Osa reitistämme meni muuten Jaakontietä eli Camino-pyhiinvaellustietä olisi voinut jatkaa matkaa vaikka Santiago di Compostellaan asti. Kollaasin vasemmalla puolella olevassa merkkitaulussa on Caminon sininen simpukkamerkki.
Kotimatkalla poikettiin maalaistaloon katsomaan tulppaaneja, mutta ne olivat jo liian auki, joten jätin ostamatta. Sieltä saa poimia itse tulppaaneja, maksaa 15 senttiä kappale.
Sen sijaan ostimme kilon valkoista parsaa ja kokeilimme illalla uutta reseptiä, jossa parsa paistetaan oliiviöljyssä ja joukkoon tulee tomaattipaloja, kevätsipulia ja karhunlaukkaa, jonka sesonki on meneillään. Syödäänköhän Suomessa karhunlaukkaa? Lehdet näyttää aika lailla kielon lehdiltä ja kasvi tuoksuu valkosipulille.
Tänään onkin sitten huonompi tuuri, sillä tulossa on kesäpäivä ja +25°C ja mitä tekee meikäläinen: lähtee jo kello neljältä oopperaan ja istuu siellä näin kauniilla ilmalla kuusi tuntia kuulemassa Wagnerin Meistersinger. Mistäs mä tiesin talvella lippua tilatessa, että tulee näin hieno päivä?!
Ah!, Wagneria. Allu, kyllä niitä aurinkoisia päiviä vielä tulee.
AntwortenLöschenVoi näitä sun puukonkääntöjä: Jokiforellia, patikontia siellä jossakin ja sitten vielä parsaa...,jota en koskaan ole saanut Suomessa hyvää.
Mietä odottaa dementiakoti. Minä hukkasin viime viikolla varsin uuden kännykkäni. Se oli anorakin taksussa ja tasku jäänyt auki. Kumarruin tuhat kertaa puutarhassani ja sinne se jonnekin. Lähettelin sähköposteja sinne sun tänne, että 'soittakaa nyt hemmetti ja pitkään', kunnes muistinkin telefonin olevan äänettömällä. Oli pakko ottaa pienet huilit. Sittan aivot kirkastuivat. Minkä värinen puhelin? Kiven värinen. Missä mulla kiviä? Japanilaisessa puutarharinteessäni. Ja siellähän se nökötti, 'my lifeline'.
Parsa on namia, tulppaanejakin olisin ostanut, kyllä niistäkin iloa muutamaksi päiväksi. Karhunlaukkaa silloin tällöin, tyttäreni sai vihanneslaatikossaan tällä viikolla.
AntwortenLöschen(ei äänetön puhelin järkevä edes puutarhassa :)
AntwortenLöschenVoi ettà tuo on inhottavaa, kun ei lòydà lompakkoa. Meni osamatkaa sitten ihan mònkààn. Onneksi kuitenkin lompsa lòytyi. Eikòhàn se oopperakin ole ihan yhtà iloista seuraa kuin aurinko :D
AntwortenLöschenSiellà on kyllà tosi làmpimià ilmoja. Tààllà olen muka etelàssà ja ilma on muuttunut aivan koleaksi. Illallakin alle 10 astetta, hrrr.
Leena: minä etsin aina kännykkää, onneksi sille voi soittaa. Avain on isompi ongelma.
AntwortenLöschenHannele: ai sieltä saa karhunlaukkaa, sopii hyvin pestonkin valmistukseen. Äänetön puhelin on aina huono, kun se ei vastaa.
-S-: olis ollut kamala homma hankkia ne kaikki paperit. Raha harmittaa, mutta ajokortin ja rekisteriotteen ja henkilökortin hakeminen olisi työläämpää. Tai sehän olisi ollut hyvä syy lähteä taas käymään Helsingissä henkilökorttia hakemassa. Onneksi mulla on vielä passi hätätilannetta varten, että pääsis matkustamaan.
