Sonntag, 9. Mai 2010

Äidille valkovuokkoja

Lapsena kävin äitienpäivänä poimimassa äidille kimpun valkovuokkoja.
Joskus oli ilmeisesti aika lämminkin sää, kun tarkeni olla mekossa


mutta joskus piti olla takki päällä ja jopa hattu päässä


vai oliskohan tämä kuva otettu ennen Ascotin matkaa ja siksi jo hattu päässä??

Kommentare:

  1. Ihana pikku Allu siinä kuvassa! Minäkin muistan miten poimin silloin kukkia äidille!

    AntwortenLöschen
  2. Suloisia kuvia! Mäkin kävin aina pomimassa maalla pihalta kukkia aamupalapöytään, jonka olin isän kanssa kattanut ja laittanut. Jonkun kerran poimin istutettuja krookuksiakin, mutta onneksi äiti ei suuttunut :D

    AntwortenLöschen
  3. Helsingin keskuspuisto vilisi lapsuuteni äitienpäiväaamuina valkovuokkoja poimivia lapsia. Onneksi niitä riitti (ja riittää kuulemma vieläkin). Hurmaavat kuvat olet liittänyt.

    AntwortenLöschen
  4. Täällä meidän leveysasteilla ei valkovuokkoja kasva luonnonvaraisesti :( Istutettuja on ja olen kai kertonutkin, kuinka naapurin pikkutytöt kerran pomivat kaikki omamme ja veivät äidilleen. Eilen löytyi kesäpaikastamme YKSI valkovuokko, sitäkin enemmän se meitä ilahdutti.
    Onnellinen sinä, kun lapsuudestasi löytyy paljon erilaisia kuvia. Harvinaista herkkua meille, jotka olemme syntyneet vuonna xxxx.

    AntwortenLöschen
  5. Voi, tuo hattu! Minulla oli samanlainen, keltainen. Kerran sanoi serkkupoika, että C:lla on potta päässä. Sen jälkeen ekaluokkalaisena en mennyt enää se päässäni kouluun, vaan vaihdoin sen matkalla toiseen,jonka olin pistänyt laukkuun. Nyt kun olen kuviani katsonut, näen, että se ei ollut läheskään yhtä tyylikäs.

    AntwortenLöschen
  6. Hieno hattu sinulla, minä viläkin kieloja poiminut joka vuosi, paitsi nyt vaikeempi kun lehmät niityllä.

    AntwortenLöschen
  7. Ihania lapsuudenkuvia! Olet ollut varsinainen leidi jo pikku mimminä. Oulun korkeudella ei valkovuokkoja toukokuussa poimittu, mutta kakkukahvit veimme äidille sänkyyn.

    AntwortenLöschen
  8. Yaelian: kiitos
    MaaMaa: meidän naapurin poika vei äidilleen toisen naapurin ruusut
    Heljä: en tiennytkään, että siellä kasvaa valkovuokkoja
    Clarissa: mulla on tosiaan harvinaisen paljon kuvia. Silloin ei ollut vielä niin helppo kuvata, filmi ja paperi oli kallista. Hattu ja takki oli tietenkin mullakin keltaiset!
    Hannele: nyt en ole enää hattutyyppi, sinä taidat olla
    Kasselin kyyhky: leidi juu :-)) Isä halusi aina ottaa kuvia, oli pakko olla mallina, vaikka en suinkaan aina tykännyt, mutta nyt on kiva, että on kuvia ja saa kelata lapsuutta taaksepäin niiden avulla.

    AntwortenLöschen
  9. Voi tuota hattua;-) Menikö sulla siinä kuminauha leuan alta? Mulla oli noita joka lähtöön ja väriin.

    Minä kävin yhdellä koskella poimimassa valko- ja sinivuokkoja. Aamulla varhain kun aurinko nousi...

    AntwortenLöschen
  10. Hieno kuva, Allu poimimassa äidilleen kukkia. Meilläpäin eivät vielä kukat olleet puhjenneet äitienpäivän aikoihin. Koulussa esitimme äideille näytelmän.

    AntwortenLöschen
  11. Meillä poimittiin sinivuokkoja ja laitettiin aamiaispöytä kuntoon, kun äiti oli vielä navetassa lypsämässä lehmiä. Onpas siitä pitkä aika...

