Kun tulen vanhaksi minä pukeuden violettiin
ja punaiseen hattuun joka ei rimmaa eikä sovi minulle.
Ja eläkerahoilla minä ostan brandya ja kesähansikkaat
ja silkkisandaalit ja sanon ettei meillä ole varaa syödä voita.
Kun väsyttää istun jalkakäytävällä
ahmin kaupassa maistiaisia ja painelen hälytysnappuloita
ja kolisutan kepilläni rauta-aitoja
korvaukseksi nuhteettomasta nuoruudestani.
Menen sateeseen aamutossut jalassa
ja poimin kukkia vieraiden ihmisten puutarhoista
ja opin syljeskelemään.
Sinä saat pitää karmeita paitoja ja kerätä lisää läskiä
ja syödä kaksi kiloa nakkeja kerralla
tai pelkkää leipää ja pikkelsiä koko viikon
ja hamstrata kyniä ja lasinalusia ja muuta roinaa laatikoihin.
Mutta nyt meidän täytyy pitää säädyllisiä vaatteita
ja maksaa vuokra kiltisti eikä puhua rumia kadulla
ja näyttää lapsille esimerkkiä.
Meidän täytyy kutsua ruokavieraita ja lukea sanomalehdet.
Mutta ehkä minun pitäisi jo vähän harjoitella?
Etteivät ihmiset hämmästy ja säikähdä sijoiltaan
kun minä yhtäkkiä olen vanha ja pukeudun violettiin.
Jenny Joseph
Suom. Alice Martin
Hih;D Kiitos aamun nauruhetkestä Allu!
AntwortenLöschenHykerryttävän upean ihana. Tuohon aion pyrkiä!
AntwortenLöschenAamuni alkoi hymyllä korvasta korvaan, kiitos Allu!
perjantain pakkasista
Heljä
Lila on mun lemppariväri jo nyt :)
AntwortenLöschenKiitos varoituksesta, joka sai hyvälle mielelle! =)
AntwortenLöschenMikä IHANA runo! Kepeästi nousee askeleeni tänään...
AntwortenLöschenMie jo harjoittelen sitä violettiin pukeutumista.... Runo sai hyvälle tuulelle!
AntwortenLöschenAllu, minä pukeuduin tänä talvena täydellisesti violettiin elämäni eka kerran! Sen lisäksi aion lisätä alastonuintieni määrää,valvoa yökaudet, sanoa rumia sanoja, juoda liikaa punkkua (aina silloin tällöin), rakastella kirsikkapuun alla, tehdä lumienkeleitä, ryhtyä Euroopan kiertolaiseksi, matkustaa rahtilaivoilla, opetella uusi kieli, mennä latinotanssikurssille tai opetella purjehtimaan, tehdä mitä huvittaa ja koota vielä kerran yhteen meidän vanha hippiporukka.
AntwortenLöschenTästä tulikin mieleen yksi Oscar Wilden lause...laitan sen blogiini nyt!
Yaelian: ole hyvä vaan, aamukahvin lisukkeena vähän hauskaa
AntwortenLöschenHeljä: tosiaan hykerryttävä, en muistanutkaan enää sellaista sanaa
mizyéna: no sähän aloitat nuorena
Nurkkalintu: ollos hyvä vaan
Soili: no niin sitä voi positiivisesti vaikuttaa vanhoihin luihin (:-
Helena: oletko alunperin Itä-Suomesta kotoisin, kun sanot mie? Tulee karjalaiset vanhempani mieleen.
Leena: sulla on taas loistavia suunnitelmia tälle vuodelle. Kävin jo katsomassa Wilden viisasta lausetta blogissasi.
THANK YOU!
AntwortenLöschenfor supporting me in my struggle for achieving justice for my rights to my pictures. RESPECT!
KIITOS!
Ihana! <3 Ja Leenahan näyttää oivaltaneen elämän tarkoituksen! ;)
AntwortenLöschenAllu, en olis muistanut koko Wildeä juuri nyt, mutta sinä inspiroit minua!
AntwortenLöschenEn toteuta noita kaikkia vielä tänä vuonna...osa on jo menossa...pari vuotta, niin sitten Ukkometso pääsee vapaaksi.
Tänään taisin hullaantua sisustukseen...
Hehhee, hauska on! Minä en aio pukeutua violettiin, kun se on ainut väri, josta en oikeastaan tykkää. Mutta noita muita hommia voisin harkita...
AntwortenLöschenBLOGitse: you are welcome
AntwortenLöschenMaiku: Leenalla riittää energiaa vaikka mihin
kato nyt tätäkin: kyllä mä violetista tykkään, feminismin väri. Olen aina naisten puolella.
Niin ja silloin voi puoliso vain kysyä: Vieläkö hän sinua rakastaa, tuollaista vanhenevaa, rupsahtavaa, junasta jäänyttä, rattailta pudonnutta, toisten vedettävää. Ehkäpä hän hipaisee poskeasi, hymyilee ja sanoo: "Putoa rauhassa rakkaani, odotan sinua asemalla"
AntwortenLöschen- Hienoa!
Sira: *grins*
AntwortenLöschenPakko vastata taas tällä samalla kuin joskus aikaisemmin lainatessani Iisakin päivänä Heli Laaksosta. Muistatko?
AntwortenLöschenTule viäl semne aamu ko mää herä ilman kello oikke aikasi,
keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,
ole oven taka vartomas ko L.Lehtose Leninkiliikke
myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,
autta valikoittema heijä suurimma,
vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu,
Aurjoefärisek kunnolliset tukisuka,
ja merinovillasep polvelämmittime,
naapurkaupast peessik kenkä
ja paffilaatikoruskia poplari.
Mää haise eukalyptukselt,
viäm pal tila takapenkil,
hymyilen ko suamempystykorva,
mut kiältäyryn kaikest,
sano: emmää muist,
emmää jaks,
emmää ol ikä ennenkä,
ko mää olen tottunu juur näi.
Enkä meina pualtvuassatta orotta.
Clarissa: toki muistan, se on niin ihana ja mäkin kun vielä poljin Monarkin kans aikanaan.
AntwortenLöschenHienoa, minä pukeudun pinkkiin jo nyt :)
AntwortenLöschenHannele: no kyllä mä vähän sua ajattelinkin tuota postausta tehdessäni
AntwortenLöschenOlen Lapista kotoisin, siksi sanon mie ja sie sekä puhun myös h:n päältä. Murthet ovat somia!
AntwortenLöschenHyvää viikonloppua!
:D :D Tää oli aivan mahtava! :D
AntwortenLöschenMeidän mummu on alkanut iän myötä puhumaan enemmän ja enemmän irstaita juttuja ja muutenkin olemaan höpömpi. Toiset luulee, että se on vanhuuden höperö, mutta mä näen ja kuulen rivien välistä kuinka mummu hihittää puseronkaulukseen kun näkee muiden järkyttyneet ilmeet ;D Ihan tahallaan ja omaksi huvituksekseen se irstailee.
:D
MaaMaa: mä kun luulin että meidän mummo on ainoa vallan irstaaksi ruvennut! Mäkin aina sen jutuille hihittelen ja katson kun muilla korvat punastuu. :)
AntwortenLöschenSiralla oli myös hauska pala.
Helena: vau, ehta lappilainen!
AntwortenLöschenMaaMaa ja Maiku: sellaisia mummoja tarvittais enemmänkin