Posts mit dem Label . ystävät. werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label . ystävät. werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Montag, 18. April 2022

Mikä pääsiäinen!

 Olipa kerrankin loistava pääsiäissää.



Valkovuokkoni tajusi vihdoin tulla esille, vähän myöhässä.




Lauantaina laiskottelin kirjan ja kahvin kanssa ja haistelin tuomen oksaa.



Joku brain dead pässinpää oli maalannut hakaristin meidän autotallin oveen. Ei tässä voi kuin ihmetellä mitä jonkun ihmisen päässä tapahtuu.


Onneksi kummipojalla oli aikaa tulla pelastamaan ja hakaristin päälle tuli nyt kukkakimppu. 


Tänään kutsuimme naapurit brunssille. Tein mm. parsapiirakkaa ja fetapinaattinyyttejä, jotka meni hyvin kaupaksi. Kuvat jäi näköjään ottamatta, hah hah, on sentään kuva täytekakkupohjan aineksista


ja viettelysten kakusta, jonka tein ilman katkarapuja kasvissyöjille, koristeena punaista paprikaa

Vieraat oli tyytyväisiä ja isäntäväki myös. Aurinko porotti niin, että oli pakko jakaa vieraille olkihattuja.


Hyvää pääsiäismaanantaita!

Samstag, 5. März 2022

P niinkuin prkl

 Kaj Stenvall on maalannut aivan loistavia tauluja poliitikoista, toivottavasti tuo motiivi Putiinista Nürnbergin oikeudenkäynnissä vielä joskus toteutuu.


Jopa Saksan Spiegel-lehdestä löytyy artikkeli Stenvallista, josta olen aina tykännyt. Meidän portaikosta löytyy juliste, jonka mukaan olemme olleet Stenvallin näyttelyssä vuonna 2000.


Kölnin Philharmonia on saanut Ukrainan värit.👏


Viime Suomen matkalla poikkesin Finlaysonin kauppaan ja myyjä kertoi saksalaisten tykkäävän näistä astiapyyhkeistä, hyvä idea, ostin niitä varalle, voin viedä jollekin tuliaisena ja kaksi kertaa olen jo vienyt ja hauska juttu, että molemmilta kavereilta sain seuraavana päivänä kuvan, jossa pyyhe on pöytäliinana aamiaispöydällä. Hauska juttu, että naiset ovat olleet saman miehen kanssa naimisissa tai siis toinen on edelleen.


Tulppaanit on nyt halpoja, kappale 60 centtiä, vein eilen 30 tulppaanin kimpun tuliaisina.



Keskiviikkona oli tuhkakeskiviikko ja silloin Saksassa on tapana syödä kalaa, sen jälkeen torstaina alkaa sitten paastoaika. Lähdimme spontaanisti kreikkalaiseen ravintolaan ja saimme todella hyvää merianturaa, se on ehdottomasti lempikalani. Ei tarvinnut edes itse filetoida.




Karnevaalithan loppuvat tuhkakeskiviikkona ja arvatkaapas miten koronahelpotukset edistivät tartuntoja, aivan mielettömästi tartuntoja 20-29 vuotiailla, sen olisin osannut minäkin ennustaa. Naapurissakin on yksi sen ikäluokan edustaja aika kurjassa kunnossa, tuskin jaksaa kulkea portaat yläkertaan. You have made your bed, now lie in it.

Sonntag, 8. November 2020

Korona ja luonto

Olen lapsuudessani pitänyt luontoa itsestään selvänä asiana, josta ei sen enempää tarvinnut puhua. Suomessa oli kaikkialla puhdasta luontoa (jos ei nyt muistella sitä kaunista kotitaloni lähellä olevaa pientä järveä, johon paikkakunnan tapettitehdas laski estottomasti kaikki likavetensä ja myrkkynsä). Kun sitten muutin Keski-Eurooppaan, aloin jo vähän enemmän tajuta, mikä rikkaus luonto Suomessa onkaan, ei se olekaan kaikkialla itsestään selvää. Eilen olimme ystäväpariskunnan kanssa patikoimassa Eifelin kukkuloilla noin tunnin matkan päästä kotoa ja totesimme, että korona-aikaan luontoa imee entistä enemmän itseensä. Miten ihanaa oli patikoida reilut kolme tuntia puhtaassa ilmassa ja nauttia maisemista. Meille on tullut tavaksi, että jompikumpi pariskunta etsii sopivan reitin, ottaa jotain pientä purtavaa mukaan ja tarjoaa sitten illalla kotona jotain ruokaa. Eilen oli meidän vuoro ja valitsimme Himmel & Ääd (taivas ja maa) nimisen 11 km lenkin. Aamulla paistoin piknikkiä varten nopeasti italialaisia salamimuffinsseja ja ai että ne oli hyviä. Paistoin ne noissa paperivuoissa ja ne oli helppo kuljettaa. Ei ollut viimeinen kerta kun niitä tein.






Nyt on taas keuhkot puhdistettu.