    AntwortenLöschen
  12. Leena: no varmasti oli kuminauha leuan alla
    Sira: meillä muistaakseni aina valkovuokkoja ja kuvat sen todistaa
    kato nyt tätäkin: pitkä aika mutta silti muistat :-))

    AntwortenLöschen
  13. Näin on tapahtunut sukupolven vaihdos. Äideillemme emme enää poimi valkovuokkoja emmekä muitakaan kukkia äitienpäivänä. He ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Nyt on meidän sukupolvemme vuorossa saada lapsiltamme ja lastenlapsiltamme kukkia äitienpäivänä. Sain 3,5 vuotiaalta tyttärenpojaltani, Leo nimeltään, hänen itse tekemänsä purkkikukkasen tarhatuliaisena. Olipa se hienoa, ja Leo sanoi siihen , että mummi, minä rakastan sinua paljon.

    AntwortenLöschen
  14. Maija: no minä joudun nyt poimimaan itse itselleni.

    AntwortenLöschen
  15. Hieno kuva.
    Lapsuuden leveysasteilla ei eikä samoin täälläkään ole valkovuokkoja eikä sinivuokkoja luonnonvaraisina.
    Mutta täällä on kangasvuokkoja, joka on tosi komea kasvi. Sitä vain ei saa poimia, on ehdottoman rauhoitettu.

    Valkovuokoista minulla on kuitenkin yksi ainut ja sitäkin kauniimpi muisto: Nuorena olin töissä Tampereen eteläpuolella ja keväällä yksi oppilas toi minulle valkovuokkokimpun keväällä. Se ilahdutti meitä kauan luokan pöydällä.

    AntwortenLöschen
  16. Kirlah: ja minä kun olen luullut, että Suomessa on kaikkialla valkovuokkoja. Kangasvuokkoja kasvoi äitini kertoman mukaan Karjalassa. Ja Saksassahan on Küchenschelle myös rauhoitettu kasvi.

    AntwortenLöschen
  17. Valkovuokkoja - niita minakin aina annoin! Joskus todella nuokahtaneita mutta kummasti virkosi kun sai raikasta vetta.
    Kiitos onnitteluista. Ei me kylla ihan nuori pari olla - 20 vuotta kimpassa, 13 naimisissa...
    Mutta me ollaan joskus kun pahaset kakarat - eli hauskaa on edelleen! :)

    BLOGitse

    AntwortenLöschen
  18. Kyllä Allulla on ollut tyyli hallussa jo lapsena,niin muodikkaat nuo kengätkin. Hienoa, että sinulla on paljon kuvia lapsuudestasi.

    Meillä oli äitienpäivänä lunta vielä polveen asti, joten ei niitä kukkasia poimittu vaikka koulukirjat esittelivätkin, miten äitiä voi ilahduttaa valkovuokkoja poimimalla. :( Äiti oli iloinen ihan meidän korteista ja aamukahvista. Nykyään sisko vie äidin haudalle kukkasia, minulla on sinne liian pitkä matka.

    Nyt mun puutarhassa kasvaa mm. valkovuokkoja ja tästä työhuoneen ikkunastani niitä ihailen.

    AntwortenLöschen
  19. BLOGitse: no onnen luku se 13
    Helena: juu, tyyliä riittää, voisin oikeastaan ruvetakin sellaiseksi Stilberater, mitähän sekin on suomeksi (tyylineuvoja?). Muuten ostin viime viikolla melkein samanlaiset kengät kuin tuossa kuvassa.

    AntwortenLöschen
  20. Vaikka tämä on taas alkuperäisen asian vierestä, kirjoitan silti:

    Ilahduin kovasti tuosta Küchenschelle-sanasta ja innostuin katsomaan netistäkin tuota vuokkoa. En ollut koskaan tiennytkään, että hämeen kylmänkukka ja kangasvuokko ovat erittäin läheistä sukua toisilleen, jopa niin, että saksaksi näytti olevan sama nimi molemmilla. Ja näytti olevan tosi paljon muitakin samaa sukua olevia.
    Olen innostunut myös maakuntakukista ja viisastuin niin paljon, että kangasvuokko näyttää olevan nykyään jopa Etelä-Karjalan maakuntakukka.
    Kiitos taas antamastasi valaistuksesta.

    AntwortenLöschen