Olen aivan hysteerinen jo siitä, kun en HETI löydä laukun pohjalta lompakkoa. Sydän melkein pysähtyy. Ymmärrän tunteesi, mutta nythän oli loppu hyvin, kaikki hyvin:)
AntwortenLöschenEsittelit jälleen kauniita seutuja. Onhan meillä kaunista täälläkin, mutta tuo erilaisuus viehättää.
Clarissa: GMTA eli samma här, olen aivan heti kamalan hysteerinen. Parasta juttua Allumies kertoili eilenkin taas meidän patikkaporukalle: Kamputseassa en ensimmäisellä kurkkauksella löytänyt lompsaa repusta ja silloin oli mulle selvä, että se jäi hotellin pöydälle. Sitten heti tuktukilla hotelliin, kun muu porukka meni syömään. Minä jäin tuktukiin istumaan jo paluumatkaa varten ja Allumies juoksi huoneeseen, tuli takaisin ilman lompakkoa, otti kädestäni repun, avasi repun ja kappas vaan, yllätys yllätys, siellähän se lompakko oli ihan omalla paikallaan. Avainta pidän nykyään usein narussa kaulalla, olen ns. Schlüsselkind.
AntwortenLöschenTuntuu tutulta tuo kertomasi lompakkojuttu:) Minullakin on erilaisia avainkaulanauhoja,tällä hetkellä mm. Berliini-logolla varustettu, mutta nyt kiinnostaisi hankkia tällainen: http://smyckenmedsmak.blogspot.com/2010/04/nyckelhalsband.html
AntwortenLöschenAllu,,kyllä niitä aurinkoisia päiviä varmaan tulee vielä tarpeeksi...
AntwortenLöschenHuh,luin postaustasi ja jo pelästyin;mutta olen iloinen puolestasi että kukkaro löytyi ja kaikki sisältö turvassa?
Kauniita kukkia !
Kauniita kuvia. Ja mielenkiintoinen tuo hepreapostaus, kun itse juuri olen joutunut perehtymään hepreaan.
AntwortenLöschenKurjaa kun patikkareissusi meni mönkään, mutta onneksi lompakko oli tallessa. Itselläni on avainneuroosi; ts. aina pitää tarkistaa, että avain on mukana sillä kerran jäin omakotitalon oven taakse, ja vara-avaimen saanti oli enemmän kuin hankalaa.
AntwortenLöschenAh, parsaa, sitä oli jo myynnissä torilla, mutta kallista, Espanjasta. Olis mulle tuo Wagnerkin kelvannut.
Hyvää ensi viikkoa!
Säikähdin todella otsikkoa lukiessani. Lompsa hukassa?
AntwortenLöschenJa mitä kaikkea Sinulla oli siellä!
Eihän niitä rahoja kannata surra, mutta kaikki muut....
Minulta vietiin Brüsselissä olkapäälläni roikkuneesta laukusta, missä minulla on lompsa ja erikseeen paperit sisältävä toinen lompsa(Brieftasche), tuo paperit sisältänyt lompsa. Rahaa tietenkin oli tarkoitus löytää. Tyhjän haukkasivat. Mutta 6 viikon päästä sain henkilöllisyyskorttini takaisin, ajokortti oli mennyt muille maille. Tästä opin niin paljon, että otan kulloinkin mukaan vain ne paperit, mitä tarvitsen matkalla. Jos en tarvitse ajokorttia, sen jätän kotiin, jne.... Vahingosta viisastuu.
Kauniita kuvia katsella Teidän patikkaretkeltä.
Huh, hyvä että lompakko löytyi! Me ei olla vieläkääm saatu anopilta kutsua syömään parsaa... Tosin lapset saivat sitä eilen ollessaan isovanhemmilla viikonlopun yli hoidossa. Poika ei ollut suostunut syömään, mutta tyttö on oppinut tykkäämään.
