Mittwoch, 3. Dezember 2008

Joulua harjoitellessa

Kun sunnuntaina vielä käveltiin paljain varpain Phuketin hiekalla (jonne en muuten ikinä haluaisi lomailemaan!), niin nyt on totuteltu adventtiaikaan ja kylmään ilmaan. Ulkona satelee lunta, mikä on meillä aika harvinaista, mutta se auttaa tunnelmaan. Samoin Positiivareiden joulukalenteri, joka on joka vuosi yhtä ihana.
Matkalaukut on edelleen kateissa ja siellä meidän valokuvat. Nyyh!!!


Joulu on joskus helmikuussa,
joskus syyspimeässä
syyskuussa, kun niiksi tulee
ja järvet jäässä
sisällisesti, meissä.
Minä pystytän aina silloin
tällöin joulupuun
kun sattuu ja juhlamieli
yllättää
- sisällisesti, varkain -
ja sieppaan sen taas pois
kenenkään huomaamatta
vaikka kesken juhlan
kun senkertainen juhlamieli on
palanut loppuun.
Sillä tavalla se ei kulu,
ei kuivu eikä varise.
Joulu on, kun joku nostaa
katseensa, ojentaa kätensä.
Kun rakastettu tulee kadun yli
eikä vielä,
ei vielä huomaa.
Kun lapsi liikahtaa maailman
kohdussa ja sanoo:
- Minä tuon rauhan ihmisten
keskelle,
minä tulen.

Lassi Nummi

Kommentare:

  1. Voi harmi niitä laukkuja! Toivottavasti saatte ne pian!

    AntwortenLöschen
  2. Positiivareiden joulukalenteri on tuttu minullekin. Kaunis on tosiaan. Samoin kuin tuo Lassi Nummin runo. Joulun sanoma hienosti oivallettuna. Pitääpä pistää talteen.

    AntwortenLöschen
  3. Marita: harmi todella ja nyt sanoivat, että ne tulevat ehkä vasta ensi viikolla, vaikka ovat vain 200km päässä Frankfurtissa. Sanoivat, että "he kyllä tuo ne sitten kotiin" ja kiitin iroonisesti erinomaisesta palvelusta. Paikallislehdessä oli iso artikkeli asiasta, kun kukaan ei saanut matkatavaroitaan ja monet oli hellevaatteissa menneet koneeseen ja oli tarkoitus pukea talvivaatteet sitten kentällä ennenkuin lähtevät kuuden tunnin junamatkalle talviseen Baijeriin. Siinä sitten vaan shortseissa ja sandaaleissa lumeen.
    Clarissa: sain sen runon muutama vuosi sitten ystävältäni joulukortissa.

    AntwortenLöschen