Pidin matkallamme ehdottomasti eniten Burmasta eli Myanmarista. Se on aikanaan ollut Kaakkois-Aasian rikkain maa, mutta herrat kenraalit ovat tehneet siitä yhden maailman köyhimmistä maista. Kaikesta huolimatta ihmiset siellä ovat niin ystävällisiä, että sellaisia saa muualta hakea ja esimerkiksi thaimaalaiset tuntuvat siihen verrattuna epäystävällisiltä.
Auringonlaskut oli niitä matkan highlighteja.
U Bein-silta on yli kilometrin pituinen tiikkipuinen silta, jonka yli me kävelimme toiselle puolelle järveä
ja sieltä lähdimme soutuveneellä odottamaan auringonlaskua, joka sitten näytti tällaiselta:
Mandalayn kaupungin kukkula on yksi paikoista, jonne mennään nimenomaan auringonlaskua ihailemaan, niin teki tämä munkkikin:
Vau mikä auringonlasku!
AntwortenLöschenSaitteko siis tavaranne vihdoin kotiin?
Uskomatonta! Upea tosiaan on tuo auringonlasku. Myös siltakuva on kaunis. Lisää, bitte!
AntwortenLöschenAivan upeita nama kaksi alimmaista! En osaa valit akumpi on lempikuvani.
AntwortenLöschenMolemmat.
:)
SAitteko siis laukut/tulivatk operille?
ps. laitoin juuri kutsun blogiini - minakin olen kuvannut munkkeja ;)
Marita: juu, eilen aamupäivällä soi ovikello ja iloinen yllätys eli matkalaukut tuli.
AntwortenLöschenClarissa: Se silta oli kyllä hieno elämys, mutta vaikea kuvata illalla, kun vene oli vinossa ja vähän keikkui. Sillan kuva on Amitav Goshin kirjan Der Glaspalast kannessa(en tiedä, onko kirjaa käännetty suomeksi) ja se oli meille siitä tuttu.
M'man: kiitos, kaikki tuli perille ja meili lähtenyt sinulle