Sonntag, 15. März 2009

Yellow is the colour....

Ei taida meiltä sisältä löytyä paljonkaan keltaista, vaikka väristä pidänkin. Albumista kyllä löytyi jotain keltaista, mm. Snappertunan kirkko ja vastakohtana Ananda-Buddha ja herkullisia kanttarelleja meidän keittiöstä ja paprikaa Astin torilta Italiasta. Anost on kylä Morvanin luonnonpuistossa Burgundissa, jossa olemme viettäneet varmaan ainakin kymmenen pääsiäistä ystäviemme pienessä talossa.


Väriin sopivana musiikkina vanha rakas:
Eingestellt von um
Labels: ,

8 Kommentare:

  1. Anonym15. März 2009 um 12:41

    Ennen tykkäsin keltaisesta värinä enemmän, kumma että värimakukin muuttuu. Rentukoita en ole täällä kovin paljon nähnyt, niitä oli kotikylän puron varressa. Munkin kotipaikkakunnan kirkko on nykyään keltaiseksi maalattu ja oudoksun sitä yhä. Upea Buddha.

    AntwortenLöschen
  2. mizyéna15. März 2009 um 13:44

    Kivoja nää värikollaasit :)

    Hauskaa kun olet takaisin linjoilla :)

    AntwortenLöschen
  3. Jael15. März 2009 um 14:26

    Kiva kollaasi,hyvinhän sulta löytyi tuota keltaista, varsinkin ihanat ovat kantarellit (joita en täällä saa:-( ja paprikat ja Buddha tietenkin..

    Ja Donovanin ja Baezin ihanaa klassikkokappaletta on ihana kuulla!

    AntwortenLöschen
  4. Allu15. März 2009 um 14:45

    Soili: kyllä se värimaku muuttuu ja joskus palaa joku väri taas takaisin.
    mizyéna: ajattelin sua siellä Kiasman Choosing my Religion-näyttelyssä
    Yaelian: ai, teiltä ei saa kanttarelleja, ne on ihania, varsinkin sellaiset pienikokoiset. Tuota Donovanin ja Baezin kappaletta me ennen aina laulettiin tekstillä Yellow is the colour of my true love's TEETH, olipas vitsikästä.

    AntwortenLöschen
  5. Clarissa15. März 2009 um 18:28

    Hienot kuvat ja Ananda-Buddha on mahtava, jo kokonsakin puolesta.
    Keltainen väri on liitetty oppimiseen, sen on sanottu parantavan muistia, arvostelukykyä ja päätöksentekokykyä. Siitäkö johtuu, että koulu-ja opiskeluaikana vaistomaisesti pidin kovasti keltaisesta.
    Tuo Donovanin laulu kuuluu Car Car'n (Riding my car) ohella meidän perheen "lastenlauluihin" , ahkerasti soitettiin LP:tä, ilman keltaisia hampaita tosin:)

    AntwortenLöschen
  6. Allu16. März 2009 um 14:49

    Clarissa: Riding my car on hyvin tuttu mullekin

    AntwortenLöschen
  7. Anonym17. März 2009 um 09:49

    Hieno kollaasi.
    Musiikki vei nuoruuteen :)

    AntwortenLöschen
  8. Allu17. März 2009 um 13:21

    Nurkkalintu: joo, se musiikki oli kauan kauan sitten...

    AntwortenLöschen

Abonnieren Kommentare zum Post (Atom)