AntwortenLöschenClarissa: pitäisköhän siirtyä tuollaiseen fiinimpään? Sopis varmaan paremmin mun tyypille.
AntwortenLöschenYaelian: tuleehan sitä aurinkoa ja ooppera oli niin mahtava, että en ole tainnut ikinä niin hienoa esitystä nähdä eli kannatti mennä. Bravoota tuli ja standing ovations.
eka Helena: kiva kun kävit ja kommentoit, pitääkin tulla vastavierailulle
toka Helena: no ei se ainakaan fyysisesti mönkään mennyt, kun kävelin paljon pitemmän matkan kuin muut, kun oltiin kerran pysähdytty ja otettu valokuvia ja juoksin sille paikalle takaisin, kun yksi mahdollisuus olisi ollut, että kameraa repusta ottaessani olisi lompsa pudonnut. Wagner-esitys oli GENIAL, hehkutan sitä nyt varmaan vielä päiväkausia.
Maija: mun on pakko ottaa AINA KAIKKI mukaan, sillä muuten en seuraavalla kerralla muista sitten taas ottaa niitä, mitä tarvitsen
kato nyt tätäkin: muistan miten meidän naapurin poika ei ihan pienenä tykännyt ja söi vaan perunaa ja hollantilaista kastiketta, mutta sitten ykskaks yhtenä vuotena maistoi parsaa ja alkoi pitää.
Kyllä täytyy kaikesta huolimatta olla varovainen. Repusta on helppo toisen napata kukkaro. Minun ystävältäni vietiin rullaportaissa rahapussi Suomen passineen ja pankkikortteineen. Hänelle kävi kuitenkin sen verran hyvä tuuri, että pankkikortti tuli Hampurista takaisin (olivat yrittäneet väärällä tunnuksella liian monta kertaa) ja Suomen lähetystöstä ilmoitettiin, että passi oli siellä. Joku rehellinen ihminen oli löytänyt sen kadulta ja toimittanut sen sinn.e
AntwortenLöschenToivottavasti nautit Wagnerista! Mulla on kerran jäänyt lompakko junaan välillä Belgia - Hollanti, onneksi ei ollut passi siellä mutta ajokortti oli. Kolmen kuukauden kuluttua sain sen takaisin lähetystön kautta rahoineen päivineen! Mutta ollut myös "missä mun lompakko on" paniikki-tärinäkohtauksia.
AntwortenLöschenKarhunlaukka mulle ihan outo asia, mutta tuoretta parsaa; aaaaaaaaaaaah!
Sira: on mullakin kokemusta Etelä-Afrikasta, kun vietiin meidän nukkuessa KAIKKI, mutta onneksi heittivät passin nurmikolle.
AntwortenLöschenHeljä: Mestarilaulajat oli parasta mitä olen ikinä nähnyt oopperassa, hieno lavastus, hyvät laulajat, jotka myös näytteli hyvin. Aika meni kuin lentäen.
Karhunlaukkaa kasvaa Suomessa ainakin Ahvenanmaalla, ja karhunlaukka on hyvää!! Nam nam!
AntwortenLöschenOnneksi sun lompakkosi löytyi :)
Sauerkraut: ei saa vaan sekottaa kieloon, joka on myrkyllinen
AntwortenLöschenNo onneksi lompsa löytyi! Voin kuvitella huolen patikoidessa!
AntwortenLöschenupeita maisemia!!
MaaMaa: Eifel-vuoristossa on ihanat maisemat, mutta sieltä ei tahdo löytyä kunnon ruokapaikkoja. Se on ollut ilmastonsa takia aina vähän köyhempää aluetta eikä sieltä edelleenkään löydy helpolla kivaa ravintolaa ja yhteinen syöminen patikoinnin jälkeen on tuon porukan olennainen osa. Me nimitetään niitä ravintoloita aina Zum dreckigen Löffel eli Likainen Lusikka.
AntwortenLöschen