Montag, 16. August 2010

Toista kertaa Puolassa

Olen ollut tasan kaksi kertaa elämässäni Puolassa: kerran vuonna kivi ja kirves matkalla Saksasta Suomeen Gdanskissa (=Danzigissa) ja nyt sitten Krakovassa. Oli se tunne, että on aivan eri maasta kysymys. Olimme aikanaan buukanneet vaihtelun vuoksi Ruotsin läpi ajon sijaan lautan Gdanskista Helsinkiin, varmaan kolme kuukautta ennen matkaa. Gdanskista olimme samanaikaisesti varanneet (=yrittäneet varata) Puolan virallisen matkatoimiston kautta hotellin kolmeksi yöksi . Kolme päivää ennen matkaa saimme laivaliput ja tiedon, että hotellihuonetta ei ole saatavilla. Laivamatka oli jo maksettu eikä sitä voitu jättää käyttämättä ja niinpä hommasimme sitten ystäviltä koirankopin kokoisen teltan lainaksi ja menimme Sopotin leirintäalueelle. Kokeneet itäsaksalaiset telttanaapurit, joilla oli lähes kaikilla kolmen huoneen ja keittiön teltta, katsoivat vähän säälivästi läntisiä sisaria ja veljiä ja heidän minimaalista campingvarustustaan. Leirialueen vessan lattialla seisoi ainakin 10 cm vettä ja kumisaappaitten puutteessa olin kiitollinen korkeista hollannikkaistani, joiden avulla jalat pysyivät kuivina. Lihakaupoissa ei ollut jääkaappeja, jauhelihaa oli kaupan ikkunalla ja siinä kärpäsillä juhlat. Samoin virvoitusjuomat ja oluet olivat huoneenlämpöisiä ja silloin oli kuuma ilma. Gdanskin parhaassa ravintolassa oli huono kohtelu, ruokalista oli vain puolaksi eikä kukaan puhunut mitään elävää kieltä paitsi puolaa. Minä en halunnut syödä mitään, kun kaikki ällötti, mutta Allumiehellä oli nälkä ja hän yritti kotkottaa tarjoilijalle kanan lailla ja sen verran yhteistyöhaluinen se tarjoilija sitten kuitenkin oli, että osasi ottaa tilauksen kana-ateriasta. Sillä kanalla oli takanaan varmaan 250 lentotuntia, se oli todella sitkeä ja ilmeisesti keitetty pelkässä maustamattomassa vedessä. Olin iloinen, ettei minun tarvinnut syödä sitä. Minä elin unikkokakulla, joka oli hyvää ja suolakurkuilla ja lämpimällä Coca-Colalla. Sen jälkeen ei ollut vuosiin kiinnostusta matkustaa Puolaan, varsinkin kun se laiva oli myös ala-arvoinen. Hytin lavuaarista nousi haisevaa likavettä ja kun se piti vielä kamalaa ääntä, ei tullut meikäläiselle puutetta huonovointisuudesta.


Mutta maailma muuttuu, Eskoseni. Nyt lensimme 1,5 tunnissa AirBerlinin punaisilla siivillä ihanaan Krakovaan, jossa ihmiset olivat erittäin ystävällisiä ja kielitaitoisia. Meillä oli aivan loistava kolmen tähden hotelli. Tämä kaikki saa unohtamaan sen ensimmäisen Puola-katastrofin.

Asuimme aivan vanhankaupungin rajalla viehättävässä seitsemän huoneen hotelli Pugetowissa, jota mielelläni mainostan, sillä se on idyllinen ja rauhallinen hotelli, jossa on loistava aamiaisbuffet ja erittäin ystävällinen henkilökunta. Maksoimme kahden huoneen apartementista aamiaisineen 120 EUR. Kun kaupunki oli täpötäynnä turisteja, oli välillä kiva palata tähän keitaaseen.


..jatkuu

13 Kommentare:

  1. Lumimies on usein liikeasioissa Gdanskissa ja pitää kovasti. Olisin ollut jo mukana, mutta Hänen Majesteettinsa...

    Krakovaan sielu halaa jo historiankin takia, mutta kaupunki on ollut Suomen aikakauslehdissä kovasti esillä viehättävänä ja kiinnostavana kaupunkilomakohteena. Kuvakavalkadisi kyllä mainostaa Krakovaa ansiokkaasti.

    AntwortenLöschen
  2. Krakova on minun matkustuslistalla, itse asiassa en ole tainnut käydä Puolassa ollenkaan. Gdanskiinhan meiltä pääse nykyään suoralla lennolla.

    AntwortenLöschen
  3. Mielenkiintoinen kontrasti eri aikakausilta.
    Tuo kuvasi oli oikein houkutteleva.

    AntwortenLöschen
  4. No huh tuo eka Puola-kokemus ei kuulosta hyvältä. Onneksi annoit maalle toisen mahdollisuuden ja olet ilmeisen positiivisesti yllättynyt :)
    Innolla odotan lisäkuvia ja -kerrontaa!

