Dienstag, 26. Mai 2009

Aku ja Agricola



Meillä oli eilen mielenkiintoinen keskustelu suomen kielen ytimekkyydestä. Suomeksi voi niin hienosti yhdellä sanalla sanoa monta asiaa. Time is money ja siitä syystä kannatan, että suomen kielelle annetaan sen ansaitsema asema maailman kielenä. Miksi tuhlata aikaa ja sanoa englanniksi 'the committee that takes care of negotiations concerning the truce', jos suomeksi voi sanoa aseleponeuvottelutoimikunta. Tai miksi sanoa "I wonder if we ought to go or not", jos suomeksi voi sanoa yhdellä sanalla "lähtisimmeköhän".
Muistan, kun me joskus saksaa opiskellessamme mietimme, miten käännetään "talkoot" vieraalle kielelle. Nyt löysin netistä englanninkielisen käännöksen "a group of people gathering to work together, for instance, to build or repair something."
Nyt siis kaikki oppimaan suomea!

Kuva lainattu täältä

Kommentare:

  1. Suomessa on ollut varsin voimakas talkooperinne. Muistan lapsuudesta, kun kylän heiniäkin tehtiin yhdessä talkoilla. Sitten tuli paalikoneet ja muut. Ei taida ihan muualla olla vastaavanlaista perinnettä...
    Monet saksalaiset kauhistelevat suomen pitkiä sanoja, vaan kyllä yhdyssanoilla voi tiivistää niin mukavasti.

    AntwortenLöschen
  2. ihan tuuri ett jotain tapahtunut Agricolan jälkeen :)

    Talkoita ei muualla tehdä.
    Byalag dagsverk voi ruattiks sanoo.


    Kuullemma ei ole "sopivaa", mut kyl ruattalaiset sanoo "lagom"

    AntwortenLöschen
  3. Kirjoitat asiaa, - ja hauskasti :D
    Mites me nyt näitä suomi-talkoita veisimme eteenpäin?

    AntwortenLöschen
  4. :D
    Loistopostaus!
    Makin olen pitanyt "luentoja" suomenkielesta taalla naille "ulkomaalaisille" esim juuri naista pitkista lauseista jotka voi suomeksi sanoa yhdella sanalla.

    Esim. "was it maybe because he did not think about it, or?" > suomeksi: Ajattelemattomuuttaansakohan?

    Toinen esim. "a horse without femail rider" > suomeksi: ratsastajattaretta :D
    ...tahan viimeiseen paasivat kylla kuittamaan, etta eiko "hevonen ilman naisratsastajaa" ole ihan vaan "hevonen" ... :D

    Suomi on YKKONEN!

    AntwortenLöschen
  5. kato nyt tätäkin: no ei Stadtverordnetenversammlungen ja Waffenstillstandsunterhandlungen nekään nyt niin kovin lyhyitä ole (:-
    Hannele: no pitäähän Ruattissa joku vastine talkoille olla, kun ootte niin lähellä Suomea
    Nurkkalintu: niin, mietipä mitä voitais tehdä
    MaaMaa: toi "ajattelemattomuuttaansakohan" on loistava sana, pitää pistää muistiin

    AntwortenLöschen
  6. Olipa kiva postaus.
    Mehän voisimme göra talkoarbete (suom. ruots) ja opettaa maailmalle: käyttäkää yhdyssanoja, säästäkää aikaa.
    Toinen nykyaikaan sopiva näkökanta: suomenkieli on tasa-arvon kieli. Esim. sana "myyjä" on saksankielessä
    Verkäufer tai Verkäuferin, der Verkäufer tai die Verkäuferin tai ein Verkäufer tai eine Verkäuferin. Siis: yksi sana sisältää kaikki nuo muodot.Ei tarvitse päätään vaivata turhilla pohdinnoilla, että mikä tähän nyt sopii parhaiten.

    AntwortenLöschen
  7. Minua viehättää suomenkielessä kaikki hauskat uudet sanat ja ne eri vivahteet, millä jotain asiaa voi kuvata. Huppari on paljon kivempi sana kuin Kaputzenpulli, päikkäri kuulostaa kivemmalta kuin Nickerchen.

    AntwortenLöschen
  8. Juu, samaa yritän minäkin sanoa, mutta... Ja toinen on, että ihmiset valittavat suomen ääkkösistä, minunkin nimessäni on YKSI, ja se riittää muka, että nimeni tunnistetaan suomalaiseksi.

    AntwortenLöschen
  9. Muistaakseni norjan dugnad vastaa talkoita. Norjassa ilmestyy Dugnad -niminen etnologinen lehti.

    Sanokaas te saksankielisellä alueella asuvat, että miten yleisesti käytetään tällaisia muotoja kuten, FreundInnen, KollegInnen ym? Ne ovat minulle tuttuja akateemisista teksteistä.

    t. Helena

    AntwortenLöschen
  10. Clarissa: minäkin vihaan noita feminiinejä ja maskuliineja, yksi muoto riittäisi.
    Soili: niin on, suomen kielessä on paljon herttaisia sanoja
    kato nyt tätäkin: ääkköset on tosiaan sellainen perisuomalainen juttu
    Helena: jännä kuulla se norjalainen sana, ei ole osunut eteeni koskaan. Kyllä Saksassa ilman muuta käytetään esimerkiksi sanaa Lehrerin, jos on naisopettajasta kysymys. Ja Angela Merkel on "Frau Bundeskanzlerin".
    Tosin entisen DDR:n puolella käytettiin tietääkseni ainakin ammateista miespuolista sanaa ja naisinsinööri oli (ja olisko vieläkin?) Ingenieur eikä Ingenieurin kuten länsi-Saksassa.

    AntwortenLöschen
  11. Tässä esimerkki R. Meyn yhdyssanojen käsittelystä laulussa
    "Von Kammerjägern, Klarsichthüllen, von dir und von mir".
    http://www.youtube.com/watch?v=XeWrSWPx4ok

    AntwortenLöschen
  12. Clarissa: joo, Reinhard Meylla on ollut aika hauskoja tekstejä

    AntwortenLöschen
  13. Kyllä Ruotsissa voi tehdä talkoita, suomenruotsiksi "talko(-t-n)" tai ihan ruotsiksi arbetsgille (-t-n). Tuon on muuten huomannut, että suomenruotsi on ihan oma kielensä, eikä ruotsalaiset oikeastaan hirveästi ymmärrä jos käyttää niitä sanoja mitkä Suomen ruotsintunneilla oppi!

    Suomenkielessä on paljon sanoja, joille ei löydy vastineita muista kielistä ja se jos mikä on hauskaa kun niitä yrittää jollekin selittää! ;D

    AntwortenLöschen
  14. TaiNa: on se suomenruotsi vähän oma kielensä. Puhuin ruotsalaiselle työkaverille kerran täytekakusta nimellä fyllkaka, muttei kaveri ollut sellaista sanaa ikinä kuullut.

    AntwortenLöschen
  15. Allu: Hihii, fyllkaka är tårta på svenska. :D

    AntwortenLöschen