There is always time for teatime

Meillä juodaan paljon teetä, aamuin ja illoin. Juomme yleensä darjeelingia, jota säilytetään ikivanhassa Liptonin purkissa. Tuttavat yrittävät joskus antaa lahjaksi uuden purkin, mutta no way. Vihreä tee on ollut terveellisen maineessa ja estää kuulemma syöpää, mutta emme pidä siitä ja juomme aina mustaa teetä. Tällä viikolla luki lehdessä, että vihreässä teessä on paljon myrkkyjä, joten siitäkin syystä jatkamme mustan teen juomista.
Tee haudutetaan japanilaisessa rautapannussa, joka on ensinnäkin kaunis ja toiseksi siitä saa kuulemma vielä rautaa, sillä teehän estää raudan imeytymistä. Tuo pannu on siinä mielessä epäkäytännöllinen, että painava kansi putoaa helposti kaadettaessa, mutta ainahan sitä pitää tehdä myönnytyksiä estetiikan takia.

Tämän komean teepakkauksen saimme ystäviemme pojalta Kiinasta. Hommasin hänelle aikanaan kiinalaisten ystävieni kautta harjoittelupaikan kiinalaisesta filmiyhtiöstä ja nyt hän on opiskelut päätettyään päässyt filmialalle Shanghaihin. Teen hän toi kiitokseksi avustani, jota ilman ei ehkä olisi Kiinaan päässyt.


Koulun kotitalouskirjassa oli scones-resepti ja "skonsseja" leivoin aina ystäväni Marjan kanssa innokkaasti.
4 dl vehnä- tai grahamjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
50g margariinia
1,5 dl maitoa
Kuivat aineet sekoitetaan, vatkattu margariini ja maito lisätään nopeasti sekoittaen.
Taikina jaetaan kahteen osaan, jotka taputetaan jauhotetulla kädellä pellille pyöreiksi kakuiksi. Ne jaetaan neljään osaan, pistellään ja paistetaan +250° C.