Mittwoch, 14. Oktober 2020

Kattaus herroille

 

 Olimme viikonloppuna kuuden porukalla syömässä kivassa paikassa vajaa 50km  kotoa. Yövyimme myös siellä, sillä kukaan ei halunnut jättää hyvät viinit kokeilematta ja ajaa yömyöhällä takaisin kotiin. Ennen kaikki oli iisiä ja itsestäänselvää, mutta näinä ihmeellisinä aikoina täytyy miettiä kuinka monta ihmistä saa olla yhdessä ja saako yöpyä vieraassa osavaltiossa, kun itse asuu koronahotspotissa toisessa osavaltiossa. Viime viikolla kaikki vielä onnistui, nyt ollaan muuttamassa määräyksiä.
Oli kiva viettää laatuaikaa ystävien kanssa ja herkutella. Yksi ravintolan herkuista on tuossa kuvassa, kala- ja liharuoan välissä tarjottu ns. Herrengedeck. Herrengedeck tarkoittaa suoraan käännettynä kattausta herroille, sellaiseksi kutsutaan usein esim. olutta ja snapsia, mikä on yleinen miesten tilaus. Tämän Herrengedeckin saimme myös me naiset. Valitettavasti kuvasta puuttuu kattauksen toinen juju, se oli konjakkilasissa tarjottu häränhäntäliemi, joka siis tarjoiltiin tuon "sikarin" kanssa. Sikari koostui filotaikinaan laitetusta suussasulavasta häränhäntäpalasta, "tuhkana" toimi maustesekoitus. Enpä ole ennen saanut noin kreatiivista ja herkullista ruokaa.


Dienstag, 10. März 2020

I can't get no desinfiction





Radiossa sanottiin, että ihmisten hamstraustyyli riippuu kunkin kaupunginosan asukkaiden sivistystasosta. Rikkaat ystävämme asuvat pikkuisen alemman sivistystason kaupunginosassa ja heidän kaupoistaan ei löytynyt viime viikolla jauhoja, ei vessapaperia eikä purkkiananasta (kukahan sitäkin syö?) kun taas meillä oli kaupoissa kaikkea ruokatavaraa. Ainoa asia, jota ei saa mistään, on käsidesi, sitä ei saa mistään. Maanantaiaamuna meidän Aldilla (Aldi on Saksan suuri discounter, Lidlin kilpailija siis) oli ollut pitkästä aikaa käsidesiä, mutta se oli loppuunmyyty kymmenessä minuutista, vaikka sallittu ostomäärä oli rajoitettu kolmeen pulloon. Monet apteekit valmistavat ainetta itse, netistä löytyy reseptejä. Itse emme ole ainetta juuri tarvinneet, riittää kun pesee kädet. Minun täytyy tosin tässä ripittäytyä ja tunnustaa, että en ole käynyt kahteen viikkon kuntosalilla, jossa on kyllä parempi putsata kahvoja, joihin koskee.
Olemme vältelleet yleisiä kulkuneuvoja ja yrittäneet liikkua paljon ulkona, jopa aivan karmealla säällä suurin osa patikkaporukasta lähti perjantaina Siebengebirgen vuorille patikoimaan. Kuva on otettu Ölbergiltä eli Öljyvuorelta ja normaalisti sieltä on hienot näkymät alas Reinille, mutta eipä ollut nyt näkymiä minnekään. Aika iloista porukkaa kaikesta huolimatta ja yksi rakastunut pariskuntakin joukossa mukana. Halaukset ja kättelyt on julistettu pannaan.


Sunnuntaina saimme sen verran aikaan, että kutsuimme ystäväpariskunnan syömään. Me olimme vähän suunnitelleet marraskuulle yhteistä lomamatkaa Uuteen Seelantiin, mutta nyt tuli kyllä stop. Onneksi meillä ei ole lähiaikoina lomamatkoja tiedossa. Kaksikin ystäväpariskuntaa joutui peruuttamaan matkan Etelä-Tiroliin, kun Italia sulki rajat. Viime viikolla he saivat vielä viestejä varaamiltaan hotelleilta, jotka rukoilivat, että eivät vaan peruuttaisi tuloaan, vaan tulisivat hengittämään raitista alppi-ilmaa.

Kun kaikki on nyt niin tylsää ja väritöntä, niin tässä pari vähän väriä.

Sunnuntain alkupala eli punajuuricarpaccio, rukolan, appelsiinifileiden, vuohenjuuston ja saaristolaisleipämaapähkinäcrunchin kanssa punaviinivadelmadressingillä.


Ja meidän etupihan kevättä.
KEEP HEALTHY AND STAY HAPPY<3<3<3

Samstag, 22. Dezember 2012

Aatonaatonaattona

reippahasti käyvät askeleet ja on tehty hunajapähkinöitä jouluaaton juustotarjotinta varten

ja pullotettu isosta kanisteristamme neitseellistä kreetalaista oliiviöljyä naapureiden joulutervehdystä varten (hyasinttien asemasta☺)

ja siivottu takkahuone perinpohjaisesti, mutta ilmeisesti takkaan laitetaan vain kynttilöitä palamaan, sillä jouluaatoksi on luvassa +15°C. En tykkää.



Allumies lähti joulukuusta hakemaan ja huomenna saamme jouluvieraita Korvatunturiakin kauempaa,  meille tulee nimittäin taas Kiinan pukki. Tykkään