    :)

    AntwortenLöschen
  5. Joskus toinen visiitti kannattaa... Mies haluaisi kokeilla Suomen matkaa Puolan ja Baltian maiden läpi. En ole vielä lämmennyt ajatukselle. Tosin maat sinänsä ovat minusta kiinnostavia, mutta Suomen matkaan yhdistettynä se reissu olisi minulle liian hektinen. Eiköhän Puolakin ansaitse "oman" lomansa. Mielenkiinnolla odotan jatkoa.

    AntwortenLöschen
  6. Ai te olette jo palanneet hääreissulta! Onpa viehättävän tuntuinen Villa-tyylinen hotelli. Itse en ole käynyt vielä Puolassa, mutta ehkä Sleesiaan vielä joskus tulee lähdettyä, mies kun on siellä evakossa syntynyt.

    AntwortenLöschen
  7. Olen ollut kerran Puolassa, sillä Rooman-matkallamme, kun tuhkapilvi esti lentämisen ja matkustimme Helsinkiin bussilla. Yövyimme rähjäisessä Lomzan kaupungissa keskellä suoaluetta ja hotellimme oli kuin paluu neuvostoaikaan. Sykähdyttävä, ja jotenkin vapauttava kokemus. Gdanskiin haluaisin erityisesti mennä, jo pelkästään Günter Grass-museon takia.

    AntwortenLöschen
  8. Leena: senhän takia mekin haluttiin Gdanskiin, kun se on niin kuuluisa ja hieno hansakaupunki, mutta noissa olosuhteissa jäi moni asia huomaamatta
    Helena: Krakova kannattaa, ehdottomasti
    Clarissa: on onneksi moni asia muuttunut parempaan päin
    MaaMaa: tiesinhän mä toki, että Puola on ehtinyt muuttua
    Kasselin kyyhky: ai, lomalaiset on palanneet. Kummipoika oli ajanut nyt Baltian kautta Krakovaan ja sanoi sen olleen ihan ongelmatonta, vaikka jotkut oli varoittaneet teiden kunnosta.
    Soili: hotelli on Pugetowin palatsin sivurakennuksessa, tosi kiva paikka
    Tuure: kyllä siellä löytyy vielä noita neuvostoaikaisia juttuja maaseudulta, mutta Krakova on ihan eri asia.

    AntwortenLöschen
  9. Puolassa olen ollut vain lentokentällä,mutta olisi ihan kiva mennä sinne,juuri tuonne Krakovaan.
    Mikä ero eilisen ja tämänpäiväisen Puola-kokemuksenne välillä,edellinen kuulostaa oikein yök-vierailulta...

    AntwortenLöschen
  10. Hyvä sijainti tuolla hotellilla, kävelymatkan päässä kaikesta. Menittekö kentältä junalla keskustaan?

    AntwortenLöschen
  11. Yaelian: kyllä siitä ekasta matkasta tuli silloin jotenkin traumaattinen
    Susadim: joo, mentiin sillä junalla, sähän neuvoit ja helppohan se shuttlebussi oli löytää. Rautatieasemalta mentiin kävellen hotelliin. Paluumatka tultiin vuokra-autolla suoraan sieltä hääpaikalta lentokentälle ja se olikin hyvä juttu, sillä sunnuntaina iltapäivällä tuli kamalia ukkoskuuroja.

    AntwortenLöschen
  12. Olen v. -99 ajanut bussilla Baltian ja Puolan kautta Berliiniin maa maalta kansainvälisemmän esperantistijoukon kanssa. Riemua riitti, varsinkin kun jo kotinurkilta saakka oli mukana taitava haitaristi ja joukko oli kovasti laulavaista. Puolassa yövyimme viehättävässä Torunissa, jonne tekisi mieli mennä toistekin, ja Poznanissa. Paikalliset harrastajat esittelivät näillä pikavisiiteillä meille kotikaupunkiaan, ja Poznanissa olimme jopa kaupungin johdon vastaanotolla jyväskyläläisten siivellä, kun heidät oli kutsuttu sinne ystävyyskaupungin edustajina. Hotellit olivat siistejä ja muutenkin kelvollisia. Tiet olivat melko kurjassa kunnossa, niin että matka edistyi hitaasti, mutta muuten jäi hyvät muistot.

    Mieheni kanssa olemme puhuneet, että pitäisi joskus piipahtaa Krakovassa, ja tämä postauksesi antaa kyllä lisää intoa!

    AntwortenLöschen
  13. Anjakar: kyllä ne tiet on viimeisen kymmenen vuoden aikana kovasti parantuneet. Ja itäisessä Saksassa on paljon paremmat tiet kuin täällä lännessä, ne on korjattu meidän solidaarisuusmaksuilla, joita me ollaan jo 20v maksettu. Me maksetaan edelleen veromaksustamme vielä 5.5% ns. solidaarisuusmaksua. Siis en tarkoita tätä valitusmielessä, eihän meidän tarttis maksaa, jos ei olisi tuloja.

    AntwortenLöschen