Samstag, 31. August 2024

Sustainability, mitä se on suomeksi?

 Sustainability - avoidance of the depletion of natural resources in order to maintain an ecological balance.

 Meillä käytetään aurinkosähköä, sen pitäisi riittää ainakin 10 kk vuodesta sekä auton lataamiseen että taloussähköön.




Sadevettä keräämme tynnyriin, sillä kastelemme kukat.


Eilen kuulin serkulta, että nyt voi viedä pahvilaatikotkin uusiokäyttöön. Nykyäänhän ihmiset ostavat paljon netin kautta ja esim. meidän naapuripariskunnalle tulee keskimäärin kaksi pakettia päivässä, heillä on jopa talon edessä paketteja varten iso postilaatikko, jonne pakettiposti jättää paketit, täällähän ne kannetaan vielä kotiin. He saattavat tilata vaikka kilon jauhoja tai hammastahnaa netin kautta. Itsekin toki tilaamme netistä, mutta ei nyt ihan sellaista mitä lähikaupasta saa, mutta jonkun verran paketteja tulee ja niiden mukana paljon pahvia, jota sitten joutuu pilkkomaan paperiroskikseen. Nyt on olemassa sovellus, josta voi katsoa lähimmän repacket-liikkeen ja sinne voi viedä pahvilaatikot uusiokäyttöön, niitä ei tarvitse edes taitella pienemmäksi. Serkku asuu kuuden asunnon talossa ja porukat vievät autotalliin laatikot ja hän heittää ne autoonsa ja vie repacketille. Tuskin nuo meidän naapurit ovat halukkaita samaan, he ajavat jopa autolla 750 m leipomoon, sustainability on heille vieras sana jopa saksankielisenä (=Nachhaltigkeit).

Ikoninikin korjautin enkä ostanut uutta, hah hah, hyvä vitsi. Se on siis restauroitu, näkeehän siitä tarkka silmä, että on ollut halki, mutta hyvä noinkin. 



Freitag, 23. August 2024

Rivitalon omistajan iloja ja tippiasiaa

Alkukesä oli aika sateinen ja on todella haitannut maanviljelystä ja sato tulee olemaan kehno, esim. vehnää ei ole 30 vuoteen tullut näin vähän,  mutta toinen puolisko on ollut muutamasta pahasta hellepäivästä huolimatta hyvä kesä, on voitu istua varjossa lukemassa  tai kestitä illalla vieraita terassilla ja nauttia rehevistä kasveista, jotka kiittävät alkukesän sateista.






Pihassa oli tosi kivaa kunnes naapurit tällä viikolla saivat terassilleen lasikaton ja uuden markiisin. Asumme rivitalossa ja naapuri on siis lähellä,  aivan rajalle ei saa rakentaa, mutta nyt kävi niin, että tyypit olivat tilanneet konstruktion niin, että se on vain 12cm meidän rajasta ja kauhulla seurasimme tilannetta. Tuo kaunis päätykappale on siis meille päin ja kun istun ulkona aamulehden kanssa, voin aina välillä ihailla sitä.


Tässä lopullinen tulos


Meillä on itsellä lasikatto ja se on täysin eri maata ja tarpeeksi kaukana rajasta. Nyt tässä ihmetellään tuota naapurin systeemiä, mm. emme tajua minne sadevesi johdatetaan ja vähän pelkäämme, että se tulee roiskumaan meidän terassille. Nyt tässä odotellaan, että sataisi ja näkisimme miten systeemi toimii tai pahimmassa tapauksessa ei toimi. Onneksi tykkäämme kovasti naapureistamme, itse asiassa he ovat hyviä ystäviä, muuten tulisi vielä pahempi olo.

Työmiehet puhuivat huonoa saksaa, olivat ilmeisesti itäeurooppalaisia (diletantteja). Kun tuli aika poistaa vanha markiisi, kaverit sanoivat, että asia ei kuulu heille, he poistavat sen vain jos saavat tarpeeksi tippiä ja tästä juttelin sitten suomalaisen ystäväni kanssa, joka ei voinut tajuta, että täällä ”joutuu” aina antamaan juomarahaa. Se ei ole niin organisoitu juttu kuin nyt esim. Kanadassa oli, jossa sai laskun maksulaitteeseen ja siinä oli tarjolla 10, 15 tai 20% ja joku niistä piti valita, siellä tippi ”kuuluu” tarjoilijan palkkaan. Täällä annetaan tippiä kampaajalle, kosmetologille ja työmiehille, jotka tulevat taloon , ja me olemme maksaneet tänä vuonna aurinkopaneelien laittajille, kivetyksen tekijöille, putkimiehelle, yhteensä ehkä 400€.  Ravintolassa annetaan yleensä noin 10% ja se on tarjoilijalle verotonta kun se annetaan  Olen aina inhonnut tippisysteemiä, mutta jos ei anna mitään, tuntee itsensä kitupiikiksi ja kuka nyt sellainen tahtoo olla. Ravintolassa annetaan tarjoilijalle 5- 10% ja se on verovapaata, jos ja kun tarjoilijan ja asiakkaan välille on syntynyt henkilökohtainen ”suhde” ja asiakas haluaa kiittää hyvästä palvelusta. Kun nykyään jopa Saksassa maksetaan ravintolalasku usein kortilla ja haluaa maksaa kortilla myös tipin, se tuottaa ravintolalle lisätyötä ja ravintola ei välttämättä anna koko tippiä tarjoilijalle ja jotkut ravintolat eivät hyväksy tipin maksua kortilla. Toisaalta on nyt tarjolla sovellutus, jonka avulla tippi menee suoraan tarjoilijan tilille.

