(Kesä)tuulen varjossa

Eilisessä DIE ZEIT-lehdessä oli suosituksia kesälomalukemiseksi, mutta en nyt tällä hetkellä suosituksia tarvitse, kun sain vihdoinkin aikaiseksi alkaa lukea Tuulen varjossa. Jo viisi vuotta sitten sitä kehui Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer kirjallisuusohjelmassa telkassa ja meillä on ollut se kirja jo usean vuoden ja mies on tyrkyttänyt sitä minulle, mutta en ole jostain syystä ottanut sitä käteeni, mutta nytpäs otin, enkä helposti haluakaan kädestä laskea, niin sen koukkuun jäin.


On se tunne, että nyt on vasta oikein kesä, kun on lämmintä ja saa istua iltaisin pitkään terassilla (Saksan oloissa) valoisassa kesäillassa, mutta kun katsoin kylppärin ikkunasta ulos, näin jotain kamalaa: pihlajanmarjat ovat hyvää vauhtia muuttumassa punaiseksi. Niin paljon kuin niistä punaisista marjoista pidänkin, se on aina muistutus siitä, että kesä alkaa kääntyä syksyä kohti. Vaikka juurihan se vasta alkoi!


Huomenna ajellaan Belgiaan Bruggeen tapaamaan suomalaisia ystäviä, jotka ovat siellä muutaman päivän kaupunkilomalla. Olimme siellä lokakuussa, mutta se on niin ihana kaupunki, että sinne jaksaa mennä vaikka kuinka usein ja on ihana taas tavata lapsuudenystävää. Sunnuntai-iltana ajellaan sitten taas takaisin kotiin. Mutta sitä ennen grillataan tänä iltana vieraille valkosipulin kanssa marinoitua lampaan filettä ja Bratwurstia, jota tarjotaan perunarucolasalaatin ja oikein kylmän italialaisen roseeviinin kanssa ja jälkiruokana on basilikaminttusorbettia. Nam nam!
Bon weekend!