät ole muuten tähän mennessä saaneet koronaa eli Kiinastakin löytyy sellaisia. Valtio maksoi siellä kaikkien ihmisten kalliit PCR-testit, täällä se piti itse maksaa, jos ei ollut positiivinen.

Nyt meillä on varauslistalla vieraita Australiasta, Hampurista ja Westfalenista ja yritetään löytää kalenterista sopivia aukkoja, kun on muutenkin jo konsertteja, patikkaretkiä, viinin maistiaisia Bayerin hienossa viinikellarissa (Aspiriinillä tienataan niin paljon, että ostetaan parhaita viinejä), synttärikutsuja. lääkäriaikoja jne. Kivahan se on, että joku haluaa meidän seuraa ja ystävät ovat todella kullan arvoisia.

Pelkäsimme, että oleanterimme kuolee, mutta näyttää elävän, vaikka kukkia ei niin paljon kuin ennen. Nyt odotellaan taas kovia helteitä, huh.