Suomessahan ajatellaan aivan oikein, että tällaiset maksut ovat veropetosta ja sitähän ne oikeastaan ovatkin. 


Sauvakävelyllä näkyi tänään taas iso ryhmä joutsenia, olivat vaan sen verran kaukana, etten saanut kännyllä oikein hyvää kuvaa.




Sonntag, 11. August 2024

Krakovan keikka

 Ja taas pakattiin matkalaukku ja lähdettiin Krakovaan, jonne olimme saaneet kutsun synttäreille. Vuokrasimme huoneen täältä ja olimme oikein tyytyväisiä sekä sijaintiin että ylipäänsä huoneeseen. Lähistöllä oli kivoja kahviloita, joista sai hyvää aamiaista. Kävelimme ympäri ämpäri kaupunkia, yhtenä päivänä jopa 16km, katsomista riittää Krakovassa.

Näin puolisaksalaisena, jonka on ollut pakko elää keskiaikaista elämää käteismaksujen kanssa (saksalainen rakastaa käteistä ja käyttää vielä kuparicenttejä) ihailin puolalaisten korttimaksuja ja aivan loistava idea oli ratikkapysäkkien lataamismahdollisuudet.









Satuimme oikeaan aikaan Mariankirkkoon, jossa on upea saksalaisen Veit Stossin tekemä kaksoisalttaritaulu, joka avataan aina kello 11:50. Ylemmässä kuvassa on tilanne ennen avaamista

ja toisessa kuvassa vasemmalla näkyvä nunna on juuri avannut taulun


Kirkko on muuten vähän liian ylikuormitettu, mutta tuo alttaritaulu on todella taideteos. Allumies entisenä kuoripoikana tuntee lähes kaikki nuo raamatun kohtaukset, itse olen aika avuton niissä asioissa, pitäis varmaan lukea uudestaan.

Kävimme tietenkin myös juutalaisessa kaupunginosassa, mutta sinä päivänä satoi niin etten juuri ottanut kännykkää esille. Tässä kuvassa on saksalaisten hävittämistä haudoista tehty muuri.


Synogoogaan pääsi ihan helposti, kun taas täkäläinen synagooga on tarkasti varjeltu, edessä seisoo aina poliisiauto ja sisälle pääsee vain, jos on varannut ajan ja näyttänyt henkilötodistuksensa



Jugend-talojakin löysimme, vasemmalla ylin on Laulavan sammakon talo

Syy Krakovan keikkaan oli kummipojan syntttäriviikonloppu ja se alkoikin juhlavasti Wielitzkan suolakaivoksen juhlasalissa jousikvartetin säestämällä hienolla illallisella. Opin siellä, että englannin kielen sana salary tulee suola-sanasta, suolahan on ollut tärkeä maksuväline.


Nyt on juhlat juhlittu ja arki alkanut, täällä kitketään rikkaruohoja ja matkalaukkua ei tarvitse muutamaan viikkoon pakata. 


Mittwoch, 7. August 2024

Matkalaukkuelämää

 Kanadan jälkeen pakattiin taas matkalaukku ja lähdettiin Münsteriin, jossa oli yhden kaveriporukan vuositapaaminen. Münster on nätti kaupunki ja siellä on paljon historiaa, mm. 30v sodan rauha allekirjoitettiin siellä vuonna 1648. Kaupungissa on kiva tunnelma, paljon opiskelijoita ja paljon polkupyöräilijöitä ja todella kivoja kauppoja, suosittelen.






Taidettakin oli tarjolla, mm. dominikaanerien kirkossa nykyajan kuuluisimman (kalleimman) saksalaisen taiteilijan, Gerhard Richterin Foucault´n heiluri


Picasso-museokin Münsterissä on , sen edessä oleva kivetys on hieno, sitä tosin tuskin huomaa sen yli kävellessä eli se pitää kuvata ylhäältä.

Foto Stadt Münster


Hotellimme parvekkeelta saimme nähdä joen rannalla vihkitilaisuuden

Kotonakin tapahtuu, saimme jossain välissä etupihan kivetyksen valmiiksi ja pääsemme lataamaan automme wallboxista ikiomalla aurinkosähköllä.


Meillä on tänä vuonna satanut tähän mennessä yhtä paljon kuin menneinä vuosina koko vuonna ja sen huomaa kasveista, hortensiassa on ämpärin kokoisia kukkia


ja auringonhatut (vai mikä tuo on suomeksi) on ainakin puoli metriä pitempiä kuin normaalisti