Mittwoch, 6. Juli 2011

Vuoria ja vuokkoja


Vuoret eivät
puhu turhia,
kalliot eivät
lörpöttele
mutta ne hoivailevat
sydämensä lämmöllä
sinivuokkoja.
Kukaan ei huomaa sitä.
Silmän on vaikea
nähdä
pinnan alle.

- runo:tuntematon
- vuoret ja vuokot: Wilder Kaiser-vuoristo, Tiroli, 03/2007

9 Kommentare:

  1. Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!

    AntwortenLöschen
  2. Helena: Kiitos! Ai runon päivä, no sehän sopikin sitten hyvin.

    AntwortenLöschen
  3. Luulin, että tiesit ja sen vuoksi tämä postaus. Olen muuten ollut tuolla vuoristossa vuonna kivi ja kirves.

    AntwortenLöschen
  4. Totta, aina ei ole helppo nähdä pinnan alle eikä lukea rivienkään välistä.

    Mun piti tänään mennä yhteen Eino Leino aiheiseen tapahtumaan, mutta en ehtinytkään. Mukavaa runon päivän iltaa!

    AntwortenLöschen
  5. Susadim: kiitos, oli mukava ilta
    Hannele: niin

    AntwortenLöschen
  6. Kauniisti sanottu ja vaikka tuossa on surumielisyyttä mukana, yritetään kuitenkin olla vuoren kaltaisia:)
    Niin, kukahan on tuon kirjoittanut?!

    AntwortenLöschen
  7. Silmillä ei aina näe, mutta sydämellä paremmin .. kaunis runo!

    AntwortenLöschen
  8. Clarissa: harmittaa, kun en silloin nuorena oli pistänyt aina kirjoittajien nimiä muistiin
    MaaMaa: ♥

    AntwortenLöschen