Miten ihmeessä aika kuluu niin nopeasti, kohta loppuu jo lokakuukin. Karmean kesän jälkeen syksy on ollut hyvä, nurmikkokin on taas hengissä hurjan helteen jälkeen.
Rakastan Ranskassa näitä keijukukkia, sirokesäkynttilä suomeksi ja vihdoinkin ne lähtivät hyvin kasvamaan meilläkin
Lokakuun alussa pidimme naapureiden kanssa perinteinen syysjuhla, tällä kertaa teemana oli Pohjoismaat (vaikka en kuulunutkaan järjestyskomiteaan) ja tarjolla oli mm. loimulohta ja mölkkyä pelattiin innolla, bileet kestivät kolmesta iltapäivällä kello yhteen yöllä, silloin piti t-paita vaihtaa lämpimämpään asuun.
Taidettakin on nähty ja kuultukin. Olin Kölnin saneeratussa oopperatalossa. Sitä saneerattiin 14 vuotta ja kustannukset nousivat alunperin budjetoidusta 250 miljoonasta eurosta 1,5 miljardiin, näin täällä meillä!
Düsseldorfissa kävimme edesmenneen saksalaisen Jörg Immendorfin näyttelyssä ja tykättiin kovasti
Olen ollut pitkään vapaaehtoistyössä kun naapurin 86v on ollut aivohalvauksen jälkeen toipilaana kotonaan. Olen kuljettanut häntä lääkäriin ja hoitanut ostoksia ja harjoittanut kävelyä ja vienyt ruokaa. Alussa oli helpompaa, mutta nyt madame on taas alkanut epäillä, että lääkärit, jotka pelastivat hänen henkensä, antavatkin hänelle aivan turhaan verenpainelääkettä ja statiineja kun hän itse vannoo, että fermentoidut japanilaiset pavut ovat paljon tehokkaampia ja vaarattomampia, joskus meinaa mennä hermot.
Vielä vajaa kaksi viikkoa ja nää lähtee syyslomalle, kiva kiva.











Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen