Donnerstag, 11. Dezember 2025

Joulutorilla

 En kovin usein käy joulutoreilla, koska useimmilla myydään vaan krääsää, mutta eilen oli lehdessä suositus käsityöläisten joulutorista komean linnan pihassa ja lähdimme sinne eikä petytty. 



 
Meroden linna on alunperin 1100-luvulta, mutta on kärsinyt paljon sodista ja paljon on jouduttu kunnostamaan


 Tässä kuvassa oleva ylimmäinen ikkuna aukesi pimeän tullen ja sinne ilmestyi elävä enkeli toivottamaan vieraille saksaksi, ranskaksi ja englanniksi hyvää joulunalusaikaa






Paljon oli myynnissä käsityöläisten tuotteita, joulukoristeita, koreja, koruja, neuleita, ruokia jne




ensi vuonna uudelleen❤️

Mittwoch, 3. Dezember 2025

Suruviesti joulua odotellessa


Jos alkaa ahrista, ota vinkist vaari: Ripottel kardemummaa uunipellil ja lait pelli vartiks uunii 75 astesse.

Ja sit viäl!
Kastel vanha villasukka Toluhu
ja heit sukka soffa al.

Istu ja nauti elämäst ilma joulustressii:
Talo tuaksu tuarelt pullalt ja juur siivotult.

Pimiä o kuiteski.

(tekijä tuntematon)

Tuon loitsun sain 17v sitten blogiystävältäni C:ltä. Kun en ollut pitkään aikaan kuullut hänestä mitään, lähetin toissailtana sähköpostiviestin ja kyselin kuulumisia. Eilen sain hänen tyttäreltään viestin, äiti oli kuollut juuri sinä iltana kun viestini tuli. Mikä yhteensattuma! Täällä palaa nyt ensimmäinen adventtikynttilä hyvän blogiystävän muistolle ja joulukuuseen ripustan hänen tekemänsä keramiikkakoristeet❤️

Montag, 10. November 2025

Viime viikolla

 sain vieraakseni yhden vanhimmista lapsuuden ystävistä ja meillä riittikin puhumista


Kiertelimme kaupunkia, oli ihan kiva sää vaikka onkin jo marraskuu ja askelmittariin tuli usein 12km.


tuomiokirkossa



Trianglen tornista on hieno maisema kaupungille



Kävimme tietenkin myös vanhassa roomalaishaudassa, joka on aivan lähellä meidän kotia.

Suomalaistytölle tuli muutenkin ihmeellistä nähtävää, kun satuimme oluttupaan, jossa istuimme drag queenin viereisessä pöydässä ja vanhat paikalliset keikkuivat ja lauloivat karnevaalilauluja.

Eilen lähdimme taidemessuille ja siellä riitti taas katsottavaa ja mielestämme tällä kertaa paljon kivaa nähtävää, mm. Otto Dix‘n työmies ja morsian, hinta 95000€

 
tai Botero, siinä ei tainnut lukea hintaa eli se pitää kysyä myyjältä


Tämä taulu on Anselm Kieferin „Herbsttag“ eli syyspäivä, omistettu Rainer Maria Rilken samannimiselle runolle


Kaikista eniten pidimme japanilaisen taiteilijan VÄRIKYNILLÄ tekemästä isosta taulusta



ja Andy Warholin Kölnin tuomiokirkko on melkein yhtä hyvä kuin tuolla edellä oleva valokuvani (:-


Marraskuussa alkaa jouluruusuni aina kukkia❤️





Samstag, 1. November 2025

Gdanskin kautta Kyprokselle

 Oikeastaan oli puhuttu Gdanskissa käymisestä, mutta kun lennot oli kalliita ja huonoon päivänaikaan, muutettiinkin suuntaa ja lähdettiin ystäväparin kanssa Kyprokselle. Lensimme Larnacaan ja sieltä jatkoimme vuoka-autolla Paphlokseen, jossa asuimme viisi päivää ja toiset viisi päivää olimme Nikosiassa. Mehän emme ole mitään rantalomailijoita eli emme tarvitse hiekkarantaa. Sää oli täydellinen, aina 25-30C ja sininen taivas. Asunnot kummassakin paikassa oli täydelliset ja pidimme ihmisistä ja nautimme kaupunkien siisteydestä, Saksa voisi ottaa mallia. Ihmiset oli todella ystävällisiä ja kaikki puhuvat tietenkin englantia. Huomasin tässä juuri, että en ole kovin paljon kuvia ottanut, mutta tässä muutamia



Paphos






Menimme myös demarkaatiolinjan läpi turkkilaiselle puolelle. Tuli vähän mieleen Berliini. Turkkilainen puoli tuntui rajalle hyvin rähjäiseltä, mutta sitten menimme bussilla Girnen rantakaupunkiin ja siellä oli siistimpää ja saimme herkullisen kala-aterian.










                                  Kakopetria

Poikkesimme Omodoksen kylään ja kappas vaan, maailma on pieni, törmäsimme siellä pariskuntaan, johon tutustuimme kolme vuotta sitten Israelissa.



28.10 oli Kreikan kansallispäivä, ns. Ochi-päivä ja kaikkialla oli marssia ja musiikkia. 

Mittwoch, 1. Oktober 2025

Jännitysloma vieraille ja itsellekin

 Olimme suomivieraiden kanssa Moselin laaksossa ja alku oli erikoisen jännittävä. Päätimme kiivetä vastapäiselle kukkulalle katsomaan linnan rauniota.


Kulkijoille oli laitettu hauska infotaulu, jossa kerrotaan miten kauan menee minkin luontoon heitetyn roskan maatumiseen. Esineille on annettu hauskat nimet, esim. Covidmaski oikealla on Maultäschle, joka on sananmukaisesti turpalaukku, nimi on tunnettu svaabilaisten raviolista. 450v kestää sen lopullinen häviäminen luonnossa.


Tässä vaiheessa meitä vielä nauratti, mutta kun olimme kiivenneet puoliväliin, ei enää naurattanut, sillä ylhäältä alkoi kovalla jytinällä pudota isoja kiviä alas polulle. Kenkääni osui yksi, mutta onneksi oli paksu kenkä jalassa, muuten olisi käynyt huonosti. Kyllä meille tuli kiire paeta alas ja jouduimme ottamaan eri tien. Pian sen jälkeen kunta laittoikin polulle kulkukiellon.




Perjantaina oli vähän pilvinen päivä



mutta lauantaina kaikki näytti erilaiselta


Viiniä kasvaa kaikkialla, Moselilla aika jyrkissäkin rinteissä. Tämä on vielä loiva, tykästyttiin vain tuohon oranssiin taloon. 





Tarjosimme vieraille tyypillistä syksyruokaa = sipulipiirakkaa ja Federweisser, jota saa vain syksyllä, se on jonkinlainen viinin esiaste


Näitä maisemia jaksaa katsella